Vain harva uskoo varhaiseen eläkeikään

Hallituksen ja elinkeinoelämän puheet eläkeiän nostopaineista ovat alkaneet vaikuttaa suomalaisten eläköitymisodotuksiin.

Taloussanomien teettämän kyselyn mukaan noin puolet suomalaista arvioi voivansa jäädä eläkkeelle 61–66-vuotiaana. Vain kahdeksan prosenttia ennakoi, että voi jäädä eläkkeelle tätä nuorempina, 58–60-vuotiaana.

Jos nämä ennakoinnit toteutuvat, suomalaisten työssäoloaika pitenee väistämättä nykyisestä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkkeelle siirryttiin viime vuonna keskimäärin 60,5-vuotiaana.

Verkkotutkimusyritys Cintin Nopeat vastaukset -palvelun kysely tehtiin verkossa 17.–22. elokuuta ja siihen osallistui hieman yli tuhat 15–70-vuotiasta.

Naiset arvioivat jatkavansa töissä pidempään kuin miehet. Naisista 40 prosenttia arvioi jäävänsä eläkkeelle vasta täytettyään 64 vuotta. Joka kolmas mies uskoi pysyvänsä töissä näin pitkään.

Joka kolmas nainen uskoi eläkepäivien alkavan 64–66-vuotiaana. Miehistä 22 prosenttia arvioi samoin. Miehistä hieman tätä suurempi osuus uskoi voivansa jäävän eläkkeelle 61–63-vuotiaana.

Toisaalta miehistä hieman suurempi osa ennakoi, että jatkaa 67 täytettyäänkin työn tekoa tai ajatteli, että ei voi koskaan jäädä eläkkeelle.  

Joka kymmenes nuori
ei usko jäävänsä eläkkeelle

Vielä vankasti työelämässä olevat uskovat pysyvänsä siellä pisimpään. Alle 55-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes otaksui käyvänsä töissä vielä yli 67-vuotiaana.

23–35-vuotiaiden osuus korostui ”en usko ikinä voivani jäädä eläkkeelle” -vastauksissa. Ikäryhmästä joka kymmenes arvioi näin.

36–55 vuotiaista joka neljäs sen sijaan ennakoi siirtyvänsä eläkkeelle 61–63-vuotiaana.

Yli 56-vuotiaista vastaajista puolet oli jo eläkkeellä. Töissä olevista viidennes otaksui eläkeikänsä alkavan 61–63-vuotiaana.

Kaikista kyselyyn osallistuneista etelä- ja itäsuomalaiset arvioivat muita useammin työskentelevänsä vielä 67–69-vuotiaina.

Viisikymppinen ei
enää ole vanha

Eläketurvakeskuksen kehittämispäällikkö Jari Kannisto pitää vastaajien eläkeikäarvioita realistisina. Hän huomauttaa, että eliniän odote on kasvanut ja ihmiset säilyvät yhä pidempään toimintakykyisinä ja hyväkuntoisina.

– Yhä harvemman työ on fyysisesti raskasta. Ihmisten terveys ja ruokavalio ovat parantuneet selvästi parissakymmenessä vuodessa.

Vastaukset voivat heijastaa myös keppi- ja porkkana -politiikkaa. Eläkettä kertyy 63-vuotispäivän jälkeen 4,5 prosenttia palkasta, jos jatkaa töissä. Kannisto huomauttaa, että eläkkeessä on iso ero sen mukaan, lopettaako työt 63- vai vasta 68-vuotiaana.

Pitkään työuraan työntää osaltaan leikkuri, joka vähentää työeläkkeen määrää odotettavissa olevan keskimääräisen eliniän pidentymisen mukaan.

Kannisto uskoo, että myös asenteet vaikuttavat. Viisikymppistä ei pidetä enää vanhana ja parikymmentä vuotta vanhemmatkin ovat erittäin toimeliaita.

–1980-luvulla puhuttiin, että kun jaksaa töissä 53-vuotiaaksi, pääsee putken kautta eläkkeelle. Kun nyt pitää olla kuusikymppinen voidakseen miettiä samaa vaihtoehtoa, asiaa aletaan myös ajatella myöhemmin.

Tavoite on edelleen
kunnianhimoinen

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote 62,4 vuodeksi vuoteen 2025 mennessä.

Kanniston mielestä tavoite on kunnianhimoinen. Hän huomauttaa, että  eläkeuudistuksen ikärajojen muuttamisesta ja työttömyyseläkkeen lakkauttamisesta aiheuttama nousu on nyt nähty.

– Jatko riippuu siitä, tapahtuuko aitoa muutosta. Lykkäävätkö ihmiset eläkkeelle siirtymistään, vai lähtevätkö he mökille ja kalaan heti, kun se on mahdollista?

Työllisyyden paraneminen, ja etenkin vanhemman väen työllisyysasteen kokoaminen on tukenut eläkeiän nousua.

– Se indikoi, että 50–60-vuotiaat ja yhä useammat tätä vanhemmatkin ovat entistä tiukemmin kiinnittyneet työmarkkinoille.

Vaikka kaikki merkit viittaavat Kanniston mukaan eläkeiän nousun jatkumiseen, lopputulos on kiinni talouskehityksestä.

– Työllisyys on kaiken avain, hän lisää.