Työtön, laita itsesi iskukuntoon

Taantuma niittää satoaan ja moni yritys irtisanoo jo väkeään. Niin työmarkkinajärjestöt, ministerit kuin monet kansanedustajatkin ovat esittäneet, että ilman työtä jääneet parantaisivat mahdollisuuksien mukaan ammattitaitoaan kouluttautumalla.

Yleisellä tasolla on hyvä esittää tällaista, mutta mistä tietää, millaiseen opiskeluun kannattaa ryhtyä, jotta uurastuksesta olisi myös hyötyä työmarkkinoilla sitten kun ne taas virkoavat?

Uranvaihto- ja uudelleensijoittumispalveluja tarjoavan Promotiven toimitusjohtaja Antti Joutseno sanoo, että nyt kaikki ovat samassa liemessä. Jos sen sijaan katsotaan taantuman yli, hänen mukaansa kannattaa tukeutua tuotantorakenteemme peruspilareihin.

– Jos on kielitaitoinen, vientiin liittyvä koulutus on aina hyvästä. Vastaisuudessakin teollisuus on Suomelle tärkeää eli tekniset alat ovat edelleen ne, mistä helpoimmin työ saadaan, hän sanoo.

Hoitoalan koulutus
ei mene hukkaan

Urakonsultti Hannu Litja Kuopion työvoimatoimistosta muistuttaa, että perusasiat eivät häviä.

– Terveydenhuoltoalalla on pulaa tekijöistä ja ikärakenne on sellainen, että tilanne ei helpotu.

Litjan mukaan kannattaa kouluttautua sairaanhoitajaksi tai vaikkapa puhe- tai toimintaterapeutiksi. Vaikka opiskelisi askel askeleelta, Litja suosittelee, että tavoite olisi riittävän korkealla eli opiskelija ei välttämättä tyytyisi lähihoitajatutkintoon, vaan jatkaisi eteenpäin. Näin työllisyys olisi mahdollisimman varma.

Uudenmaan TE-keskuksen työvoimakoulutusyksikön päällikkö Olli Petramo arvioi, että todennäköisimmin vastaisuudessakin töitä löytyy aloilta, joilla on ollut työvoimapulaa. Näitä ovat paitsi sosiaali- ja terveyspalvelut myös rakennusteollisuus.

Foredatan Uudenmaan TE-keskukselle tekemän selvityksen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana Uudellamaalla on pulaa etenkin rakennusalan esimiehistä, isännöitsijöistä, kiinteistötyöntekijöistä ja lakiasiantuntijoista. Myös turvallisuus-, liikenne- ja logistiikkatöitä sekä sosiaali- ja terveysalan paikkoja on todennäköisesti avoimina.

Metalli- ja kuljetusala ovat lomauttaneet väkeään, mutta Litjan mielestä voidaan olettaa, että nämä ryhtyvät palkkaamaan lisää väkeä, kun maailmantalous pääsee jaloilleen. Hän perustelee tätä sillä, että näillä aloilla on ollut pulaa ammattilaisista.

Litja kiinnittää huomiota myös siihen, että suuri joukko kuntien ja valtion väestä jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluun, koordinointiin ja hallinnollisiin tehtäviin tarvitaan uutta väkeä.

Arvioi lähtötasosi
ja motiivisi

Ennen koulutuksen valintaa TE-keskuksen Petramon mukaan pitää arvioida todellinen lähtötaso ja osaaminen. Litja puolestaan kehottaa pohtimaan, mitä oikeasti tahtoo.

– Ensimmäinen askel on, että sulkee pois vanhaan työhön liittyneet asiat, katsoo maailmaa avoimin silmin ja miettii, mikä on se arvo, jonka puolesta haluaa elää, sanoo Litja.

Olennaista on arvottaa se, kuinka paljon taloudellista riskiä on valmis sietämään. Jos tahtoo ryhtyä tekemään keramiikkakippoja, voi olla, että saa toteuttaa itseään, mutta toimeentulo on niukkaa.

– Jos on tärkeää, että talous on tasapainossa, kannattaa pyrkiä sietämään muuta työtä ja pitää keramiikka harrastuksena, neuvoo Litja.

Petramon mielestä hyvä vaihtoehto on osaamisen laajentaminen, jos näyttää siltä, että oma ala työllistää vastakin. Eli nykyistä alaa voi opiskella tai virallistaa työssä opitut taidot suorittamalla tutkinnon.

Toinen keino on levittää ammattitaitoaan naapurialalle. Esimerkiksi metallialalla työskentelevä voi opiskella koneiden korjaamista. Hallintohenkilö puolestaan voi perehtyä vaikkapa oikeustieteeseen.

Omaa mieltymyksiä kannattaa kuunnella. Jos hallintoihminen on kiinnostunut ympäristöalasta, hänen voi olla Litjan mielestä aivan järkevää opiskella sitä. Tällöin hän voi päätyä ympäristöalan yrityksen hallintoon.

–  Kummalliset yhdistelmät ovat hyviä, rohkaisee Litja.

Työttömyys on mahdollisuus
vaihtaa alaa

Työttömäksi jääminen voi olla tilaisuus muuttaa uraa ja vaihtaa kokonaan ammattia. Petramo suosittelee, että tällaista suunnittelevat ottaisivat yhteyttä työvoimatoimistojen asiantuntijoihin.

Litja kehottaa puhumaan aikeista ystäville ja keskustelemaan harkitsemallaan alalla jo työskentelevien kanssa, jotta kuva toivetyöstä olisi mahdollisimman realistinen.

Uran vaihtoon voi liittyä yrittäjäksi ryhtyminen.

– Se on hyvä vaihtoehto, jos liikeidea on hyvä. Idea kannattaa tarkistuttaa asiantuntijoilla ennen kuin lähtee hankkeeseen, sanoo Joutseno.

Yrittäjäksi kannattaa
ryhtyä jo ennen potkuja

Moni ammattilainen on alkanut yrittäjänä myydä ammattitaitoaan entiselle työnantajalleen. Asiantuntijat uskovat, että ajatus toimii vastakin, koska toimien ulkoistamiselle ei näy loppua.

Ennen konsultiksi tai freelanceriksi ryhtymistä kannattaa kuitenkin huolehtia, että firmalla on muitakin asiakkaita kuin entinen työnantaja. Muuten voi saada verottajan kimppuunsa.

Joutsenon mielestä ylemmillä toimihenkilöillä kannattaisi olla jo työssäolon aikana sivutoiminen yritys.

–  Jos jäät työttömäksi, voit kehittää sivutointa ilman, että työvoimahallinnon tuki katkeaa. Tällöin vain päivärahaa suhteutetaan tuloihin. Jos sinä onneton vasta työttömäksi jäätyäsi menet perustamaan yrityksen, tuki katkeaa saman tien, hän kertoo.

Selvitä ja ole
omatoiminen

Promotiven Joutseno ei ole ollenkaan vakuuttunut työvoimahallinnon tehokkuudesta ja toimivuudesta. Hän ei käsitä, miksi vain osa koulutuksesta hyväksytään  työvoimapoliittiseksi. Jollei opiskelua hyväksytä tällaiseksi, henkilö putoaa tukiverkon ulkopuolelle.

– Pääsääntö on, että koulutukseen hakeutuvan kannattaa valita koulutus, joka hyväksytään työvoimapoliittiseksi. Jollei sitä ole vielä hyväksytty, paikkaa ei missään tapauksessa pidä ottaa vastaan, ennen kuin saa hyväksynnän.

Työttömille suunnattua tietoa koulutuksesta ja urasuunnittelusta saa muun muassa työvoimatoimistoista ja TE-keskuksista. Joutseno suosittelee myös omatoimisuutta.

– Ihmiset, jotka hallitsevat netin käytön, löytävät ehkä itse parhaiten erilaisia vaihtoehtoja.

Huono työtilanne
ei ole ikuinen

Asiantuntijat painottavat, että työttömyyden ei saa antaa lamaannuttaa. Irtisanomiset johtuvat finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta, ei työn menettäneen kehnoudesta.

Kuopion työvoimatoimiston Litja sanoo, että työttömäksi jääneen kannattaa luottaa siihen, että yhteiskunta tarvitsee vastaisuudessa eri ammateissa eri-ikäisiä ihmisiä. Jo pelkästään ikärakenteen vuoksi tämä on väistämätöntä.

– Muutaman vuoden ajan voi olla hankalampaa ja epävarmempaa, mutta ei pidä hätääntyä, asiat kyllä vielä muuttuvat. Tällaisena aikana on hyvä toteuttaa unelmiaan.