Eläkeputkessa pääsee köyhäksi

Työnantajien into eläkepakettien tarjoamiseen yltyy. Lähes jokaisessa yt-neuvotteluja käyvässä yrityksessä  eläkeputkeen työntämistä käytetään väen vähennyskeinona.

Noin kuusikymppisillä palkansaajilla onkin edessään kova valinta: jäädäkö roikkumaan töihin, ehkä heikennetyillä ehdoilla ja hankalammilla työtehtävillä, stressiin ja kiireeseen. Vai hypätäkö heti 500 päiväksi ansiosidonnaiselle ja sen jälkeen eläkkeelle? 

– Tulevaisuus näyttää tietysti varmemmalta, jos lähtee nyt. Kuukausitulot pystyy laskemaan pitkäksi aikaa eteenpäin, sanoo Työeläkevakuuttajat TELA:n kehityspäällikkö Reijo Vanne.

Hän muistuttaa silti, että lähtijän eläketulo jää pysyvästi pienemmäksi kuin mitä pidempään työelämässä pysyvä saisi. Esimerkiksi velattomassa asunnossa asujalle vajaan 2000 euron eläke voi riittää elämiseen nyt hyvin, mutta ei välttämättä enää 20 vuoden kuluttua.

Hyvin suurelle osalle työntekijöistä lopullinen eläke jäisi tuotakin pienemmäksi, tuhannen euron tuntumaan.

– Ei täällä kukaan ihan Romanian kerjäläisten asemaan joudu. Silti kannattaa laskea hyvin realistisesti, paljollako tulee toimeen kun elinkustannukset kuitenkin nousevat koko ajan, Vanne sanoo.

Hänen mielestään eläkeputkeen hyppääminen sopii parhaiten varakkaille palkansaajille, joiden elintaso ei ole niin paljon kuukausitienesteistä kiinni.

– Jos itse olisin valintatilanteessa, yrittäisin roikkua työelämässä niin pitkään kuin mahdollista. Parikin vuotta lisäaikaa kasvattaa lopullista eläkettä selvästi, sanoo Vanne.

Putki keventää nyt
työeläkemenoja

Yleinen eläköitymisen kiihtyminen ja sijoitustoiminnan tuottojen pieneneminen ovat lisänneet työeläkeyhtiöiden kuluja.

Silti yllättäen tänä vuonna käynnistyvät pakkoeläkeputket oikeastaan helpottavat työeläkeyhtiöiden taakkaa.

– Kyseessä ovat ihmiset, joiden on alunperinkin laskettu poistuvan työelämästä seuraavan 2–4 vuoden aikana. Nyt jos heidän lähtönsä aikaistuu, heille tarvitsee maksaa vähemmän eläkkeitä kuin mihin olemme varautuneet, kertoo Reijo Vanne.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Tarmo Pukkilakin myöntää, että hetkellisesti näin voi käydä. Silti valtio ei aio kannustaa kansantalouden nimissä suomalaisia valitsemaan tänä vuonna eläkeputkea.

– En voisi mitenkään suositella sitä. Siihen sisältyy aika vahva moraalinen lataus, että yritykset käyttävät veronmaksajien kustantamaa järjestelmää hyväksi omissa saneeraustoimissaan, Pukkila sanoo.

Lisäksi eläketaakan keventymisilo jää lyhytaikaiseksi, pariin vuoteen.  

Viimeistään ensi vuonna hallituksen on alettava tukkia eläkeputkea, jos taantumanjälkeisten eläkerahojen halutaan riittävän. Työmarkkinaosapuolet ovatkin jo myöntyneet siihen, että putkeen pääsyä rajoitetaan lähivuosina.