EK: Työntekijät eivät tarvitse luppoaikaa
Jokaisella työntekijällä pitäisi olla kiireetöntä työaikaa 10–15 prosenttia työajastaan, jotta he saisivat ajattelemisen rauhan, esitti Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller Helsingin Sanomissa sunnuntaina.
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkärin Kari Kaukisen mielestä kiireetöntä työaikaa ei tarvitse järjestää lisää. Hänen mukaansa työnantajat soveltavat työtä suunniteltaessa 5–20 prosentin elpymisaikaa teollisuudessa. Se tekee 7,5 tunnin työpäivässä 1,13–1,5 tuntia.
Kaukinen viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan päivittäisestä työajasta kuluu kaksi tuntia muuhun kuin töiden tekemiseen. Hän ei kuitenkaan lähde yleistämään tutkimustulosta Suomeen.
EK: Kaikki eivät
ole kiireisiä
Tuottavuusohjelmilla otetaan Müllerin mukaan viimeisetkin löysät pois työpaikoilla. Hän sanoo Helsingin Sanomissa tavanneensa alle 40-vuotiaita, jotka ovat menneet psykoosiin työkiireiden takia.
Hänen mukaansa ihmisaivot eivät kestä mitä vain. Työelämässä ylikuormitetut aivot oirehtivat aiheuttamalla häiriöitä tiedonkäsittelyyn. Muun muassa muisti ja keskittyminen pätkivät, ja ajattelu muuttuu yksioikoiseksi ja riski älylliselle putkinäköisyydelle kasvaa, Müller kirjoitti.
Nykyään hoetaan usein, että työelämä muuttuu yhä kiireisemmäksi. Kaukisen mielestä joillakin toimialoilla tämä pitää paikkansa.
– On aloja, joilla on kova intensiteetti. Se ei koske koko suomalaista työelämää, sanoo Kaukinen.
Hän vetoaa Työterveyslaitoksen selvitykseen. Sen mukaan 80 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että heidän henkinen työkykynsä on hyvä tai erinomainen.
Kaukisen mukaan kiireisiä päiviä pitäisi voida kompensoida rauhallisimmilla jaksoilla.














Kommentit (63)
Nyt VALEHTELEE EL:n lääkäri niin, että ihan korvat heiluvat. Menköön tämä mies vaan paperitehtaalle BULKKI-paperia tuottamaan urakalla. Ei ainakana ennätä siinä kiireessä niin plajoa roskaa valehdella.
.
Sairaudetkin paranevat ajattelun voimalla, ei siinä ymmärtämättömiä välskäreitä tarvita.
Tässä taas klassinen "Ei koske Suomea" -lausunto.
Artikkeli vahvistaa tämän olettaman.
Kyseessähän oli EK:n ylilääkäri.
Tässä taas klassinen "Ei koske Suomea" -lausunto.
Siinä lauseessa tarkoitettiin kai, ettei kaikilla suomalaisessa työelämässä ole kovaa intensiteettiä. Osalla on, osalla taas ei.