Pidä kiinni työstäsi, yli 50-vuotias!

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön mukaan viime vuonna vähemmän kuin kuusi vuotta sitten.

Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, tilanne on parantunut etenkin hallinnon, talouden ja kaupallisten alojen töissä. Myös aiempaa harvempi yli 50-vuotias palvelualojen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattilainen oli työtä vailla.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisessa ja talonrakentamisessa työllisiä oli viime vuonna enemmän kuin vuosikymmenen puolivälissä. Tämä ei kuitenkaan koske yli 50-vuotiaita: raksa-aloilla heidän työllisyytensä oli viime vuonna parempi kuin pari vuotta sitten, mutta selvästi kehnompi kuin vuonna 2006.

Maa- ja metsätaloustöissä oli aiempaa vähemmän vanhimpia työttömiä työnhakijoita. Näillä aloilla oli kaiken kaikkiaan kuitenkin aiempaa vähemmän työllisiä, mikä viestii rakennemuutoksesta.

Kone-, vaatetus, puu- ja sähköteollisuuden yli 50-vuotiaita osaajia oli sen sijaan yhä enemmän työttöminä. Tilanteen taustalla ovat perinteisen teollisuuden vientivaikeudet ja rakennemuutos, joka koettelee etenkin pitkään teollisuudessa olleita työntekijöitä, joilla on alhainen koulutus.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa työllisten määrä on romahtanut ja lakkautetuilta tehtailta on irtisanottu suuri joukko vanhimpia työntekijöitä.

Suhdanne suosii
naisten työllisyyttä

Työelämässä olevien vanhimpien naisten tilanne on parempi kuin iäkkäiden miesten.

– Suhdanne suosii naisten työllisyyttä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Viennin takkuilu ja rakentamisen hiipuminen ovat koetelleet miesten työllisyyttä, sillä alat ovat miesvaltaisia.

Esimerkiksi hallinnon, talouden ja palvelualojen parempi työllisyystilanne koskee pääosin yli viisikymppisiä naisia. Myös sosiaali- ja terveysala työllistää selvästi aiempaa enemmän iäkkäämpiä ammattilaisia.

Työurien pidentämisestä on puhuttu pitkään, mutta vanhimpien naisten yhä paremman työllisyyden takana ovat ainakin osin muut syyt kuin poliitikkojen toimet ja painostus.

Tiainen muistuttaa, että 1970-luvun alkuvuosina tarvittiin työvoimaa. Toisin kuin esimerkiksi maahanmuuttoon turvautuneessa Saksassa, Suomessa äidit houkuteltiin kodeista järjestämällä lasten päivähoito ja poistamalla puolisoiden yhteisverotus.

– Silloin työmarkkinoille tulleet naiset ovat edelleen työelämässä, Tiainen huomauttaa.

Heitä vanhemmat naiset ovat työskennelleet enemmän kotona, joten iäkkäimpien työssäkäyvien työllisyysaste paranee tilastoissa.

60 täyttäneita naisia on töissä
miltei tuplaten entinen määrä

Vanhimpien työllisten osuus työvoimasta eli työllisyysaste on noussut. Tilastokeskuksen mukaan myös työvoimaosuus eli työvoimaan kuuluvien osuus ikäluokasta on noussut.

Miehillä etenkin 55–64-vuotiaiden työllisyysaste ja työvoimaosuus ovat kasvaneet tuntuvasti. Esimerkiksi 55–59-vuotiaiden miesten työllisyysaste on 70 prosenttia.

Vanhimpien ikäryhmien naisilla kumpikin osuus on kasvanut vieläkin enemmän. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kiivennyt kymmenessä vuodessa 22 prosentista 40 prosenttiin ja työvoimaosuus 23 prosentista 43 prosenttiin.

Miehistä tiukimmin työssä ovat 35–39-vuotiaat. Heidän työllisyysasteensa hipoo 90 prosenttia.

Naisista 40–45-vuotiailla on korkein työllisyysaste. Synnytykset ja pienet lapset eivät pidä enää 45–49-vuotiaita kotona, ja tämän ikäryhmän työvoimaosuus on korkein eli 90 prosenttia.

Koulutus pitää
markkinoilla

Neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilastoista huolimatta on harhakuvitelma ajatella, että työmarkkinat vetäisivät yhä enemmän vanhoja työntekijöitä.

Hänen mukaansa kyse on yhteiskunnan rakenteen muutoksesta.

– Ihmiset ovat aiempaa koulutetumpia ja pystyvät pysymään pidempään töissä, sillä suhdanteet eivät vaikuta heihin samalla tavalla kuin aiempiin sukupolviin, Kauppinen sanoo.

Koulutus tuo joustavuutta. Jos työntekijällä on vain perusasteen koulutus ja hän jää työttömäksi tehtaan sulkemisen vuoksi, hänen työllistymismahdollisuutensa ovat olemattomat.

Vaikka tehtaan toiminnan lakkaaminen on edelleen kova isku, koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä varsinkin, jos he ovat valmiita muuttamaan.

– Tämä tarkoittaa, että vanhimpien on aiempaa parempi pysyä työmarkkinoilla, Kauppinen huomauttaa.

Tilannetta parantaa myös töiden muuttuminen. Harva työ on enää fyysisesti niin raskasta, että ikä estäisi sen tekemisen.

Jos työ menee,
uutta on vaikea löytää

Vaikka yhä useampi iäkäs on töissä, työ- ja elinkeinoministeriössä ei hurrata.

– Olemme jääneet hallituksen tavoitteista, Tiainen sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on kahtiajakoinen. Rakennemuutoksessa häviää työpaikkoja ja saneeraukset koskevat tyypillisesti vanhimpia.

Tiaisen mielestä vanhimpien kannattaa pitää kiinni työpaikasta.

– Jos tuntuu siltä, että työ ei ole pysyvä, kannattaa katsella uusia mahdollisuuksia, hän lisää.

Vanhimmat työntekijät ovat todennäköisimmin vaikeuksissa, jos työ loppuu. Kauppinen sanoo, että etenkin taantumassa irtisanottujen on vaikeaa saada töitä varsinkin, jos työttömyys pitkittyy.

– Tilapäinen työttömyys ei vielä haittaa, mutta jos jakso venyy kuukausiksi, työllistyminen vaikeutuu. Tilanne on tällainen yli 50-vuotiailla ja tahtoo olla vastaava jo yli 40-vuotiaillakin, Kauppinen sanoo.

Hän lisää, että alalla kuin alalla työn menettäminen saattaa muuttaa loppuelämän suunnitelmat totaalisesti.

Nuorillekin työttömyys on vakava paikka. Nuorimpia käytetään usein suhdannepuskureina eli työt päättyvät, kun taloustilanne heikkenee. Toisaalta nuorten mahdollisuus saada uusi työ on aivan toisenlainen kuin vanhimpien.

Vastaako iäkkään
palkka tuottavuutta?

Tiaisen mukaan on työpaikkoja, joilla ikä on taakka, vaikka asenteet ovat silti jonkin verran pehmenneet sitten 1990-luvun. Kauppinen arvioi, että esimerkiksi IT-alalla ja kaupoissa helposti karsastetaan vanhimpia. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa heitä on alettu arvostaa.

Aina kyse ei ole ikärasismista, vaan osaamisesta. Tiaisen mukaan kohtaanto-ongelma on iso. Vaikkapa tietotekniikkayrityksen johto saattaa arvioida, että suhteellisen iäkkään ohjelmoijan taidot eivät ole niin ajan tasalla kuin niiden pitäisi.

– Kun tarvitaan tietynlaista osaamisesta, syytä ei voida sälyttää sen enempää työllistäjän kuin työnhakijankaan niskaan, Tiainen sanoo.

Kaikki eivät halua vanhinta väkeä säästösyistä. Tiainen puhuu viimeisen työnantajan pelosta. Yrityksissä pelätään, että heille syntyy eläkemaksuja ja muita kustannuksia, jos työntekijä jää eläkkeelle.

Vanhemman henkilön rekrytointi voi tyssätä myös palkkaan. Iän perusteella hänen palkkansa on korkeampi kuin nuorien, mutta työnantaja voi ajatella, että tilanne ei vastaa tuottavuutta.

Iäkkäät toimistotyöntekijät ovat yhä harvemmin työttömiä
Työttömien yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
	2006	2007	2008	2009	2010	2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä	97639	88744	81761	92141	95099	93570
Tiede-, tekniikka- ja taidealat	10341	9565	9051	10580	11202	10967
Sosiaali- ja terveydenhuolto	6986	6732	6342	6454	6810	6985
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala	15214	13875	12307	12648	13290	13135
Kaupallinen työ	9513	8454	7405	7782	8065	7840
Maa- ja metsätalous ja kalastus	4265	3753	3506	3771	3673	3621
Kuljetus ja liikenne	4715	4006	3380	3888	3920	4015
Rakennus- ja kaivosala	8495	7502	7447	9896	9613	9271
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus	15151	13133	11749	15842	16744	15521
Muu teollisuus ja varastoala	8491	7831	7162	7553	7794	7852
Palvelutyö	10342	9615	8710	8656	8740	8760
Muut työt	4125	4279	4703	5070	5248	5603
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kaupallisten alojen iäkkäämpiä naisia on yhä vähemmän ilman työtä
Työttömien yli 50-vuotiaiden työtä hakevien naisten määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
	2006	2007	2008	2009	2010	2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä	48208	43921	39639	40269	41198	41466
Tiede-, tekniikka- ja taidealat	3750	3572	3469	3786	4047	4168
Sosiaali- ja terveydenhuolto	6524	6276	5885	5956	6251	6398
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala	10845	9826	8609	8627	8945	8863
Kaupallinen työ	5997	5292	4546	4455	4520	4513
Maa- ja metsätalous ja kalastus	1414	1267	1198	1235	1231	1221
Kuljetus ja liikenne	1063	905	712	625	629	690
Rakennus- ja kaivosala	187	168	157	185	204	204
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus	4329	3724	3209	3596	3607	3444
Muu teollisuus ja varastoala	3110	2728	2355	2373	2353	2422
Palvelutyö	8451	7775	6933	6721	6665	6646
Muut työt	2539	2389	2569	2711	2747	2898
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Vanhimpien miesten työtilanne heikentyi teollisuudessa
Työttömien yli 50-vuotiaiden työtä hakevien miesten määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
	2006	2007	2008	2009	2010	2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä	49431	44824	42121	51872	53901	52104
Tiede-, tekniikka- ja taidealat	6591	5993	5583	6794	7155	6798
Sosiaali- ja terveydenhuolto	462	456	457	498	559	587
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala	4370	4049	3698	4022	4345	4273
Kaupallinen työ	3516	3161	2859	3327	3545	3328
Maa- ja metsätalous ja kalastus	2851	2486	2308	2536	2442	2401
Kuljetus ja liikenne	3653	3102	2668	3264	3291	3325
Rakennus- ja kaivosala	8309	7334	7290	9711	9408	9067
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus	10822	9409	8541	12247	13137	12077
Muu teollisuus ja varastoala	5382	5103	4807	5181	5442	5430
Palvelutyö	1891	1840	1777	1934	2075	2114
Muut työt	1586	1890	2134	2359	2502	2705
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö