Varo, netti paljastaa elämäsi
Oletko koskaan kirjoittanut hakukoneeseen nimeäsi ja katsonut, mitä internet paljastaa sinusta?
Voi olla, että netin tiedoilla ja puhelinnumeropalvelun tuella kuka tahansa voi onkia esiin lähes koko elämäsi. Sopivasti yhdistelemällä voivat selvitä paitsi työpaikka ja puhelinnumero myös osoite, ura, perhe, ystävät sekä harrastukset ja mieltymykset. Esiin voi pulpahtaa myös kuvia, tempauksia ja sutkauksia, joista et ehkä ole itse kovin ylpeä tai suhteita, jotka tahtoisit unohtaa. Eikä tämä välttämättä koske vain itseäsi, vaan koko perhettäsi.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää ongelmaa äärettömän suurena.
– Teknologia on kehittynyt ja kehittyy edelleen hyvin nopeasti. Internet kotisivuineen ja hakukoneineen on noin 15 vuotta vanha ilmiö. Meitä sen enempää kuin päättäjiäkään ei ole opetettu eikä koulutettu tähän tilanteeseen, emmekä aina osaa nähdä sen vaikutuksia.
Aarnion mukaan tietosuoja ei tarkoita, että tietoa suojataan, vaan että ihmisten oikeuksia omiin tietoihinsa suojataan.
Erilaisia virallisia henkilörekistereitä ja niiden käyttöä säädellään tiukasti. Viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että internet on ihan uusi pala tässä välissä. Sinne kertyy tietoja muun muassa työnantajien, harrastusten, erilaisten seminaarinpitäjien ja blogien kautta. Lisäksi moni antaa tietoja itsestään.
Omiin tietoihin
voi vaikuttaa
Tietosuojavaltuutettu Aarnio korostaa, että ihmisillä on oikeuksia itseään koskeviin tietoihin.
– Jos oikeus ei toteudu tai sen suhteen tulee riitoja tai kiistoja, tietosuoja-, kuluttaja- ja työsuojeluviranomaiset ovat sitä varten olemassa, hän painottaa.
Jokaisen kannattaa itse miettiä, mitä tietoja antaa ja mihin. Viestintäneuvos Pietikäinen kehottaa harkitsemaan, antaako osoitteensa numeropalveluun. Yhtä lailla on syytä miettiä, ennen kuin täyttää syntymäaikansa jonkin sivuston rekisteröintilomakkeeseen. Myös Aarnio kuuluttaa kriittisyyttä.
– Nosta jalat pöydälle ja mieti, mitä olet tekemässä ja mihin asia voi johtaa, hän sanoo.
Tärkeää on paitsi se, mitä nettiin laittaa, myös se, kenen kanssa asioi. Aarnion mukaan on ihan eri asia olla tekemisissä suomalaisten kuin vaikkapa yhdysvaltalaisten, kiinalaisten tai afrikkalaisten palveluntarjoajien kanssa.
– Oikeudellinen viitekehys on tällöin aivan erilainen, hän huomauttaa.
Facebook pidättää
oikeudet tietoihin
Facebook on yleistynyt kovaa vauhtia, ja yksi jos toinenkin käy siellä kertomassa, mitä puuhaa tänään ja kenen kanssa, sekä klikkailemassa uusia ystäviä. Moni laittaa sinne niin syntymäaikansa kuin kuvansakin.
Reijo Aarnio suhtautuu Facebookiin kriittisesti eikä vähiten siksi, että palveluntarjoaja on Atlantin toiselta puolen.
– Facebookin käyttäjäehdoissa on aivan kammottavia asioita. Esimerkiksi Facebook pidättää lähes kaikki oikeudet sinne kirjoitettuihin tietoihin. Jos kirjoitat sinne elämäntarinasi, se tekee siitä elokuvan ja viittaa sopimusehtoihin.
Harva Facebookin käyttäjä on lukenut "naamakirjan" sopimusehtoja. Ehdot voivat tuntua yhdysvaltalaisen lainsäädännön koukeroilta, jotka moni ohittaa klikkauksella.
– Facebook on loistava esimerkki. Ihmiset ovat käyttäneet oikeuttaan kirjoitella sinne vapaaehtoisesti kaikenlaista itsestään ja yhtäkkiä he ovatkin huomanneet joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi tai pahimmillaan heidän pankkitilinsä on tyhjennetty. Palveluntarjoaja ei ota asiasta mitään vastuuta: itsepähän olet tietosi sinne laittanut, Aarnio sanoo.
Identiteettivarkaudet
aito ongelma
Toistaiseksi Suomi on välttynyt identiteettivarkausaalloilta. Liikenne- ja viestintäministeriön Kristiina Pietikäisen mukaan erikoinen kielemme on suojellut meitä.
– Meillä on ollut sähköpostihuijausviestintää vähemmän kuin muualla. Olemme tehneet paljon työtä tietoturvallisuuden hyväksi ja ihmiset ovat oppineet, etteivät he vastaa kaiken maailman huijausviesteihin eivätkä anna tilitietojaan tai salasanojaan netissä.
Reijo Aarnion mielestä identiteettivarkausuhka on silti aito ongelma, eikä Suomessa voi tuudittautua kielen tuoman turvan varaan.
– Käännösohjelmat ovat kehittyneet hurjasti ja niin palvelut kuin suomalaisetkin kansainvälistyvät, hän perustelee.
Aarnio toivoo, että ennen kuin ongelma räjähtää silmille, saataisiin luotua järjestelmä identiteettivarkauksien selvittämiseksi ja ihmisten oikeusturvan parantamiseksi.
Blogi voi
paljastaa sinut
Kansalaisten pitäisi ymmärtää sekä erilaisten yhteisöjen sivuilla että erinäisissä blogeissa, mitä he tekevät. Tietosuojavaltuutettu Aarnio kertoo Ruotsissa sattuneista ongelmista.
Aftonbladetin mukaan työtön ruotsalaisnuori piti blogia, jossa hän kirjoitti, että hakee täyspäiväisesti töitä. Hän kuitenkin lisäsi, että koska on nuori ja energinen ja haluaa kehittää itseään, hän myös opiskelee. Kirjoitus tuli viranomaisten tietoon, ja nämä ilmoittivat kirjoittajalle, että hänen statuksensa muuttuu työttömästä opiskelijaksi ja työttömyyspäivärahan maksaminen lakkaa.
Toisessa tapauksessa bloginpitäjä kirjoitti, että hänen avomiehensä hakee töitä toiselta paikkakunnalta. Kirjoittaja toivoi, että tämä ei saisi paikkaa, koska hän itse ei haluaisi muuttaa. Työnantaja olisi valinnut hakijan, mutta ilmoitti, että henkilö ei tule valituksi, koska tämän muuttovalmius on niin huono.


















Kommentit (65)
Tietenkään opiskelijalle ei pidä maksaa työttömyyspäivärahaa eikä työnantajan kannata palkata ihmistä, jonka mahdollisuudet keskittyä työhönsä ovat noin huonot.
Molemmissa tapauksissa yhteiskunta hyötyi siitä, että netissä oli oikeaa tietoa ihmisestä. En todellakaan ymmärrä, mikä tässä oli se _ongelma_?
Niin, täysipäiväistä juopottelua tulee yhteiskunnan tukea enemmän kuin opiskelua. Olisihan se sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta kauhea häviö, jos ihminen työtä vailla ollessaan käyttäisi aikansa itsensä kehittämiseen ja opiskeluun.
Nimimerkin "Rehellinen kansalainen" kaltaisten ihmisten ansiosta työttömät pysyvät vastedeskin työttömänä eivätkä paranna kykyään saada työtä.
Eikö tässä yhteydessä olisi pitänyt ottaa esille se melkein suurempi uhka, että jokut tai jotkut tekeytyvät netissä joksikin toiseksi. Omaa nimeäänhän on käytännössä mahdoton puhdistaa netissä.
oikeuskanslei Jaakko JOnkan tutkittvaksi yhdessa
oikeusturvalautakunnan ja oikeusministeri Tuija Barxin kanssa.
Mitä tulee työpaikkaani ja sen sellaisiin tietoihin, niin aivan sama kuka ne tietää.
Sutkautukset puolestaan on paras esittää niin työpaikalla, ravintolassa kuin netissä siten että niiden takan voi aina seistä suoraselkäisesti.
Ei tämä niin vaikeaa ole. Pitää vaan mieltää netti julkiseksi tilaksi, samoin kuin kaupungin kadut ja torit.