Tiukka talous tuo pomojen pimeät puolet esiin

Taloustilanteen huononeminen kiristää ilmapiiriä työpaikalla ja voi saada päälliköistä esiin uusia piirteitä. Professori Marja Eriksson Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta kertoo, että pelolla johtaminen yleistyy, kun rahantulo niukkenee.

– Sekä kansainvälisten tutkimusten että omien havaintojeni perusteella on niin, että mitä tiukempaan tilanteeseen joudutaan, sitä enemmän kovat arvot astuvat kuvaan.

Erikssonin mukaan ilmiössä on usein kyse päälliköiden omasta ahdistuksesta. Kun ylimmältä johdolta, omistajilta ja toimialalta tulevat paineet sekä globalisaation aiheuttama kova kilpailu ja uhka kiristävt, he purkavat epävarmuutensa ja pelkonsa alaisiin. Tähän kuvioon liittyy usein luulo, että kova piiskaaminen johtaa aiempaa parempiin työsuorituksiin ja ahkerampaan toimintaan.

Esimiehiä valmentanut ja kouluttanut Eriksson toteaa, että tilanteeseen liittyy ristiriitaa. Hänen kokemuksensa mukaan suomalaiset esimiehet ovat fiksuja, koulutettuja, älykkäitä ja osaavia.

Kvartaalitalous
on epäinhimillistä

Kova johtaminen ei ole ollut tavatonta viime vuosinakaan, vaikka olemme eläneet pitkää talouden nousukautta. Tästä kertovat tarinat, joita Marja Erikssonin johtama tutkimushanke on saanut kansalaisilta. Suomen Akatemian Valta-ohjelmaan Johtajuus, valta ja pelko liittyvän hankkeen yhteydessä on avattu sivusto http://www.panoptika.fi, jossa kerätään tarinoita pelottelusta työpaikoilla.

Sivusto on ollut auki vasta jonkin viikon, mutta Eriksson kertoo, että lomakaudesta huolimatta se on herättänyt paljon mielenkiintoa ja sinne on tullut lukuisia viestejä. Ensimmäiset tutkimustulokset näiden pohjalta saataneen elokuun lopulla.

– Vaikuttaa siltä, että työelämän koveneminen on jatkunut lama-ajasta lähtien, sanoo Eriksson.

Hän arvioi, että muutos liittyy yritysmaailman epäinhimillistymiseen.

– Yksittäiselle esimiehelle on aikamoinen haaste pitää kiinni tulostavoitteista ja samalla muistaa, että yrityksessä työskentelevät ovat ihmisiä, joilla on omat perhe- ja muut tilanteet, jotka ovat näille varmaan tärkeämpiä kuin tuloksen tekeminen.

Väestään huolehtiva
yritys pärjää

Pääosa yrityksistä luokittelee itsensä asiantuntijaorganisaatioiksi.  Professori Erikssonin mielestä etenkin asiantuntijoiden johtamisessa  inhimillisyyden unohtaminen on fataalia.

Pelolla johtaminen voi johtaa tuloksiin lyhyellä ajalla ajalla. Niin Margaret Thatcher kuin Adolf Hitlerkin sai ihmisiin vipinää. Kyse onkin Erikssonin mukaan siitä, millä jaksolla tuloksia tarkastellaan. Kvartaali on hänestä aivan liian lyhyt.

– Stanfordin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että yritykset, jotka ovat parhaiten pitäneet huolta henkilöstöstään, ovat pitkän ajan kuluessa menestyneet parhaiten. Ne ovat pystyneet muuntautumaan sitä kautta, että ovat osanneet antaa arvon osaamiselle.

Byrokratia on
pelottelun pesä

Pelottelua voi esiintyä missä tahansa töissä. Maraja Erikssonin mukaan joillakin työpaikoilla ihmisten pimeät puolet tulevat paremmin esiin kuin toisilla. Hänellä on sellainen tuntuma, että pelolla johtaminen on yleisempää julkisella puolella ja seurakunnissa kuin yrityksissä.

Helsingin hovioikeus määräsi alkuviikolla valtion maksamaan vahingonkorvausta Puolustusvoimissa työskenneelle naiselle, jota työtoveri oli kiusannut ja pilkannut vuosien ajan.

– Vaikuttaa siltä, että yrityksiin tällaiset henkilökohtaisen vallankäytön muodot eivät pääse niin paljon pesiytymään.

Eriksson perustelee tätä sillä, että byrokratia antaa pomottelulle mahdollisuuden, ja byrokratiaa ja hierarkkisia rakenteita löytyy selvästi enemmän julkishallinnosta kuin virtaviivaisiksi saneeratuista yrityksistä.

Johtamistyyleillä on kansantaloudellista merkitystä. Jos alaiset tuntevat olonsa ahdistetuksi, luovuuden ja innovatiivisuuden edistämiseen investoidut valtavat rahasummat voivat mennä hukkaan.

Vielä paljon merkittävämpää on se, että pitkään jatkunut pelottelu ahdistaa ja masentaa ja johtaa usein vakavaankin sairastumiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti juuri työaikatiedustelun, josta ilmeni, että liiton jäsenyrityksissä menetetään vuosittain 50 000 työvuotta sairauspoissaolojen vuoksi. Poissaolot olivat kohonneet tasaisesti 1990-luvun alkuvuosista lähtien.