Työttömiä onkin kymmeniä tuhansia enemmän
98
Työnäkymien äkillinen heikentyminen syksyllä on herättänyt keskustelua siitä, kuinka luotettavan kuvan viralliset tilastot kertovat tilanteesta.
Eivät välttämättä kovin tarkkaa, sanovat asiantuntijat. Osin kyse on luonnollisesta tilastoviiveestä, osin tavasta, jolla tilastoja kerätään.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen arvelee, että työttömänä on todennäköisesti 20 000–40 000 henkilöä enemmän kuin tilastot kertovat. Tarkkaa lukua on mahdotonta sanoa, ja se vaihtelee paljon.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM):
– Työttömänä syyskuussa 188 400 ihmistä.
– Perustuu työvoimatoimistojen tilastoihin.
– Ei hyväksy opiskelijoita työttömiksi.
– Luvuissa ei ole mukana ns. laaja työttömyys, johon kuuluvat työllistetyt sekä koulutuksessa ja vuorotteluvapaalla olevat ja työttömyyseläkeläiset.
Tilastokeskus:
– Työttömänä syyskuussa 158 000 ihmistä.
– Haastattelututkimus, joka perustuu kuukausittain vaihtelevaan satunnaisotokseen.
– Noudattaa kansainvälisiä kriteerejä.
– Työllisiksi katsotaan ne, jotka ovat tehneet haastatteluviikolla ansiotyötä vähintään yhden tunnin.
– Työttömiksi luetaan vain sellaiset, jotka ovat aktiivisesti hakeneet työtä neljän viikon sisällä ja voivat ottaa työt vastaan kahden viikon kuluessa.
– Myös opiskelijat voivat olla työttömiä, jos he hakevat töitä.
– Työttömäksi ei katsota määräajaksi lomautettuja, piilotyöttömiä eikä alityöllistettyjä.
Tiaisen arvion mukaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystilasto aliarvioi työllisyyttä jonkin verran, mutta tilastokeskuksen työvoimatutkimus vielä enemmän.
– Esimerkiksi jos ihminen on työttömänä, mutta tekee muutaman tunnin viikossa töitä, hän tulee tilastokeskuksen luvuissa kirjatuksi työntekijäksi. Tällaiset asiat nostavat työllisyyslukua, ja siellä on sikäli ilmaa. Työttömien työnhakijoiden määrä on siinä mielessä tarkempi, Tiainen sanoo.
Toisaalta jälkimmäistä lukua vääristää se, että työttömäksi kirjataan vain viimeisen kuukauden aikana töitä aktiivisesti hakeneet. Etenkään pitkäaikaistyöttömät eivät välttämättä jaksa uusia työnhakua, vaikka he olisivatkin rekisteröityneitä työttömiksi.
Aikaisemmin luvut heittivät Tiaisen mukaan vielä paljon enemmän, mutta nyt tilastojen ulkopuolella työttömänä olleista on lähtenyt iso joukko eläkkeelle.
Työttömyystilastoja laativat sekä työ- ja elinkeinoministeriö että tilastokeskus. Ne tilastoivat työttömyyttä eri tavoin. Kriteerit käyvät ilmi oheisesta taulukosta.
Kiander: Isot irtisanomiset
näkyvät vasta ensi vuonna
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan tilastoja vääristää luonnollinen viive. Luvut kertovat tilanteesta mittaushetkellä, ja esimerkiksi syyskuun jälkeen asiat ovat muuttuneet monella työpaikalla paljonkin. Todellinen työllisyystilanne seuraa aina muutenkin viiveellä reaalitalouden kehitystä.
– Vaikka meillä on tullut paljon ilmoituksia yt-neuvotteluista, niin ne useimmiten toteutuvat vasta ensi vuonna, joten ne eivät vielä näy tilastoissa, Kiander sanoo.
– Näkymät ovat huonontuneet, mutta tilanne ei aivan vielä näy tilastoissa. Uskon, että ensi vuoden alussa on odotettavissa synkkiä lukuja.
Lomautettuja jopa
15 000 enemmän
Pahasti pielessä ovat ainakin lomautuksista kertovat tilastot. Työ- ja elinkeinoministeriössä on havaittu, että lomautettuja saattaa olla jopa 21 000 virallisen 6 000 henkilön sijaan.
Ero johtuu siitä, etteivät työnantajat lähetä työvoimaviranomaisille automaattisesti ryhmälomautusten eli yli kymmenen henkeä koskevien lomautusten nimilistoja.
– Tämä on sillä tavalla nopeasti vastaan tullut ongelma, että lomautusten käyttö oli välillä hyvin vähäistä. Nyt tilanne on muuttunut, työ- ja elinkeinoministeriön Pekka Tiainen sanoo.
Tiaisen mukaan ryhmälomautusten tarkkaa määrää on tällä hetkellä siksi mahdoton tietää. Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin selvittää parhaillaan asian järjestämistä.
Toistaiseksi tiedot ryhmälomautuksista lähetetään suoraan ammattijärjestön työttömyyskassaan päivärahojen maksamista varten, ja lomautetun täytyy itse ilmoittautua työvoimatoimistoon.
Työttömyystilastot eivät
kerro koko kuvaa
Työttömyystilastoja on usein syytetty kaunistelusta. Niihin pohjautuvat monet yhteiskunnalliset päätökset, joten lukujen oikeellisuus herättää aika ajoin kiivasta debattia, usein etenkin opposition taholta.
Viimeksi viikonloppuna Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen syytti työministeri Tarja Cronbergia (vihr.) vanhentuneista tilastoista ja kyseenalaisti tämän pätevyyden. Cronberg kiisti syytteet jyrkästi.
Pekka Tiaisen mukaan todellisen työttömyystilanteen määrittämiseksi on tarpeellista seurata muun muassa tehtyjen työtuntien määrää.
– Jos ei ole tähän raamatun lukuun vihkiytynyt, ei ehkä osaa lukea rivien välistä ja tehdä oikeita johtopäätöksiä, Tiainen sanoo.
Hänen mukaansa asian ydin on kuitenkin se, miten lukuja käytetään.
– Kun arvioimme tilannetta ja tulevaa suuntaa, hyödynnämme toki näitä lukuja mutta myös kaikkea muuta tietoa, Tiainen toteaa.
Uutistoimisto Bloombergin keräämän ekonomistiennusteen mukaan huomenna tiistaina julkistettavat työllisyysluvut kertovat työttömyyden nousseen lokakuussa 6,1 prosenttiin syyskuun 5,9 prosentista.
17
17
22
Kommentit (98)
Tämä yhteiskunta romahtaa jos työttömyys kasvaa vielä vähänkin.
Talousarvioesitys 2009 ( löytyy Googlella ):
Maailmantalouden kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna sekä ensi vuonna viime vuotta hitaammaksi, alle 4 prosenttiin.
Työttömyysaste alenee v. 2008 keskimäärin 6,2 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvu hidastuu ja työllisyysasteen ennakoidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysasteen ennustetaan painuvan alle 6 prosenttiin työvoiman tarjonnan kasvun hidastuessa.
Talouspolitiikan linja
Hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselle ja tuottavuuden kasvulle. Vahva talouskasvu yhdessä määrätietoisen työllisyyspolitiikan kanssa voi aikaansaada 80 000-100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä, jolloin työllisyysaste nousisi n. 72 prosenttiin.
Tuloarviot
Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 46 mrd. euroa v. 2009. Tuloista n. 85 % on veroja ja veroluonteisia tuloja, joiden kertymäksi arvioidaan 39 mrd. euroa. Verotulot kasvavat 1,0 % vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Tilanteen kriisiytyessä täsmällinen tilastointi voisi antaa paremmin pohjaa lääkkeiden annostelemiselle, mutta nykymenolla kukaan ei tiedä minkälaista piikkiä pitäisi antaa, kun taudin laajuutta ei tunneta.
Todellinen työttömyystilanne on paljon huonompi kuin mitä nämä viralliset luvut kertovat.
Viranomaiset valehtelevat ja kertovat poliitikoille, mitä poliitikot haluavat kuulla.
Juuri tässä se ongelman ydin onkin. Tilastokeskuksen alkuperäinen tarkoitus on luotettavan ja todenmukaisen tilastoaineksen tuottaminen päättäjien ja viranomaisten tarpeisiin. Näin siksi, koska ainoastaan realistisen tiedon pohjalta voidaan tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ja linjauksia.
Jossain vaiheessa (lähinnä 1990-luvun laman jälkeen) tilanne on kuitenkin päässyt vinoutumaan. Tilastokeskus on muutamien tiettyjen asioiden (esim. työttömyys) kohdalla luopunut alkuperäisestä päämäärästään ja ryhtynyt vallanpitäjille mieluisan propagandan tuottamiseen.
Hallitukselle on tietenkin mieluista, että työttömyysluvut näyttävät kauniilta. Valitettavasti tuollaisilla kaunistelluilla luvuilla ei kuitenkaan ole mitään käyttöarvoa päätöksenteon pohjaksi - eli juuri siinä tarkoituksessa mitä varten koko tilastolaitos on aikoinaan muodostettu.
Jep jep, kyllähän täältä töitä löytyy! Palkanmaksajista sen sijaan tuppaa olemaan pulaa...