Veditkö pään täyteen töitä?

Oletko jumissa nykyisissä työtavoissasi? Tuntuuko sinusta siltä, että et kykene yllättävissä tilanteissa keksimään vaihtoehtoisia toimintatapoja, vaan turvaudut ensiksi mieleen tulevaan, vanhaan tyyliin hoitaa työt, vaikka et pitäisi tapaa edes erityisen hyvänä?

Vaikka vastaisit edellisiin kysymyksiin myöntävästi, et ole huono tai tyhmistynyt. Kyse on siitä, että sinulla on niin kiire, että aivosi eivät taivu arkielämän luovuuteen.

Aivot ja työ- tutkimuskeskuksen johtaja, tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta kertoo, että kyky muuttaa toimintatapoja joustavasti on päänupin varassa ja aivojen tiedon käsittelyn kokonaisuutta koordinoivat otsalohkot ovat keskeisessä roolissa.

– Otsalohkot ovat erittäin tärkeät ongelman ratkaisun, abstraktin ajattelun ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen näkökulmasta. Niiden toimintavarmuus alkaa heiketä, kun ihminen joutuu tekemään työtä liian pakkotahtisesti. Kun ihmisellä on liikaa pohdittavaa tai liian vähän aikaa suoriutua tehtävästä, aivot alkavat kuormittua ja älyllinen joustokyky heikkenee. Tämä vaikuttaa suoraan arjen luovuuteen.

Luovuuden estävä
kiire vaivaa kaikkia

Usein ajatellaan, että työpaineet koskevat varsinkin asiantuntija-ammateissa ja johtoasemassa toimivia. Tämä on harhaa. Müllerin mukaan ilmiön erikoisuus on, että se koskettaa laidasta laitaan eri ammattien ja alojen edustajia.

Kyse ei ole vain ikääntyvien sopeutumattomuudesta nykyiseen työelämään. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksesta selviää, että eniten keskittymiseen ja muistiin liittyviä oireita on 24–35-vuotiaiden keskuudessa.

Kun Müller äskettäin puhui tehokkuuden ja luovuuden mahdottomasta yhtälöstä julkisuudessa, Työterveyslaitokselle alkoi tulvia soittoja, joissa kaikenlaiset ihmiset kertoivat omista kokemuksistaan. 

– Soittajissa oli niin konkreettisen perustyön tekijöitä, asiantuntijoita kuin esimiehiäkin hyvin monilta aloilta.

Meiltä puuttuu
tilaa ajatella

Jos asia tiedostetaan, miksi ei tehdä mitään? Müller miettii, johtuuko se siitä, että vauhti on joka tasolla niin kova, että kenelläkään ei ole aikaa pohtia, miten asiat voitaisiin hoitaa järkevämmin?

– Tarvitsemme tilaa ajatella. Nyt pitäisi miettiä, voisimmeko saada sitä kehittämällä, jakamalla ja järjestämällä työtä uudelleen? 

Globalisaation paineiden puristuksessa tuijotetaan yhä tiukemmin  tuloksiin. Kvartaaliajattelu on laajalti lyönyt läpi ja tehokkuutta mitataan tulosraporttien plussilla ja miinuksilla. 

Müller uskoo, että tahtoa muutokseen alkaa löytyä, kun joku keksii, miten muuttaa asia tulosnumeroiksi. Hän huomauttaa, että syrjäytymiset, loppuunpalamiset, ennenaikaiset eläköitymiset ja pitkät sairauspoissaolot ovat kalliita. Hän kyseenalaistaa myös tehokkuuden mittarit.

– Onko se, että saadaan puristettua prosessi viisi minuuttia lyhyemmäksi tehokasta, jos hintana on, että 10–15 ihmistä joutuu sairaslomalle, hän kysyy?

Jos väki tohottaa paniikinomaisesti, voidaan myös kysyä, onko töissä tarpeeksi porukkaa? Voitaisiinko samaan tulokseen päästä, vaikka tekijöitä olisi muutama enemmän ja tahti rennompi? Müller uskoo, että tällä tavalla  vältettäisiin muutaman työntekijän pitkä ja kallis sairasloma. Hän huomauttaa, että ihmisen mukaan mitoitettu työ on myös taloudellisesti kannattavaa.

Monia stressaa se, että enää ei riitä pelkästään ammatinharjoittaminen, vaan nykyisin vaaditaan koko persoonallisuuden panemista likoon. Jokaiselta edellytetään asioiden hallinnan lisäksi esimerkiksi sosiaalisuutta sekä kirjoitus- ja esiintymistaitoja. Müllerin mielestä yksilölliset vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, eikä vaatia kaikilta kaikkea.

Migreenipotilaat
työpaikan kuumemittari

Sairauspoissaolot kertovat paitsi yksilön ongelmista, voivat paljastaa koko työyhteisön tilan.

– Lääkärinä ja neurologina tiedän, että oireilussa voi olla taustalla muutakin kuin lääketiedettä. Tämä pitäisi hoksata ja reagoida asiaan.

Vaikka poissaolo johtuisi pitkittyneestä flunssasta tai selkäkivusta, taustalla voi olla työpaineita. Esimerkiksi migreenikohtauksilla on tutkimusten mukaan yhteys työstressiin. Müller sanoo, että migreenipotilaisiin voitaisiin suhtautua eräänlaisina työpaikan kuumemittareina: tahtiin olisi hyvä kiinnittää huomiota, jos nämä alkaisivat saada kohtauksia aiempaa enemmän.

Tehokkuus joutaa
romukoppaan

Suomessa on viime vuodet hoettu erilaisissa yhteyksissä, että luovuus ja tehokkuus ovat kilpailukykymme perusta. Müller suosittelee, että luovuttaisiin ahdistavasta tehokkuushokemasta.

– Kunpa pääsisimme irti koko sanasta.Tuottavuusohjelmat ja kaikenlaiset "miten järjestän tehokkaan kokouksen" -, "miten saan lisää tehoja" ja muut vastaavat mantrat voitaisiin unohtaa. Niiden sijaan pitäisi miettiä, miten teemme tilaa työpaikalla yhdessä ajattelulle ja mikä olisi paras tapa tehdä asiat, jotta kaikenikäisten aivot ja mieli voisivat hyvin.

Müller ei usko, että tehokkuudesta luopuminen tarkoittaisi taloudellista takapakkia.

– Tehokkuus voi tulla, vaikkei sitä vaadita, hän sanoo.