Tämän takia lomakausi voi tuoda potkut

Ensin yt-neuvotteluista kertoi Nokia, sitten Finnair. Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ilmiön taustalla ei ole salaliittoteoriaa, vaan yt-kutsujen ajoittaminen lomien kynnykselle johtuu yritysten taloussuunnitteluun liittyvistä rutiineista.

– Uskon, että se liittyy pitkälti yritysten omaan liiketoiminnan seurantaan. Loppuvuoden tulokseen vaikuttavat toimet pitää saada tehtyä kesän korvilla, jolloin asiasta ilmoitetaan ennen kesälomia, it- ja konsulttiyhtiö Capgeminin Suomen henkilöstöjohtaja Anne Sundelin sanoo.

– Syys–lokakuussa yritykset käsittelevät seuraavan vuoden budjetointia, jolloin yritykset käyvät läpi myös mahdollisia leikkaustarpeita ja investointeja. Siksi päätöksiä tehdään paljon myös marraskuussa.

Esimerkiksi matkapuhelinyhtiö Nokian torstainen ilmoitus valtavista irtisanomisista tuli vain viikkoa ennen juhannusta, jolloin merkittävä osa yhtiön suomalaisista työntekijöistä lähtee kesälomille. Lentoyhtiö Finnair puolestaan ilmoitti juhannusviikon maanantaina, että yhtiö aloittaa matkustamohenkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut.

Sundelin sanoo, että yritykset haluavat kertoa huonot uutiset mahdollisimman pian päätösten tekemisen jälkeen.

– Usein työyhteisötkin toivovat, että tieto yt-neuvotteluista saadaan mahdollisimman nopeasti.

Tulosjulkistukset osuvat
lomien alle

Moni yritys kertoo väenvähennyksistä osavuosikatsausten julkistamisen yhteydessä. Osavuosikatsausten julkistamispiikit osuvat todella usein lomakausien alle.

Esimerkiksi toisen vuosineljänneksen tulokset julkaistaan heinäkuussa keskellä, heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Käytännössä moni työntekijä saa kuulla yt-neuvottelukutsusta kesälomallaan.

Joulunalusaika on kaukana rentouttavasta myös yt-uutisten suhteen. Silloin yritykset kertovat kolmannen vuosineljänneksen tuloksista ja suunnittelevat tulevan vuoden budjetteja ja tulosohjeistuksia.

Ainoastaan ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuspiikki ei osu lomakauden alle.

Lappu kouraan ja
hauskaa lomaa?

Loman alla saatu yt-kutsu voi pilata koko loman. Pahimmillaan loma menee murehtimiseen, jolloin palautumiselle ei jää ollenkaan aikaa.

– Irtisanomista pitäisi ehtiä käsitellä ennen lomaa. Pahimmassa tapauksessa työnantaja sälyttää asian käsittelyn työntekijän omalle kontolle, jolloin työntekijä jää täysin yksin ilman vertaistukea, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori ja tutkimusjohtaja Marja-Liisa Manka sanoo.

Osa ihmisistä osaa käsitellä asiaa ja vilkuilee uusia töitä loman aikana. Työntekijää ei kuitenkaan saisi jättää yksin märehtimään. Osa työntekijöistä jää pohtimaan asiaa yksin, eikä pääse ajatuksissaan eteenpäin omin voimin.

– Ihmiset ovat todella yksilöllisiä. Osalla loma toimii varmasti uudelleenorientoitumisena, mutta yleisesti ottaen yksinjättäminen on todella huono asia, Capgeminin Sundelin sanoo.

Onko huonoille uutisille
oikeaa aikaa?

Paras aika huonojen uutisten kertomiselle on mahdollisimman pian. Työntekijät aistivat työpaikan taloudellisen tilanteen, ja huhut tulevista irtisanomisista voivat yltyä hurjiksikin.

– Ihmiset toivovat, että he saavat huonot uutiset tietoonsa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja rehellisesti, samalla työnantajan on kuitenkin myös tuettava työyhteisöä. Löyhässä hirressä roikkuminen on kaikkein kuluttavin vaihtoehto, Marja-Liisa Manka sanoo.

SAK:n järjestöjohtaja Matti Tukiainen muistuttaa, ettei väen vähentäminen ole herkkua pomoillekaan. 

– Yksilötasolla yt-neuvottelut ja irtisanominen ovat aina järkytys. Yt-prosessi kuormittaa irtisanottavien lisäksi myös keskijohtoa, joka ei ole tehnyt vähennyspäätöksiä, hän sanoo.