Hyssälä: Opiskelijat lapsentekoon!

Hallitus on huolissaan suomalaisten ikärakenteen vääristymisestä. Heikkoa huoltosuhdetta on yritetty vahvistaa pitämällä liki eläkeikäiset töissä, mutta nyt katseet on kiinnitetty nuoriin.

– Ensisynnyttäjien keski-ikä, 28 vuotta, on liian korkea, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.).

Hän suosittelee, että nuoret ryhtyivät lisääntymään jo opiskeluaikana.

Yksi kannustus tähän suuntaan on ilmainen päivähoito opiskelijoiden lapsille. Päähanke on kuitenkin vasta vireillä: sosiaaliturvakomitea on määrätty osana sosiaaliturvauudistusta miettimään keinoja, jotka kannustaisivat opiskelijoita perustamaan perheitä.

Rahaa lapset ja
opinnot yhdistäville

Hyssälä ei ota kantaa siihen, mitä keinot voisivat olla.

– Totta kai on erilaisia mahdollisuuksia. Perhepoliittiset tuet voisi olla yksi. Niitä on käytetty historiassa. Esimerkiksi 90-luvun alussa opintotuesta poistettiin lapsikorotus.

Tukien suuruutta Hyssälä ei ryhdy arvioimaan, vaan huomauttaa, että asia tietysti riippuu rahatilanteesta. Sosiaaliturvauudistuskomitean puheenjohtaja Markku Lehto arvioi, että yhteiskunnan kannattaa tukea lasten hankkimista opintojen aikana. Hän viittaa siihen, että äitiyspäivärahan suuruus riippuu synnytystä edeltävän ajan palkasta.

– Opiskelijan tuet voivat maksaa aika reippaasti ja silti käytäntö voi tulla nykyistä halvemmaksi, hän huomauttaa.

Lasten saaminen opiskeluaikana olisi Lehdon mielestä hyvä sekä työelämän että työntekijän kannalta, sillä silloin äitiyslomat eivät katkaisisi työuraa ainakaan yhtä usein kuin nyt. Tarkkoja käytännön ehdotuksia Lehdollakaan ei ole vielä esitettävänä. Hän painottaa, että kukaan ei ole suunnitellut mitään uhkakuvia, vaan ennemminkin ollaan porkkanalinjalla.

Kulttuurin
pitää muuttua

Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen toteaa, että tukien pitää olla isoja, jotta ne houkuttelisivat nuoria.

– Ongelma on, että Suomessa on huonot palkat, korkeat verot, korkeat hinnat ja alhainen sosiaaliturva. Valtiovallan valehtelukampanja – että ihmisiä hämätään kuvittelemaan muuta – ei muuta tätä miksikään, sanoo Airaksinen.

Hänen mukaansa opiskelijat elävät lähinnä pyhällä hengellä.

– Rahaa ei tunnu riittävän ylimääräiselle suulle.

Airaksisen mielestä se, että lapsia saadaan, jos saadaan, ja silloinkin suhteellisen vanhoina ja vähän, on suuri ongelma. Se ei ratkea pelkästään ministeriön päätöksillä, vaan tarvitaan syvällistä kulttuurin analyysiä. Hän kannattaa lapsentekokampanjaa, mutta pelkää, että se kömpelyydessään ja rujoudessaan kääntyy itseään vastaan samoin kuin tupakan tai alkoholin vaaroista valistavat kampanjat.

– Päättäjien pitäisi ymmärtää kulttuuria, joka johtaa lapsettomuuteen, sanoo Airaksinen.

Väestöliiton kyselyistä ilmenee, että suomalaiset haluaisivat lapsia nuorempana ja enemmän.

– Lapsia saadaan nyt yksi tai kaksi. Kolmas jää tekemättä, kun ollaan liikkeellä liian myöhään, sanoo Hyssälä.

Raskautta siirretään muun muassa siksi, että halutaan ensin ura, vakituinen työpaikka ja asunto. Toinen syy on Airaksisen mukaan nuoruuden venyttäminen 35:een, jopa 40 ikävuoteen. Yksi muutos aikaisempaan on tahto hallita elämää.

– Ennen lapsia ei tehty, ne vaan tuli. Minun ikäluokassani tärkein seksisana oli vahinko, Airaksinen huomauttaa.

Ihanteena nopeasti
valmistuva äiti

Yhteiskunta sen enempää kuin elinkeinoelämäkään ei ole edistänyt lapsen tekoa, päin vastoin: viime vuodet opiskelijoita on patistettu valmistumaan yhä nopeammin, hankkimaan kansainvälistä kokemusta, verkostoitumaan ja luomaan uraa.

Nytkään Hyssälä ei tunne armoa, vaan hän muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistutaan keskimäärin 22-vuotiaana.

Eikö lasten saaminen kesken opintojen väkisinkin lykkää valmistumista?

– Voi olla päin vastoin. Perheen kasvu voi kannustaa opiskelemaankin. Ehkä silloin ajatellaan, että pitäisi valmistua nopeasti, sanoo Hyssälä.

Vai käykö sitten niin, että mennään töihin, ja valmistutaan ehkä joskus?

– Kaiken kaikkiaan terveydelliseltä kannalta olisi parempi, että synnytettäisiin nuorena. Jos halutaan lapsia ja lapsiperheitä tähän maahan, syntyvyyteen pitää kiinnittää huomiota.

Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski pitää asiaa ristiriitaisena.

– Toimenpiteet, jotka ylläpitävät työelämään siirtymistä suhteellisen iäkkäänä, eivät ole oikein. Toisaalta myös lapsenteko on tärkeää. En ota kantaa siihen, missä järjestyksessä nämä asiat pitäisi hoitaa. Kukin tekee, niin kuin tekee, sanoo Riski.