Mihin luokkaan kuulut?
Kenen joukoissa seisot? Mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut? Tätä voidaan kysyä tämän päivän Suomessa.
Helsingin yliopistossa opettava kulttuuriantropologi ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen sanoo, että Suomi on entistä enemmän luokkayhteiskunta. Asian tiedostaminen näkyy hänen mielestään niin poliitikkojen kuin sosiologienkin puheissa: kun aikaisemmin on hoettu, että olemme kaikki yhtä suurta keskiluokkaa, nyt monet ovat ryhtyneet puhumaan luokkayhteiskunnan paluusta.
1960-luvulla, suurten ikäluokkien nuoruudessa, luokkayhteiskunta mureni. Tuolloin moni pystyi irrottautumaan yhteiskunnallisesta taustastaan, kun koulutus mursi luokkayhteiskuntaa eikä vanhempien asema enää määrännyt luokkaa yhtä tiukasti kuin ennen.
- Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat 9 %
- Alemmat professioammatit: opettajat ja ylemmät toimihenkilöt 24 %
- Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, m,yynti- ja hoitotyöntekijät 23 %
- Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %
- Maanviljelijät 4 %
- Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muuratit j ahitsarit 14 %
- Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyöntekijät 16 %
- Muu työväestö maataloudessa 2 %
Prosentit viittaavat tilanteeseen vuonna 2000
Nyt suunta on kääntymässä takaisin toiseen suuntaan. Yliopistoon menevät entistä enemmän akateemisten perheiden lapset. Järvinen kirjoittaa asiasta yhdessä Laura Kolben kanssa tekemässään kirjassa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa.
Perinteisesti on puhuttu työväenluokasta, keskiluokasta ja yläluokasta. Paljon on käytetty myös jaottelua alempi ja ylempi keskiluokka. Kaikille näinkään laaja määrittely ei riitä: Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevä taloussosiologi Jani Erola on jakanut suomalaiset peräti kahdeksaan luokkaan ammatin perusteella.
Olennaista yhteiskuntaluokan määrittelyssä on paitsi koulutus myös varallisuus.
– Vahvimmilla ovat ihmiset, joilla on molempia, heikoimmilla ne, joilla ei ole kumpaakaan, Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa edut kasaantuvat ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Niissä taloudellinen vauraus halutaan säilyttää ja pitää elämän rakenteet kasassa. Tästä yksi osoitus on, että jopa parisuhteet näyttävät pysyvän kasassa paremmin kuin alemmissa luokissa.
Hyvin toimeentulevat
ovat terveimpiä
Toki elämä kolhii hyväosaisiakin, mutta rahojensa, taitojensa ja vaikutusmahdollisuuksiensa ansiosta heillä on paremmat keinot selviytyä kolhuista kuin heikommin menestyvillä. Heillä on varaa elää viihtyisässä ympäristössä ja he tietävät, mistä hakea apua. Lisäksi varakkaat voivat ostaa esimerkiksi terveyspalveluja toisin kuin hammaslääkäri- tai leikkausjonoissa viruvat.
– Selvin merkki luokkayhteiskunnasta se, että terveys jakaa kiistattomasti ja selvästi väestön. Hyvätuloiset ja koulutetut elävät pisimmän ja terveimmän elämän.
Hyvinvointia edistää selvästi jo se, jos on joko koulutusta tai rahaa. Esimerkiksi työtön tohtori pystyy ottamaan selvää, mihin etuisuuksiin on oikeutettu ja voi käyttää yhteiskunnan ilmaispalveluita kuten kirjastoja tai yleisöluentoja mielensä virkistykseksi. Jos taas on rahaa, ei tarvitse murehtia arjen sujumista ja voi esimerkiksi virkistäytyä matkustelemalla.
Järvinen huomauttaa, että pelkkä raha ei nosta ylimpään yhteiskuntaluokkaan. Vaikka palkka olisi hyvä, haalarihommia tekevän on vaikea sijoittua korkeimmille portaille.
– Kyse on vallasta. Siitä, miten paljon kokee pystyvänsä vaikuttamaan.
Luokka
periytyy
Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta ilmenee, että vanhempien yhteiskuntaluokka periytyy edelleen usein lapsille.
– Taustalla vaikuttavat yhteiskunnan kovat faktat. Esimerkiksi asuinalueet eriytyvät ja lapset ja nuoret valikoituvat eri kouluihin ja harrastuksiin. Ei ole sattumaa, millaiseen kaveriporukkaan nuoret ajautuvat. Helsingin Kontulassa on todennäköisempää joutua pussikaljaa lipittävään joukkoon kuin Kruununhaassa.
Myös yhteiskunnan taloustilanne vaikuttaa. Järvinen toteaa, että taantuma on hirveän suuri riski syrjäytymisvaarassa oleville.
Täsmämainontaa
varakkaille ja heikommille
Luokittelu näkyy mainonnassa. Ylellisyystuotteiden mainokset kohdistetaan menestyjille ja pikavippejä tai halpaa olutta markkinoidaan Järvisen mielestä niille, jotka eivät pysty ajattelemaan tätä päivää pidemmälle.
– Toivon vastuuntuntoa, että syrjäytymisvaarassa olevia ei käytettäisi hyväksi, sanoo Järvinen.
Hän muistuttaa, että syrjäytyminen tuo ongelmia, joka koskettavat kaikkia: omaisuuteen kohdistuvaa vahingontekoa, huumeita ja muita lieveilmiöitä.
– Olemme asuneet kuin herran kukkarossa. On sääli, jos lapset eivät enää vastaisuudessa voi kulkea omineen kouluun tai varakkaat ryhtyvät suojautumaan aitojen taakse.
Mainonta
seuraa trendejä
Markkinointialan veteraani, News to Screenin toimitusjohtaja Marko Parkkinen huomauttaa, että mainonta rakentaa ihmiselle unelman. Hänestä mainontaa voimakkaampi mielipiteiden muokkaaja on populaarikulttuuri.
– Mainonta vain seuraa trendejä, joita viihdeteollisuus luo.
Hyysäämistä Parkkinen kavahtaa ja toteaa, että ihmisten pitää kantaa vastuu itsestään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän pitäisi eriarvoistumista hyvänä.
– Olemme niin pieni kansa, että meillä ei ole varaa luokkayhteiskuntaan. Parhaiden kykyjen pitää päästä niihin töihin, jossa he ovat parhaimmillaan. Kansantalouden kannalta on erittäin huono juttu, jos ihmisen pitää menestyäkseen olla enemmän oikeasta suvusta kuin fiksu.

















Kommentit (82)
- Taustalla vaikuttavat yhteiskunnan kovat faktat.
Humanistitaustaisten vaemmistolaistenkin kannattaisi sopeutua luonnontieteellisiin faktoihin:
Eniten vaikuttaa perimä. Geenit vaikuttavat enemmän kuin ympäristö siihen, että professorien lapsista tulee todennäköisemmin akateemisia kuin duunarien lapsista. Tämä on todistettu monilla kaksostutkimuksilla.
Eteenpäinmenossa -mitä se kenellekin sitten onkaan- on lopulta kysymys kovasta tahdosta ja todellisesta työn tekemisestä asioiden etenemiseksi.
Lue vaikka The Blank Slate (Steven Pinker). Siinä on viitteet kymmeniin tutkimuksiin.
Olen samaa mieltä Keban kanssa ja mielipiteeni perustuu tutkimukseen. Geenit ovat isossa osassa menestyksessä, n. 40-60%. Miksi tämä on niin vaikea joidenkin tunnustaa, kun samalla varmasti kaikki olemme sitä mieltä että geenit periytyvät esimerkiksi ravihevosilla, musikaalisilla ihmisillä, pituuskasvun osalta, ihonvärin osalta, jne.?
Toinen tärkeä seikka on ahkeruus. Siinä varmasti kasvuympäristöllä on tärkeä osa sille miten nuoret oppivat ahkeriksi. On kuitenkin väärin vaatia tasapäistämään tuloja, silloin kun niiden epätasainen jakaantuminen riippuu epätasaisesti jakaantuneesta panoksesta tuon tulon saamiseksi.
Pääoman ja osinkotulon veroksi 40 %. Ihmistyö verovapaaksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä kova vero.
Sosiaalitukia korotettava välittömästi kolmanneksella.
Paavi Benedictus XVI on sentään samaa mieltä kanssani: Rahanahneus on kuolemansynti. Eli helvettiin tulee pikainen matka tyhjään potkaisun jälkeen.
KYSYMYS:Mitä vallankäyttäjällä on takataskussaan, jos valta-asema murenee??
VASTAUS:Vastakkainasettelun toiseen puoleen tutustuminen (vallankäytön kohteeksi joutuminen).
Olen köyhä, 2 lapsen yksinhuoltaja, terveydenhuoltoalan opiskelija, Itä-Suomesta, varaton, velaton, vanhempieni rahoilla harrastanut, autoillut, matkustanut, "rakentanut elämää" ennen 90-luvun lama-aikaa. Haluan antaa lapsilleni jotain muuta matkaevääksi kasvuun ja kehitykseen (persoonan muodostukseen), kuin rahaa, valtaa tai materiaa. Pääomaa, joka kantaa elämässä, jota ei ole rakennettu kulissien, saldojen tai muun mitattavan määreen avulla.