Lainaa ottaneet opiskelijat tiukimmilla
14
Nordean tuoreen opiskelijatutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisimpiä rahatilanteensa ovat työssä käyvät opiskelijat, vähiten tyytyväisiä taas ovat lainaa ottaneet opiskelijat.
Tyytyväisyys ei tarkoita, että rahaa riittäisi aina pakollisiin hankintoihin. Jopa kaksi kolmesta suomalaisopiskelijasta on viimeisen lukukauden aikana jättänyt ostamatta tarvitsemiaan tuotteita rahavajeen takia.
– Puolet vastaajista on joutunut karsimaan kestokulutustavaroiden uusimista rahatilanteensa takia. Kymmenesosa ei ole pystynyt maksamaan vuokraa ajoissa, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström.
Erityisen tiukassa rahat ovat niillä suomalaisopiskelijoilla, jotka ovat ottaneet lainaa. He joutuvat tinkimään tarpeellisista menoistaan kaksi kertaa useammin kuin velattomat opiskelutoverinsa. Myös vuokranmaksu myöhästyy heillä rahapulan takia useammin.
– Tämä on todella huolestuttavaa. Vaikuttaa siltä, että opiskeluaika on ainakin osalle selviytymistaistelua, Svartström pohtii.
Suomalaisopiskelijoiden rahoista leijonanosa eli noin 71 prosenttia menee asumiseen ja muihin kiinteisiin kuluihin.
– Ei siinä hurvitteluun juuri jää rahaa, Svartström toteaa.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 4 000:ta opiskelijaa Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta. Suomesta mukana oli 1 100 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.
Laina ei
innosta
Opintotuella ei tutkimuksen mukaan elä, vaan sen osuus suomalaisopiskelijoiden käytettävissä olevista tuloista jää 43 prosenttiin. Palkan osuus elannosta on kolmannes.
Työskentely ja säästöjen käyttö opintoajan elämiseen on meillä muita Pohjoismaita yleisempää. Myös vanhempien rahallinen tuki opiskelijalle on meillä poikkeuksellisen yleistä.
– Nuoremmat opiskelijat rahoittavat elämistään säästöillään. Kun säästöt hupenevat, aletaan ottaa lainaa. Opintolaina koetaan kuitenkin usein vastenmieliseksi ja vaikeaksi, Svartström pohtii.
Suomalaisopiskelijoista lainaa on ottanut vain 40 prosenttia. Esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 95 prosenttia.
Pieni osa opiskelijoista on ottanut kulutusluoton.
– Opiskelijat ostavat kulutustavaroita ja ottavat niihin luoton liikkeestä. Toisaalta suosio voi perustua siihen, että pikavipin ottaminen on niin spontaani teko. Opintolainan ottaja joutuu sen sijaan miettimään taloudellista tilannettaan vuosien päähän, Svartström arvelee.
Joka kolmas opintolainaa ottanut opiskelija onkin joskus huolissaan siitä, pystyykö hän maksamaan lainaa takaisin.
Tasapainoa
elämään
Suomalaisopiskelijat treenaavat istumalihaksiaan tenttisalissa ennen kaikkea hyvän työpaikan toivossa. Hieman yllättäen tärkeä opiskelun syy suomalaisille on myös se, että opiskelu nostaa statusta.
Muista pohjoismaalaisista poiketen suomalaisopiskelijat arvostavat selvästi enemmän tasapainoa uran ja henkilökohtaisen elämän välillä. Johtoasemaan pääsyä uran alkuvuosina suomalaisnuoret odottavat selvästi muita pohjoismaisia opiskelijoita harvemmin.
19
15
Kommentit (14)
"Suomalaisopiskelijoista lainaa on ottanut vain 40 prosenttia. Esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 95 prosenttia."
Norjassa opinto-tuki järjestelmä perustuu siihen että, kaikki tuet on maksettava takaisin, eli ovat lainaa.
Tälläiset "sivuseiat" olisi, ehkä, hyvä mainita varteen otettavassa jutussa.
Miksi jakaa ilmaista dokurahaa osakuntajuhlia varten?!?
Elämä on tässä ja nyt, turha kituuttaa vuosia opiskellessa.
PANKKILAINALLA!!! (Ja sitten veronmaksajat takaavat sen rahan pankille)
Valtion se raha pitää lainata ilman korkoa. Opintotuet ja tulorajat helvettiin!
DDR-kyttäyssosialismi on karsea valtiojärjestys ja se pitäisi heittää tästä maasta huitsin mäkeen.
Nykyään puhutaan kuinka työttömyysturvat ovat korkeita ja passivoivat työttömyyteen. Eikö kukaan ole ajatellut, että moni jää työttömäksi mieluummin kuin opiskelijaksi, koska työtön saa peruspäivärahallakin enemmän kuin opiskelija?
Miksi yhteiskunta haluaa passivoida opiskelun pariin haluavia ihmiset alamitoitetuilla tuilla?
Myös monet tuttuni ottivat opintolainaa ja tekivät sillä voitollisia sijoituksia. En ymmärrä miten opintolainaa ottaneet voivat olla taloudellisessa ahdingossa. Ennemminkin ahdingossa ovat ne, jotka EIVÄT ottaneet opintolainaa opiskeluaikanaan, mutta heti valmistuttuaan ja työpaikan saatuaan ottivat kalliita kulutusluottoja ja ylisuuria asuntolainoja.
Melko järjetöntä!
Mikä velvollisuus yhteiskunnalla on pulittaa sinun pilvenpolttelujasi ja ryyppyviikonloppujasi?
Kun lopulta valmistut (ehkä 19 vuoden "opiskelun" jälkeen) muinaisugrilaisten runojen tutkijaksi tai naistutkimuksen vaikutuksista homoseksuaalien ja tomaattien kipuaistimusten välisen korrelaation väitelleenä, olet yhä yhteiskunnan elätti.
Opiskelija maksakoot koulutuksensa itse, niin johan rupeaa syntymään oikeita ammattilaisia tarpeeseen eikä mitään helvetin naistutkimusta pyörittäviä tyhjänpäiväisyyksiä.
Kuules, punikki.
En nyt ole tuo alkup. kirjoittaja, vaan sellainen kaveri joka tässä aivan juuri hetki sitten valmistui yliopistosta työelämään ja voin aivan käsi sydämellä sanoa että opiskelijoita on aika moneen lähtöön.
Eli aika pitkälle opiskelijat ovat jakautuneet nyt kahteen eri ryhmään tällä hetkellä: on niitä joilla vanhemmat kustantavat koko lystin (nämä mainitsemasi ryyppybileet), ja sitten niitä joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä töitä ja/tai ottaa lainaa pelkästään vain sen rahoittamiseksi että pääsisi mahdollisimman pian maksamaan veroja.
Ironisintahan tässä nykytilanteessa on vielä se, että usein nämä isipapan lompakolla elävät tuppaavat vielä valmistumaan nopeammin kuin nämä kiroamasi ikiopiskelijat, jotka joutuvat tosiaan kulkemaan pidemmän tien rahan puutteen vuoksi ja saavat vielä kaltaistesi vittuilut kaupan päälle.
Yleisesti nämä ovat samalla myös niitä, joilla ei ole varaa istua iltojaan bileitä viettäen vaan ne illat kuluvat töitä tehden. (Ja niistä vielä verotkin maksetaan)
Ja ihan tarpeeseen tullut ammattilainen kait lopulta meikäläisestäkin kuitenkin tuli. Opiskelun aikana hankittu viiden vuoden työkokemuskin piti huolen siitä että työpaikoista oli varaa jopa valita. Tosin ymmärrän kyllä niitäkin joilla ei ole.