Näiltä aloilta löytyy yhä töitä

Maailmantalous luistelee alamäkeä, ja uusia uutisia yt-neuvotteluista tulee päivittäin. Monella alalla kuitenkin palkataan tälläkin hetkellä uutta väkeä. Muutenkaan näkymät eivät kaikilla aloilla ole  kehnot, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies, valtiotieteen tohtori Pekka Tiainen kertoo.

Eniten avoimia työpaikkoja on terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, jossa osaavasta työvoimasta on ollut pula jo pitkään. Työvoimatoimistossa alan työpaikkoja on tällä hetkellä auki vajaa 2500.

Myös myynnin ja kaupan alan työpaikkojen määrä on kasvussa. Kaupan alalla työtilanne on Tiaisen mukaan muutenkin kohentunut, kun osa-aikaista väkeä ei ole ollut tarjolla tarpeeksi, ja työntekijöitä on palkattu kokopäivätöihin.

Hyvin pyyhkii myös niillä, joiden työtä on niin sanottu tietointensiivinen palvelutoiminta. Esimerkiksi kirjastoinformaatikko, taloushallinnon suunnittelu ja tilinpito ovat aloja, joilla työllisyystilanne on keväästä parantunut.

– Rakennusalallakin saneeraus kohdistuu suorittavalle puolelle, mutta siellä, missä joudutaan selvittämään rahasählinkiä, kyllä tarvitaan työvoimaa, Tiainen toteaa.

Monilla aloilla
uusia työpaikkoja 

Asiantuntijatyyppisissä töissä tilanne on Pekka Tiaisen mukaan kaiken kaikkiaan yhä hyvä, ja koulutetut ovat työmarkkinoilla melko hyvässä asemassa. Toisaalta suorittavasta työstä eläkkeelle siirtyminen tapahtuu nopeammin, mikä synnyttää sinne avoimia työpaikkoja.  

Uutta väkeä tarvitaan esimerkiksi isännöintialalle, jonne palkataan Isännöintiliiton tuoreen tiedotteen mukaan 400 uutta työntekijää tänä vuonna. Työvoiman tarvetta lisää alan kasvu ja isännöitsijöiden siirtyminen eläkkeelle.

Niin ikään vartiointi- ja suojelualalla sekä liikenne- ja kuljetussektorilla on tällä hetkellä runsaasti työpaikkoja auki, mikä johtuu pitkälti alojen suuresta työvoiman vaihtuvuudesta.

Tilastoista pomppaa esiin myös kauneudenhoito- ja hygienia-ala, jolla avoimet työpaikat ovat keväästä lisääntyneet.

– 30-luvullakin laman aikana työttömät kulkivat se ainoa puku päällä, kun piti olla päällisin puolin kunnossa, Tiainen naurahtaa.

– Mutta kauneudenhoito on sikäli herkkä ala, että jos raha loppuu, sen näkymät heikkenevät nopeasti.

Mainosala ja toimittajat
pian pinteessä

Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin uusia työpaikkoja syyskuun aikana 44 600, mikä on 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan työvoimatoimistoissa oli syyskuussa avoinna 72 600 työpaikkaa, eli 4 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa yhteensä 188 400.

Maailmalla pankki- ja vakuutusalalta on kadonnut yhteensä liki 200 000 työpaikkaa, mutta Suomessa ala vetää vielä tilastojen mukaan kohtalaisen hyvin.

Suhteellisesti paljon työpaikkoja on kevään jälkeen kadonnut hammashoitoalalta, jossa avoimia paikkoja on tällä hetkellä koko maassa vain noin 100.

Myös arkkitehtien työttömyys on lisääntynyt hieman.

– Myös mainosala menee alas, kuten aina tällaisissa tilanteissa, vaikka vielä tilanne ei olekaan kovin huono, Tiainen toteaa.

Myös toimittajien työnäkymät ovat työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen perusteella entistä heikommat.

Nämä alat
pärjäävät

Mitkä alat selviävät orastavasta taantumasta kuivin jaloin?

– Perusnyrkkisääntö on se, että kaikilla, jotka ovat hyvin erikoistuneita ja kulkevat vähän muita edellä innovatiivisuudessa, tuottavuudessa ja osaamisessa, on aika hyvä puskuri. Ne kestävät aikamoista häslinkiä. Tällaisia toimijoita löytyy jokaisen toimialan sisältä, Tiainen sanoo.

On myös aloja, joita taantuma ei koskaan paljon heiluta, kuten lääketeollisuus. Hyvin pitävät pintansa myös päivittäistavarakauppa ja melko pitkälle myös palvelusektori.

– Kestokulutushyödykkeiden hankintoja lykätään, mutta se näkyy aika paljon tuonnissa. Pysyväiskulutus kuten elintarvikkeet ja tekstiilit, ei paljon hetkahda. Ne eivät ole nousualoja, mutta eivät sitten laskualojakaan. Sama koskee aika paljon palvelusektoria.

Onni onnettomuudessa, mutta myös lakimiehille löytyy Tiaisen mukaan todennäköisesti kysyntää, jos taloudessa mennään alamäkeä.

Kaikki rakentaminen
ei kärsi

Rakennusala on yksi taantuman isoimmista kärsijöistä. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi on arvioinut, että kerrannaisvaikutuksineen alan vaikeudet jättävät työttömäksi jopa 50 000 ihmistä.

Maa- ja vesirakentaminen ei Pekka Tiaisen mukaan kuitenkaan juuri kärsi taantumasta, sillä siellä on tulossa suuria julkisia investointeja.

– Kuntapuolella investointeja lykätään jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan maa- ja vesirakennusaloille on ladattu niin paljon investointeja, että se ei juurikaan taivu.

Talonrakennuspuolella voi Tiaisen mielestä myös koittaa jopa saneerauksen kulta-aika.

– Jos kerran saa halvalla tarvikkeita, ja työvoimakustannukset on edullisemmat, niin silloin  kannattaa rakentaa tai saneerata sitä omaa kotia. Nyt kun tuli tämä kotitalousverovähennys tähän vielä kaupan päälle, niin siinähän voi tulla jopa melkein buumi. Siinä kannattaa myös laskea sen varaan, että korot tulevat laskemaan.

Eläkkeelle lähtö vaikeuttaa
työvoiman saatavuutta

Tiaisen mielestä yritysten kannattaisi nyt olla pidättyväisiä työvoimasaneerauksissa, sillä tulevaisuudessa työvoiman saanti saattaa olennaisesti vaikeutua.

– Jos nyt saneerataan ja työvoimaa poistuu nopeammin eläkkeelle, suhdanteiden elpyessä työvoiman saatavuus vaikeutuu, koska eläköityminen ikärakennesyistä muutenkin kiihtyy, hän sanoo.

Aikaisempien huonojen suhdanteiden aikana  työvoiman määrä on ollut kasvussa. Nyt työvoima tulee laskemaan, jolloin törmätään Tiaisen mukaan niukkuusrajaan, kun talous alkaa elpyä. Suurimmat ikäluokat tulevat 65-vuoden ikään vuonna 2012.