Mihin luokkaan kuulut?

Kenen joukoissa seisot? Mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut? Tätä voidaan kysyä tämän päivän Suomessa.

Helsingin yliopistossa opettava kulttuuriantropologi ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen sanoo, että Suomi on entistä enemmän luokkayhteiskunta. Asian tiedostaminen näkyy hänen mielestään niin poliitikkojen kuin sosiologienkin puheissa: kun aikaisemmin on hoettu, että olemme kaikki yhtä suurta keskiluokkaa, nyt monet ovat ryhtyneet puhumaan luokkayhteiskunnan paluusta.

1960-luvulla, suurten ikäluokkien nuoruudessa, luokkayhteiskunta mureni. Tuolloin moni pystyi irrottautumaan yhteiskunnallisesta taustastaan, kun koulutus mursi luokkayhteiskuntaa eikä vanhempien asema enää määrännyt luokkaa yhtä tiukasti kuin ennen.

Nyt suunta on kääntymässä takaisin toiseen suuntaan. Yliopistoon menevät entistä enemmän akateemisten perheiden lapset. Järvinen kirjoittaa asiasta yhdessä Laura Kolben kanssa tekemässään kirjassa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Perinteisesti on puhuttu työväenluokasta, keskiluokasta ja yläluokasta. Paljon on käytetty myös jaottelua alempi ja ylempi keskiluokka. Kaikille näinkään laaja määrittely ei riitä: Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevä taloussosiologi Jani Erola on jakanut suomalaiset peräti kahdeksaan luokkaan ammatin perusteella.

Olennaista yhteiskuntaluokan määrittelyssä on paitsi koulutus myös varallisuus.

– Vahvimmilla ovat ihmiset, joilla on molempia, heikoimmilla ne, joilla ei ole kumpaakaan, Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa edut kasaantuvat ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Niissä taloudellinen vauraus halutaan säilyttää ja pitää elämän rakenteet kasassa. Tästä yksi osoitus on, että jopa parisuhteet näyttävät pysyvän kasassa paremmin kuin alemmissa luokissa.

Hyvin toimeentulevat
ovat terveimpiä

Toki elämä kolhii hyväosaisiakin, mutta rahojensa, taitojensa ja vaikutusmahdollisuuksiensa ansiosta heillä on paremmat keinot selviytyä kolhuista kuin heikommin menestyvillä. Heillä on varaa elää viihtyisässä ympäristössä ja he tietävät, mistä hakea apua. Lisäksi varakkaat voivat ostaa esimerkiksi terveyspalveluja toisin kuin hammaslääkäri- tai leikkausjonoissa viruvat.

– Selvin merkki luokkayhteiskunnasta se, että terveys jakaa kiistattomasti ja selvästi väestön. Hyvätuloiset ja koulutetut elävät pisimmän ja terveimmän elämän.

Hyvinvointia edistää selvästi jo se, jos on joko koulutusta tai rahaa. Esimerkiksi työtön tohtori pystyy ottamaan selvää, mihin etuisuuksiin on oikeutettu ja voi käyttää yhteiskunnan ilmaispalveluita kuten kirjastoja tai yleisöluentoja mielensä virkistykseksi. Jos taas on rahaa, ei tarvitse murehtia arjen sujumista ja voi esimerkiksi virkistäytyä matkustelemalla.

Järvinen huomauttaa, että pelkkä raha ei nosta ylimpään yhteiskuntaluokkaan. Vaikka palkka olisi hyvä, haalarihommia tekevän on vaikea sijoittua korkeimmille portaille.

– Kyse on vallasta. Siitä, miten paljon kokee pystyvänsä vaikuttamaan.

Luokka
periytyy

Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta ilmenee, että vanhempien yhteiskuntaluokka periytyy edelleen usein lapsille.

– Taustalla vaikuttavat yhteiskunnan kovat faktat. Esimerkiksi asuinalueet eriytyvät ja lapset ja nuoret valikoituvat eri kouluihin ja harrastuksiin. Ei ole sattumaa, millaiseen kaveriporukkaan nuoret ajautuvat. Helsingin Kontulassa on todennäköisempää joutua pussikaljaa lipittävään joukkoon kuin Kruununhaassa.

Myös yhteiskunnan taloustilanne vaikuttaa. Järvinen toteaa, että taantuma on hirveän suuri riski syrjäytymisvaarassa oleville.

Täsmämainontaa
varakkaille ja heikommille

Luokittelu näkyy mainonnassa. Ylellisyystuotteiden mainokset kohdistetaan menestyjille ja pikavippejä tai halpaa olutta markkinoidaan Järvisen mielestä niille, jotka eivät pysty ajattelemaan tätä päivää pidemmälle.

– Toivon vastuuntuntoa, että syrjäytymisvaarassa olevia ei käytettäisi hyväksi, sanoo Järvinen.

Hän muistuttaa, että syrjäytyminen tuo ongelmia, joka koskettavat kaikkia: omaisuuteen kohdistuvaa vahingontekoa, huumeita ja muita lieveilmiöitä.

– Olemme asuneet kuin herran kukkarossa. On sääli, jos lapset eivät enää vastaisuudessa voi kulkea omineen kouluun tai varakkaat ryhtyvät suojautumaan aitojen taakse.

Mainonta
seuraa trendejä

Markkinointialan veteraani, News to Screenin toimitusjohtaja Marko Parkkinen huomauttaa, että mainonta rakentaa ihmiselle unelman. Hänestä mainontaa voimakkaampi mielipiteiden muokkaaja on populaarikulttuuri.

– Mainonta vain seuraa trendejä, joita viihdeteollisuus luo.

Hyysäämistä Parkkinen kavahtaa ja toteaa, että ihmisten pitää kantaa vastuu itsestään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän pitäisi eriarvoistumista hyvänä.

– Olemme niin pieni kansa, että meillä ei ole varaa luokkayhteiskuntaan. Parhaiden kykyjen pitää päästä niihin töihin, jossa he ovat parhaimmillaan. Kansantalouden kannalta on erittäin huono juttu, jos ihmisen pitää menestyäkseen olla enemmän oikeasta suvusta kuin fiksu.