Pomon kova toive: "Joulun voisi siirtää"

Viidennes johtajista on sitä mieltä, että uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa oman yrityksen arkeen. Tieto käy ilmi Keskuskauppakamarin tekemässä kyselyssä, johon vastasi noin 300 johtajaa. Viidesosa johtajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä.

Avoimista vastauksista ilmenee, että toimitusjohtajat arvostelevat uskontoja ja niihin liittyviä pyhiä tuotannollisista syistä. – Koska saamme korvauksen tehdystä työstä, juhlapyhät heikentävät tuottavuuttamme, kun työntekijät ovat kuukausipalkollisia, eräs johtaja vastasi.

Yksi kyselyyn vastanneista on halpakauppaketju Tokmannin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä usean yrityksen toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen.

– Kirkkopyhät ja eri uskontojen tarpeet ovat todella kalliita yrityksille, Kakkonen sanoo.

Kakkosen mielestä suomalaiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Hän vaatii suomalaisia tormistautumaan ja pysymään topakammin töissä ja tekemään pidempää päivää.

– Sillä tavalla hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata, hän sanoo.

Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoitti kaikkiaan 832 yritysjohtajaa eri puolelta Suomea. Kysely toteutettiin huhti–toukokuussa. Vastaajat kuuluvat kauppakamarien hallituksiin ja valtuuskuntiin. 

Irtovapaat rikkovat
yrityksen rutiineja

Erityisesti työviikkoja katkaisevat irtopäivät ärsyttävät useita työnantajia. Erään vastaajan mielestä ne rikkovat liikaa yrityksen rutiineja.

Johtajat harmittelevat, että työntekijät haluavat järjestellä itselleen pitkiä vapaita.

– Henkilökunta painostaa välipäivien vuoksi rikkomaan työehtosopimuksia siirtämällä vapaita viikonlopun jatkeeksi. Välillä tuntuu siltä, että juhlapyhät ovat niin tärkeitä, että työ jää yleensäkin vapaa-ajan ja harrastusten varjoon, yksi johtaja kertoo.

Kauppiaita harmittaa, että koon tai poikkeusluvan perusteella osa kaupoista voi joinakin pyhinä olla auki ja osa ei. Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Taavi Heikkilä haluaisi, että loppiainen, helatorstai ja helluntai olisivat kauppapäiviä.

– Nyt Ely-keskukset ympäri Suomea arpovat, missä päin Suomea kaupat saavat poikkeusluvalla olla auki ja missä ei.

Heikkilän mukaan lupaa anonut kauppa saa vasta muutaman päivän ennen kyseistä pyhää tietää, saako sen vai ei. Jos lupa heltiää, alkaa kova organisointi henkilökunnan haalimiseksi.

Joulu on siirrettävä
viikonlopun yhteyteen

Kakkosen mielestä itsenäisyyspäivää on syytä viettää joulukuun kuudentena, mutta arkipyhät ja vapun voisi siirtää viikonloppuihin ja sunnuntaihin.

– Niistä voisi aloittaa, hän sanoo.

Toisin kuin moni muu, Kakkonen olisi valmis kajoamaan jopa jouluun ja pääsiäiseen.

Kakkosen mielestä joulu voisi liittyä viikonloppuun, eikä aaton tarvitsisi välttämättä olla 24. päivä joulukuuta. Hän vastustaa mahdollisuutta, jossa joulu tulee ennen tai jälkeen viikonlopun esimerkiksi siten, että maanantai on jouluaatto.

– Siinä menetetään viisi työpäivää!

Kakkonen huomauttaa, että suomalaisten tunnustuksellinen uskonnollisuus on minimaalista. Hänestä kirkkopyhiin vedotaan, jotta saadaan vapaapäiviä. Kyse on lähinnä työehtosopimuspolitiikasta.

Heikkilän mielestä joulu ja pääsiäinen ovat vakiintuneita.

– On hyvä, että on päiviä, jotka ovat oikeasti kaikille lepopäiviä ja jolloin kaikki pääsevät vetämään henkeä, hän sanoo.

Noin viidennes suhtautuu
kielteisesti uskontoon

Taavi Heikkilän mielestä kysymys uskontojen vaikutuksesta yritysten arkeen on kaksijakoinen. Hänestä kirkollisia juhlapyhiä pitää kunnioittaa ja niillä on oma paikkansa.

Tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että valtaosalle suomalaisista uskonto ei ole ongelma. Hieman yli kolme neljäsosaa väestöstä kuuluu kirkkoon. Tutkimuksissa, joissa on kysytty näkemyksiä uskonnon roolista yhteiskunnassa, koulussa tai vankiloissa, 60–80 prosenttia suhtautuu uskontoon myönteisesti.

Keskuskauppakamarin kyselyssä 75 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä uskontojen ja pyhien vaikutusväittämästä.

– Suomalaisista 10–20 prosenttia suhtautuu kielteisesti uskontoon. Jos suhde on kielteinen, juhlapyhillä ei ole merkitystä. Ne voivat alkaa tuntua kummajaiselta ja voi alkaa ihmetyttää, miksi niitä pitää sietää, Ketola sanoo.

Hän ei usko, että yritysjohtajien uskonnonvastaisuus on kasvava trendi. Avoimissa vastauksissa osa johtajista toteaa, että pyhät tuovat vaihtelua arkeen ja niihin on totuttu.

– Uskontoa ja niihin liittyviä vapaapäiviä tarvitaan antamaan voimaa elämään, työntekoon ja yrittämiseen, yksi vastaa.

Toinen sanoo, että uskonnollisperusteiset vapaapäivät ovat elämän tosiasia ja niihin pystyy kyllä varautumaan vuorojärjestelyin.

Ymmärrys ei aina ulotu
kristinuskon ulkopuolelle

Taavi Heikkilän mielestä uskonnollisuus sinänsä ei haittaa.

– En tunnista, mitä pulmia uskonnon harjoittamiseen voisi liittyä, hän sanoo.

Hän lisää, että Hämeessä toimivassa osuuskaupassa on vähän eri uskontojen edustajia.

Kakkonen huomauttaa, että monikulttuurisuus kasvaa, mikä aiheuttaa ongelmia vastaisuudessa. Kun tavallisten suomalaisten pyhäpäivien vietto on hänestä lähinnä hurskastelua, muut voivat viettää niitä hurskauden vuoksi.

Kakkosen mielestä työaikapulmia voi aiheuttaa se, että muissa uskonnoissa lepopäivä ei välttämättä ole sunnuntai.

Kaikilta muiltakaan kyselyyn vastanneilta toiset uskonnot eivät saa ymmärrystä.

– Olen kristitty ja haluan vaalia kristillistä maailmaa, mutta en muita uskontoja kuten islamia. Yhteiskuntamme on jo kauan sitten rakennettu kristillisille arvoille, eräs vastaaja toteaa.

Paastoava työntekijä
ei ole tehokkaimmillaan

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuivat kriittisimmin islaminuskoisiin. Osin tilanne voi johtua mediasta: tiedotusvälineissä islam esiintyy usein kielteisessä yhteydessä.

Ketola muistuttaa, että Suomessa uskonto on perinteisesti yksityisasia. Hänen mukaansa täällä herättää voimakkaita tunteita, jos uskonto tuodaan esille pukeutumisessa, elämätavoissa tai tapakulttuurissa.

Kakkonen huolehtii, että esimerkiksi ramadanin aikainen paastoaminen heikentää työtehoa.

– Työntekijä ei varmasti ole tehokkaimmillaan oltuaan koko päivän syömättä. Päivän aikana verensokerit laskee ja sitten mässäillään illalla, Kakkonen sanoo.

Hän kummastelee myös, pitääkö työntekijän mennä kesken kiireisen työpäivän kellariin kumartelemaan. Kakkonen oudoksuu myös huivin käyttöä. Hänestä se ei sovi asiakaspalveluun burkhasta puhumattakaan, vaan nämä karkottaisivat asiakkaita ja lisäisivät epäilyjä "luihuilusta".

– En voi kuvitella, että suomalainen yhtiö voisi sallia burkhan käytön.

– Sittenhän pitäisi sallia, että pannaan vaikka lapinpuku päälle tai mitä tahansa. Naamiaisasujakin saisi käyttää työasuina. Kun on pukukoodisäännöstä, niin silloin pistetään samanlaiset asut 

Kristilliset symbolit eivät sen sijaan ole Kakkoselle ongelma. Hän huomauttaa, että Suomi on historiallisesti kristitty maa ja muiden tulee kunnioittaa sitä.

– Itse pidän ristiä, ja annan sen näkyä. Kukaan ei millään asetuksella varmasti tule ottamaan sitä kaulastani pois. Jos tässä ruvetaan jotain määräyksiä antamaan, tulee kapinamieltä, Kakkonen sanoo.

Laki korostaa positiivista
uskonnonvapautta

Suomessa laki korostaa Ketolan mukaan positiivista uskonnonvapautta ja oikeutta harjoittaa uskontoa. Käytäntö on ollut sen mukainen.

– Kaiken lähtökohta on, että eri katsomukset ovat tasaveroisessa asemassa yhteiskunnassa, hän sanoo.

Ketola ennakoi, että työpaikoilla joudutaan yhä enemmän ratkomaan uskontoon liittyviä kysymyksiä. Hänen mukaansa asenteet ratkaisevat.

– Ratkaisuja löydetään, jos niitä halutaan etsiä.

Yrityksissä voidaan esimerkiksi miettiä, onko sillä merkitystä, käykö työntekijä tauollaan rukoilemassa vai tupakalla?

Kaikkien uskontojen edustajilla uskonnollisuuden skaala vaihtelee. Ketolan mielestä ei voida luoda mitään yleistä normia, vaan asiat on syytä ratkaista tapaus kerrallaan. Hän muistuttaa, että suomalaiset ovat käytännöllisiä ja osaavat suhtautua asioihin asioina.

– Esimerkiksi kouluissa on kehitetty toimivia käytäntöjä, Ketola huomauttaa.