Välivuosi on helppo pilata

Niin julkinen valta kuin elinkeinoelämäkin on piiskannut nuoria opiskelemaan ja siirtymään töihin nykyistä nopeammin. Viime aikoina esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että suomalaisnuoret valmistuvat kansainvälisesti vertaillen iäkkäinä.

Yhteiskunnan paineista huolimatta kaikille tauoton tahti ei sovi. Nuorten parissa työskentelevä työvoimaneuvoja Eeva Suokas Tampereen työvoimatoimistosta sanoo, että joillekin välivuosi peruskoulun tai lukion jälkeen voi olla hyvä asia, vaikka se venyttääkin valmistumista. Sen ansioita nuori voi välttyä vääriltä valinnoilta.

– Jokaisella ei ole selkeää mielikuvaa siitä, mitä haluaa, hän huomauttaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Tuomas Vanhanen sanoo, että välivuoden hyvyys tai huonous riippuu tilanteesta.

– Ei kai siinä mitään pahaa ole, jos hakee paikkaansa ja käy työelämässä kokeilemassa tai menee vaikka aupairiksi, hän miettii.

Nuorten omia ajatuksia asiasta on tutkittu harvoin. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen arviointi 2002 -julkaisusta ilmenee, että liki 70 prosenttia välivuoden eläneistä tunsi hyötyneensä ajasta.

Tavoitteellinen
tekeminen on tärkeää

Jos välivuoteen päätyy, olennaista on Suokkaan mielestä tekeminen.

– On tärkeää asettaa välivuodelle selvät tavoitteet. Voi vaikka päättää, että hakee opiskelupaikkaa seuraavissa hauissa ja pyrkii esimerkiksi ammatinvalinnanohjauksen, työn tai harjoittelun kautta selkeyttämään näkemystään siitä, mikä olisi sopiva opiskelupaikka.

– En kannata sitä, että lorvailee ja jää kotiin. Toimettomuus tekee ihmisestä passiivisen, painottaa Suokas.

Työvoimatoimisto
auttaa

Tampereella päättyi muutama kuukausi sitten Välivuosi-projekti, jossa noin 250 nuorta ohjattiin koulutus- ja uravalinnoissaan. Siinä selvitettiin, mitä he halusivat ja sen jälkeen mietittiin keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Apuna käytettiin muun muassa työharjoittelua ja käytiin tutustumassa eri koulutuksiin.

– Harjoittelupaikat pyrittiin etsimään siten, että ne olisivat jossakin suhteessa nuoren suunnitelmiin. Työharjoittelun avulla nuoret pääsivät katsomaan, kiinnostaako ala heitä oikeasti, kertoo projektia johtanut työvoimaohjaaja Sari Oksanen.

Vaikka projekti on ohi, neuvonta ja tukeminen jatkuu. Suokkaan mukaan kuka tahansa nuori saa mistä tahansa työvoimatoimistosta apua uravalintoihinsa. Tarvittaessa käydään läpi tehtyjä opintoja ja mietitään, voiko puutteellista todistusta paikata vaikkapa iltalukiossa. Yhtä lailla voidaan tarkastella pääsykokeisiin valmistautumista ja pohtia, mitä voisi tehdä toisin, jotta seuraavalla kerralla tärppäisi.

Moni pitääkin välivuosia tahtomattaan, kun ei heti pääse opiskelemaan. Vanhanen sanoo, että tämä voi olla turhauttavaa. Suokas kertoo, että hylätyksi tuleminen rassaa kovasti nuorta.

– Silloin pitää saada nuori uskomaan itseensä ja siihen, että hän pääsee vielä toteuttamaan unelmiaan. Samalla voi kysyä, onko mieleen tullut muita vaihtoehtoja, sanoo Suokas.

Elinkeinoelämä epäilee
välivuoden antia

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Heikki Suomalainen myöntää, että joskus välivuosi voi olla yksilön kannalta paikallaan. Hän lisää, että liitto ei kannata moista, koska se hidastaa valmistumista. Hänen mielestään välivuosi ei välttämättä ratkaise valinnan vaikeutta.

– Olisi hyvä, jos nuori jatkaisi opiskelua suoraan ylioppilaaksi pääsyn tai asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen, sanoo Suomalainen.

Moni tekee palkkatöitä vuoden tai pari lukion jälkeen. Tänä aikana vähemmän uutterastikin koulunsa käynyt voi intoutua opiskeluajatuksesta.

– Jos on palkkatyöläisenä ja maksaa kaikki verot ja muut, minusta on aika lailla tehnyt tehtävänsä yhteiskunnassa, huomauttaa Suokas.

Hän ei halua väheksyä mitään itsenäistymiskokemusta. Reissaaminen maailmalla voi tuntua luppoajalta, mutta pärjääminen vieraassa kulttuurissa vieraalla kielellä voi olla nuorelle suuri pääoma, joka pönkittää häntä tulevissa koitoksissa.

Tuomas Vanhanen huomauttaa, että keskustelu välivuosien hyödyistä ja haitoista perustuu paljolti olettamuksiin. Hänestä aiheesta pitäisi tehdä laaja tutkimus, jossa otetaan huomioon sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulma.