Kirjaudu ▼
 

Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?

Heini Karjanmaa
Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?
Kun potilas valittaa masennusta, hän saa pillerireseptin. Vaikka suomalaiset popsivat kymmenen kertaa enemmän masennuslääkkeitä kuin 20 vuotta sitten, vaiva ei kaikkoa. Mitä se kertoo – meistä, työelämästä, ajasta? Tai lääkkeiden tuputtamisesta?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Syötkö masennuslääkkeitä? Jollet, mitä todennäköisimmin tunnet jonkun, joka niitä syö. Viime vuonna 442 000 suomalaista sai Kela-korvausta mielialaan vaikuttavasta lääkityksestä. Määrä on pari prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Kasvu on jatkunut pitkään.

– Suomen lääketilaston mukaan vuosina 1990–2010 masennuslääkkeiden kulutus 10-kertaistui, kertoo johtava lääkäri Pekka Koivisto Kelasta.

Psykologiliiton puheenjohtaja, psykologian lisensiaatti Tuomo Tikkanen sanoo, että ilmiö on hurja.

Kertovatko luvut siitä, että suomalaisten pahoinvointi on kasvanut roimasti parissa vuosikymmenessä?

Taloustiedot

– Ei. Oikea johtopäätös on, että masennusoireiden hoito lääkkeillä on kasvanut räjähdysmäisesti, Tikkanen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola huomauttaa, että masennuslääkkeitä myönnetään moniin muihinkin sairauksiin kuin masennukseen. Reseptejä kirjoitetaan syömishäiriöihin, paniikkihäiriöihin, ahdistukseen ja vaihdevuosiongelmiin. 

Lääkkeet eivät
paranna masennusta

Lääkkeiden käytön laajeneminen ei Mehiläisen kuntoutusjohtajan, johtavan työpsykologin Aku Kopakkalan mielestä selitä käyttäjäjoukon jatkuvaa suurenemista.

– On suuri mysteeri, miksi ihmiset eivät parane, jos lääkehoito on tehokas?

Tikkanen sanoo, että masennuslääkkeet eivät minkään tutkimuksen mukaan paranna ketään.

– Ne vain lievittävät pahan olon oireita, hän sanoo.

Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä voidaan hillitä mielialan vaihteluita.

Tikkasen mukaan masennus ei parane, eikä elämä helpotu aivojen kemiaa säätelemällä. Jos näin olisi, masennus ei olisi kansantautimme, sillä alkoholikin vaikuttaa aivojen kemialliseen tasapainoon.

– 80 vuoden ajan alkoholi on ollut Suomen suosituin masennuslääke. Sitä käytetään sekä ahdistus- että masennusoireiden hoitamiseen, hän sanoo.

Alkoholi ei kuitenkaan näytä auttavan, vaan tutkimusten mukaan varsinkin suurina annoksina vahvistaa masennusoireita.

Masennus on osa elämää,
sairaus vasta lamauttaessaan

Masennuslääkkeet eivät muuta tosiasiaa, että elämässä ei ole aina kivaa. Ahola muistuttaa, että masennus on luonnollinen reaktio ihmiselämän vastoinkäymisiin.

– Jos menettää työnsä, perhe hajoaa, tulee taloudellisia vaikeuksia tai läheinen kuolee, ei ole vaikeaa ymmärtää, että ilo ja energia tuntuu katoavan elämästä, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa masennus määritellään sairaudeksi, kun se lamauttaa toimintakykyä.  

Ahola huomauttaa, että masennus on usein yksi osa kokonaisuutta ja liittyy usein muihin sairauksiin. Esimerkiksi pitkittyvä tai jatkuva työstressi voi johtaa siihen.

Masennuksen syynä on Tikkasen mukaan yleensä se, että ihminen ei koe oloaan hyväksi, itseään arvokkaaksi ja elämäänsä merkitykselliseksi ja elämisen arvoiseksi. Nämä tunteet voivat kummuta työelämässä, ihmissuhteissa tai rakkaudessa koettujen pettymysten vuoksi.

– Naiiveimmat biologistit luulevat, että masennuksen ydin on, että aivoissa on vikaa, Tikkanen sanoo.

Hänen mielestään on pelottavaa, että ongelmaa yritetään hoitaa kemiallisesti.

Lääkkeet ehkä auttavat
masennusta uusiutumaan

Kopakkala suhtautuu kriittisesti masennuslääkkeisiin. Hän kertoo, että masennus tuppaa uusimaan, ja suuri joukko ulkomaisia tutkijoita on sitä mieltä, että lääkkeet kroonistavat.

– On kiistanalaista, mikä osuus lääkkeillä on masennuksen uusimisessa, hän sanoo.

Lääketeollisuus pyörittää valtavaa liiketoimintaa. Kopakkalan mukana lääketehtaat suosittelevat jatkuvaa ylläpitolääkitystä.

– Jos vähän karrikoidaan, lääketeollisuus on keksinyt valtavan rahasammon määritellessään, että viidennes maailman väestöstä tarvitsee jatkuvan lääkekuurin, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa jatkuva lääkitys on yleensä tarpeen vain vaikeimmissa mielenterveyden ongelmissa kuten psykoosiin taipuvaisten hoidossa.

Alun perin lääkkeet onkin tarkoitettu lyhyeen, ei elämän mittaiseen käyttöön. Tikkasen mukaan lääke voi olla hyvä, jos se auttaa pahimman murheen alhon yli.

Resepti käteen on helpoin
tapa selvitä potilaasta

Masennus on yleinen ongelma länsimaissa. Tikkanen huomauttaa, että lääkkeitä käytetään runsaasti etenkin maissa, joissa on niiden korvausjärjestelmä.

Myös nykyinen terveydenhoitokulttuuri tukee lääkkeiden käyttöä. Kun potilas puhuu alakulostaan ja täydestä puhdittomuudestaan, uni- ja syömisongelmistaan, lääkäri selviää 15 minuutissa, kun kuuntelee hetken ja kirjoittaa reseptin. Jos hän jäisi keskustelemaan potilaan kanssa, häneltä menisi monta tuntia.

– Tilanne menee paljolti näin. Tämä on helpoin tapa selvitä ihmisestä, Kopakkala sanoo.

Hänestä lääkehoitoa paljon paremmin tepsisi psykoterapia. Jo muutama käynti voi auttaa. Tikkanen arvioi, että keskustelu 5–10 kertaa psykologin tai psykoterapeuttisen koulutuksen saaneen erikoissairaanhoitajan kanssa voisi selvittää monen elämän solmuja niin, että pillereitä ei tarvittaisi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Vaikka keskusteluun menee aikaa ja terveydenhuollon varoja, Kopakkala sanoo, että pitkän ajan kuluessa terapia tulisi paljon halvemmaksi kuin lääkitseminen.

Tikkanen huomauttaa, että masennuksen ydin on arvottomuuden tunne. Potilasta voi pönkittää jo pelkästään se, että hänen tarinansa on kuulemisen arvoinen.

Suorituskyvyn notkahdus
ei sovi työelämään

Kopakkalan mukaan masennusta ei vielä 1970-luvulla juuri esiintynyt. Harvoista tapauksista todettiin, että onneksi vaiva paranee.

– En usko, että maailma on muuttunut stressaavammaksi paikaksi kuin aikaisemmin. Aina ihmiset ovat kokeneet, että eletään vaikeita aikoja. Eivät nämä meneillään olevat ajat näytä erityisen vaikeilta, hän sanoo.

Ahola huomauttaa, että luonnollisena reaktiona masennuksen pitäisi mennä ohi omia aikojaan.

Tikkanen kritisoi sitä, että potilas jätetään lääkkeineen yksin sairauslomalle vellomaan ongelmissaan. Töissä käynti ei silti välttämättä onnistu.

– Työelämässä ei ole joustoa normaalille suorituskyvyn aaltoilulle, vaan jokaisen pitäisi olla jatkuvasti tehokas, Ahola huomauttaa.

Tikkasesta tehokkuusvaatimus on älytön. Kaikki eivät pysty täyttämään sitä ja ajautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan masennuksen vuoksi jäi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 600 ja muiden mielenterveyssyiden takia 2 900 suomalaista. Heidän osuutensa on 29 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.

Onko yksin jättäminen
normaalia?

Tikkasen mielestä koko yhteiskuntaa pitäisi tarkastella kriittisesti.

– Hoidammeko pahaa oloa säätelemällä aivokemiaamme ja hyväksymällä, että yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteiden vuoksi osa meistä jää yksinäisiksi ja onnettomiksi?

Masentunut voi tarvita hoitoa, mutta hän tarvitsee myös ystävien ja perheen tukea ja rakkautta. Tilannetta tukee paljon jo se, että perusasiat, syöminen, uni, liikunta ja toimeentulo ovat kunnossa.

Tikkanen puhuu jakautumisesta menestyjiin ja osattomiin. Jos ihminen tuntee olevansa merkityksetön, hän on lähellä masennusta.

Työttömyys on suuri arvottomuuden tunteen tuoja. Suomalaista kahdeksan prosenttia on ilman työtä.

Tikkasen mukaan on turhaa kuvitella, että markkinavoimat takaavat täystyöllisyyden. Ne työllistävät vain tehokkaimmat.

– Markkinavoimien dynamiikka näyttää päinvastoin johtavan juuri tähän lopputulokseen eli masennukseen, työkyvyttömyyteen ja ikääntyvien työttömyyteen, hän sanoo.

Muututaanko vai napataanko
yhä nuoremmat lääkeputkeen?

Suomessa masennus on otettu vakavasti. Vuosina 2008–2011 sosiaali- ja terveysministeriö järjesti laajan Masto-hankkeen, jolla etsittiin keinoja masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen. Ahola uskoo parempaan tulevaisuuteen.

– Aina on mahdollista tehdä uusia valintoja. Se voi tarkoittaa, että jostain pitää luopua ja alkaa toimia toisella tavalla, hän sanoo.

Työelämää pitäisi Aholan mielestä tarkastella pitkän tähtäimen päämäärien perusteella.

– Kun esimerkiksi työpaikalla otetaan aikalisä ja mennään koulutukseen opettelemaan vaikkapa uusi ohjelma, menetetään ehkä päivän työaika, mutta voidaan säästää tulevaisuudessa paljon, hän sanoo.

Tikkanen arvioi, että masennuslääkkeiden käyttö vähenisi, jos ihmisille tarjottaisiin yhä useammin mahdollisuus psykoterapiaan. Nykyisin Kela korvaa noin 18 000 suomalaisen psykoterapian, mutta kyseessä on yleensä vähintään vuoden kestävä terapia.

Nykymenolla trendi ei muuttune. Kopakkalan mukaan lapsetkin saavat yhä enemmän diagnooseja, joita hoidetaan mieleen vaikuttavilla lääkkeillä.

– 25-vuotiaista joka seitsemäs syö tai on syönyt mielialalääkkeitä. Suomi menee niiden käytössä Yhdysvaltain perässä, hän arvioi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (298)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 30
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Olisiko syy yliholhoavassa yhteiskunnassa ja vanhemmissa ?

Lapset kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin autolla, pyöräillessäkin tottuneet käyttämään kypärää. Vanemmatantavat rahaa kaikkeen mihin tarvitsee ja melkein tekevät vielä läksytkin.

Sitten kun aikuisikä koittaa ja pitäisi tulla toimeen omillaan, ei siihen olekaan mitään työkaluja.
Nimetön 19.4.2012 6:19

Anonyymi
Kirjoitit seuraavaa:

"- Kun esimerkiksi työpaikalla otetaan aikalisä ja mennään koulutukseen opettelemaan vaikkapa uusi ohjelma, menetetään ehkä päivän työaika, mutta voidaan säästää tulevaisuudessa paljon, hän sanoo."

Olisiko resursseja saastavaa, ohjata varoja tyonantajalle tallaiseen
pakolliseen toimintaan esim. pakollisen psygologikaynnin muodossa, jolloin myos ryhmassa leimaantuminen lievenisi esteena?

Ja kuka valvoo etta tama tayttyy?

Voisiko tassa ajatella esim. verohelpotuksia ko. yritykselle
vai miten toimitaan?

Hyva ajatuksia herattava kirjoitus.
PR 19.4.2012 6:23

Anonyymi
masennuslääkkeet on riistokapitalistien kehittämä tuote orjuuden jatkumolle.
aimo 19.4.2012 6:28

Anonyymi
Pääomat kun vapautettiin alkoi masennus.
Syy on VELAN ja sen takaisin maksu paineesta johtuva oireyhtymä.





Puhutaan ohi suun kuten tapana, paradoksaalinen kysymys joka aiheuttaa masennusta on mistä maksatte ylivelkaantuneet korot?
ORIONIN lääkepurkistako?
Valkoinen velkainen 19.4.2012 6:30

Anonyymi
Kaksi psykologia (jotka eivät lääkkeitä saa määrätä) vaatii lääkkeitä pois ja terapiaa tilalle. Kuinka yllättävää! Entä mistä saadaan rahat terapiaan, joka on systemaattisesti toteutettuna 20 kertaa lääkehoitoa kalliimpaa?

Koko artikkeli on pelkkä olkiukko. Juuri sen takia tähän tuleekin taas satamäärin vastauksia, joissa demonisoidaan lääketeollisuus ja idealisoidaan terapiaa. Uusimpia masennuslääkkeitä lukuunottamatta mielialalääkkeet ovat geneerisiä, halpoja eivätkä tuota kuin korkeintaan pienen marginaalin geneerisille lääkevalmistajille. Muutamat uudet lääkkeet ovat kalliita vaikka teho ei usein ole yhtään parempi, tämä on todellinen taloudellinen ongelma.

Lyhytterapia auttaa ja sen parissa tekevät arvokasta työtä tälläkin hetkellä sadat/tuhannet psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskukseissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Myös lääkärit, psykologit ja sos.työntekijät tekevät samaa terapiatyöskentelyä. Psykoterapia on yksinkertaisimmillaan ihmisen kohtaamista ja kuulemista. Se ei poissulje lääkehoitoa.
Mersault 19.4.2012 6:44

Anonyymi
kaks kertaa vuodessa syö kavereitten kanssa silokki sieniä niin pysyy hymy hyvänä, työt maistuu ja niihin saa monesti uusia näkökulmia ja ehkä tärkein on että raha ja materiaali tulee kaukana tärkeysjärjestyksessä. ekana tulee rakkaat ja ystävät, sen jälkeen liikunta ja vapaa-aika sitten työt ja sitten vasta tulee rahan tärkeys, ei kukaan murehdi kuolinvuoteellaan et oisinpa kerännyt enemmän rahaa, ei vaan moni muistelee kuolinvuoteellaan juuri näita 3 asiaa: rakkaat, rakastamat harrastukset ja työn parhaat onnistumiset
sin 19.4.2012 6:48

Anonyymi
Lääkehoito ilman psykoterapiaa on todella vain oireiden väliaikaista poistoa. Itse ongelma ei ratkea jos sen työstämiseen ei saa ammattiapua. Siis silloin kun puhutaan oikeasti masennuksesta eikä elämän vastoinkäymisten aiheuttamasta normaalista alavireestä.

Itsellä kynnys ottaa vastaan apua lääkityksen muodossa oli todella korkea. Nyt ajattelen että kyllä olin tyhmä, oli saanut tätäkin asiaa aikaisemmin ja nopeammin takaisin raiteilleen. Nimittäin kun ilman lääkettä siitä ei tullut mitään, aivot, tunteet ja ajattelu oli niin jumissa.

Reilu vuosi lääkettä, alussa puoli vuotta kognitiivista terapiaa tiiviisti, sitten harvemmin ja nyt vain tarpeen mukaan. Työssä olen ollut koko ajan, valtio on saanut veronsa.
33 v. 19.4.2012 6:49

Anonyymi
kaks kertaa vuodessa syö kavereitten kanssa silokki sieniä niin pysyy hymy hyvänä, työt maistuu ja niihin saa monesti uusia näkökulmia ja ehkä tärkein on että raha ja materiaali tulee kaukana tärkeysjärjestyksessä. ekana tulee rakkaat ja ystävät, sen jälkeen liikunta ja vapaa-aika sitten työt ja sitten vasta tulee rahan tärkeys, ei kukaan murehdi kuolinvuoteellaan et oisinpa kerännyt enemmän rahaa, ei vaan moni muistelee kuolinvuoteellaan juuri näita 3 asiaa: rakkaat, rakastamat harrastukset ja työn parhaat onnistumiset



Silokista tulee kulema hyvät hallusinaatiot, kaverit kertoi.
Velat ei muutu silok 19.4.2012 6:52

Anonyymi
Liikunta auttaa höpötauteihin. Ylös ulos ja lenkille masentuneet.
Mutta vaikuttaa ne lääkkeetkin, ei ennen lääkkeitä lapset kouluissa ammuskelleet.
Vaikuttaa nekin 19.4.2012 6:58

Anonyymi
Tämän ilmiön juuret ovat Neuvostoliiton 1970-luvulla organisoimassa Kulttuurityöntekijöiden liitossa, jonka tehtävä oli lietsoa masennusta ja pessimismiä Suomen kansaan ja nujertaa sen henkinen selkäranka. Kulttuurityöntekijät ottivat haltuun Yleisradion, jonka missio oli lähettää mahdollisimman negatiivista ohjelmaa (SuomI Style: kiroilua, tappelua, viinaa, köyhyyttä jne). Kulminaatiot olivat Mikko Niskanen: Kahdeksan Surmanluotia ja Jouko Turkka: Seitsemän Veljestä.
Tämä järjestö ei ole kadonnut minnekään vaan vaikuttaa aktiivisesti tosin julkisuutta tavoittelematta salaseurana mediassa ja noudattaa tiukasti perinteitään. Uutuutena on vihreä meloonikuorrutus, eli maailmanlopulla pelottelu.
Tarkoitus on masennuksen lietsonta. Tätä täydentää maailman viimeinen DDR "hyvinvointi" malli jossa ihmiseltä viedään mahdollisuus itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta ihmisarvo ryöväämällä riistoverotuksella rahat.
Kansan henkisen selk 19.4.2012 7:07
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 30
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä