Kirjaudu ▼
 

Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?

Heini Karjanmaa
Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?
Kun potilas valittaa masennusta, hän saa pillerireseptin. Vaikka suomalaiset popsivat kymmenen kertaa enemmän masennuslääkkeitä kuin 20 vuotta sitten, vaiva ei kaikkoa. Mitä se kertoo – meistä, työelämästä, ajasta? Tai lääkkeiden tuputtamisesta?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Syötkö masennuslääkkeitä? Jollet, mitä todennäköisimmin tunnet jonkun, joka niitä syö. Viime vuonna 442 000 suomalaista sai Kela-korvausta mielialaan vaikuttavasta lääkityksestä. Määrä on pari prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Kasvu on jatkunut pitkään.

– Suomen lääketilaston mukaan vuosina 1990–2010 masennuslääkkeiden kulutus 10-kertaistui, kertoo johtava lääkäri Pekka Koivisto Kelasta.

Psykologiliiton puheenjohtaja, psykologian lisensiaatti Tuomo Tikkanen sanoo, että ilmiö on hurja.

Kertovatko luvut siitä, että suomalaisten pahoinvointi on kasvanut roimasti parissa vuosikymmenessä?

Taloustiedot

– Ei. Oikea johtopäätös on, että masennusoireiden hoito lääkkeillä on kasvanut räjähdysmäisesti, Tikkanen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola huomauttaa, että masennuslääkkeitä myönnetään moniin muihinkin sairauksiin kuin masennukseen. Reseptejä kirjoitetaan syömishäiriöihin, paniikkihäiriöihin, ahdistukseen ja vaihdevuosiongelmiin. 

Lääkkeet eivät
paranna masennusta

Lääkkeiden käytön laajeneminen ei Mehiläisen kuntoutusjohtajan, johtavan työpsykologin Aku Kopakkalan mielestä selitä käyttäjäjoukon jatkuvaa suurenemista.

– On suuri mysteeri, miksi ihmiset eivät parane, jos lääkehoito on tehokas?

Tikkanen sanoo, että masennuslääkkeet eivät minkään tutkimuksen mukaan paranna ketään.

– Ne vain lievittävät pahan olon oireita, hän sanoo.

Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä voidaan hillitä mielialan vaihteluita.

Tikkasen mukaan masennus ei parane, eikä elämä helpotu aivojen kemiaa säätelemällä. Jos näin olisi, masennus ei olisi kansantautimme, sillä alkoholikin vaikuttaa aivojen kemialliseen tasapainoon.

– 80 vuoden ajan alkoholi on ollut Suomen suosituin masennuslääke. Sitä käytetään sekä ahdistus- että masennusoireiden hoitamiseen, hän sanoo.

Alkoholi ei kuitenkaan näytä auttavan, vaan tutkimusten mukaan varsinkin suurina annoksina vahvistaa masennusoireita.

Masennus on osa elämää,
sairaus vasta lamauttaessaan

Masennuslääkkeet eivät muuta tosiasiaa, että elämässä ei ole aina kivaa. Ahola muistuttaa, että masennus on luonnollinen reaktio ihmiselämän vastoinkäymisiin.

– Jos menettää työnsä, perhe hajoaa, tulee taloudellisia vaikeuksia tai läheinen kuolee, ei ole vaikeaa ymmärtää, että ilo ja energia tuntuu katoavan elämästä, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa masennus määritellään sairaudeksi, kun se lamauttaa toimintakykyä.  

Ahola huomauttaa, että masennus on usein yksi osa kokonaisuutta ja liittyy usein muihin sairauksiin. Esimerkiksi pitkittyvä tai jatkuva työstressi voi johtaa siihen.

Masennuksen syynä on Tikkasen mukaan yleensä se, että ihminen ei koe oloaan hyväksi, itseään arvokkaaksi ja elämäänsä merkitykselliseksi ja elämisen arvoiseksi. Nämä tunteet voivat kummuta työelämässä, ihmissuhteissa tai rakkaudessa koettujen pettymysten vuoksi.

– Naiiveimmat biologistit luulevat, että masennuksen ydin on, että aivoissa on vikaa, Tikkanen sanoo.

Hänen mielestään on pelottavaa, että ongelmaa yritetään hoitaa kemiallisesti.

Lääkkeet ehkä auttavat
masennusta uusiutumaan

Kopakkala suhtautuu kriittisesti masennuslääkkeisiin. Hän kertoo, että masennus tuppaa uusimaan, ja suuri joukko ulkomaisia tutkijoita on sitä mieltä, että lääkkeet kroonistavat.

– On kiistanalaista, mikä osuus lääkkeillä on masennuksen uusimisessa, hän sanoo.

Lääketeollisuus pyörittää valtavaa liiketoimintaa. Kopakkalan mukana lääketehtaat suosittelevat jatkuvaa ylläpitolääkitystä.

– Jos vähän karrikoidaan, lääketeollisuus on keksinyt valtavan rahasammon määritellessään, että viidennes maailman väestöstä tarvitsee jatkuvan lääkekuurin, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa jatkuva lääkitys on yleensä tarpeen vain vaikeimmissa mielenterveyden ongelmissa kuten psykoosiin taipuvaisten hoidossa.

Alun perin lääkkeet onkin tarkoitettu lyhyeen, ei elämän mittaiseen käyttöön. Tikkasen mukaan lääke voi olla hyvä, jos se auttaa pahimman murheen alhon yli.

Resepti käteen on helpoin
tapa selvitä potilaasta

Masennus on yleinen ongelma länsimaissa. Tikkanen huomauttaa, että lääkkeitä käytetään runsaasti etenkin maissa, joissa on niiden korvausjärjestelmä.

Myös nykyinen terveydenhoitokulttuuri tukee lääkkeiden käyttöä. Kun potilas puhuu alakulostaan ja täydestä puhdittomuudestaan, uni- ja syömisongelmistaan, lääkäri selviää 15 minuutissa, kun kuuntelee hetken ja kirjoittaa reseptin. Jos hän jäisi keskustelemaan potilaan kanssa, häneltä menisi monta tuntia.

– Tilanne menee paljolti näin. Tämä on helpoin tapa selvitä ihmisestä, Kopakkala sanoo.

Hänestä lääkehoitoa paljon paremmin tepsisi psykoterapia. Jo muutama käynti voi auttaa. Tikkanen arvioi, että keskustelu 5–10 kertaa psykologin tai psykoterapeuttisen koulutuksen saaneen erikoissairaanhoitajan kanssa voisi selvittää monen elämän solmuja niin, että pillereitä ei tarvittaisi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Vaikka keskusteluun menee aikaa ja terveydenhuollon varoja, Kopakkala sanoo, että pitkän ajan kuluessa terapia tulisi paljon halvemmaksi kuin lääkitseminen.

Tikkanen huomauttaa, että masennuksen ydin on arvottomuuden tunne. Potilasta voi pönkittää jo pelkästään se, että hänen tarinansa on kuulemisen arvoinen.

Suorituskyvyn notkahdus
ei sovi työelämään

Kopakkalan mukaan masennusta ei vielä 1970-luvulla juuri esiintynyt. Harvoista tapauksista todettiin, että onneksi vaiva paranee.

– En usko, että maailma on muuttunut stressaavammaksi paikaksi kuin aikaisemmin. Aina ihmiset ovat kokeneet, että eletään vaikeita aikoja. Eivät nämä meneillään olevat ajat näytä erityisen vaikeilta, hän sanoo.

Ahola huomauttaa, että luonnollisena reaktiona masennuksen pitäisi mennä ohi omia aikojaan.

Tikkanen kritisoi sitä, että potilas jätetään lääkkeineen yksin sairauslomalle vellomaan ongelmissaan. Töissä käynti ei silti välttämättä onnistu.

– Työelämässä ei ole joustoa normaalille suorituskyvyn aaltoilulle, vaan jokaisen pitäisi olla jatkuvasti tehokas, Ahola huomauttaa.

Tikkasesta tehokkuusvaatimus on älytön. Kaikki eivät pysty täyttämään sitä ja ajautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan masennuksen vuoksi jäi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 600 ja muiden mielenterveyssyiden takia 2 900 suomalaista. Heidän osuutensa on 29 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.

Onko yksin jättäminen
normaalia?

Tikkasen mielestä koko yhteiskuntaa pitäisi tarkastella kriittisesti.

– Hoidammeko pahaa oloa säätelemällä aivokemiaamme ja hyväksymällä, että yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteiden vuoksi osa meistä jää yksinäisiksi ja onnettomiksi?

Masentunut voi tarvita hoitoa, mutta hän tarvitsee myös ystävien ja perheen tukea ja rakkautta. Tilannetta tukee paljon jo se, että perusasiat, syöminen, uni, liikunta ja toimeentulo ovat kunnossa.

Tikkanen puhuu jakautumisesta menestyjiin ja osattomiin. Jos ihminen tuntee olevansa merkityksetön, hän on lähellä masennusta.

Työttömyys on suuri arvottomuuden tunteen tuoja. Suomalaista kahdeksan prosenttia on ilman työtä.

Tikkasen mukaan on turhaa kuvitella, että markkinavoimat takaavat täystyöllisyyden. Ne työllistävät vain tehokkaimmat.

– Markkinavoimien dynamiikka näyttää päinvastoin johtavan juuri tähän lopputulokseen eli masennukseen, työkyvyttömyyteen ja ikääntyvien työttömyyteen, hän sanoo.

Muututaanko vai napataanko
yhä nuoremmat lääkeputkeen?

Suomessa masennus on otettu vakavasti. Vuosina 2008–2011 sosiaali- ja terveysministeriö järjesti laajan Masto-hankkeen, jolla etsittiin keinoja masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen. Ahola uskoo parempaan tulevaisuuteen.

– Aina on mahdollista tehdä uusia valintoja. Se voi tarkoittaa, että jostain pitää luopua ja alkaa toimia toisella tavalla, hän sanoo.

Työelämää pitäisi Aholan mielestä tarkastella pitkän tähtäimen päämäärien perusteella.

– Kun esimerkiksi työpaikalla otetaan aikalisä ja mennään koulutukseen opettelemaan vaikkapa uusi ohjelma, menetetään ehkä päivän työaika, mutta voidaan säästää tulevaisuudessa paljon, hän sanoo.

Tikkanen arvioi, että masennuslääkkeiden käyttö vähenisi, jos ihmisille tarjottaisiin yhä useammin mahdollisuus psykoterapiaan. Nykyisin Kela korvaa noin 18 000 suomalaisen psykoterapian, mutta kyseessä on yleensä vähintään vuoden kestävä terapia.

Nykymenolla trendi ei muuttune. Kopakkalan mukaan lapsetkin saavat yhä enemmän diagnooseja, joita hoidetaan mieleen vaikuttavilla lääkkeillä.

– 25-vuotiaista joka seitsemäs syö tai on syönyt mielialalääkkeitä. Suomi menee niiden käytössä Yhdysvaltain perässä, hän arvioi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (298)


Anonyymi
Ei ne pillerit masennuksen syytä poista.


Ei masennukseen syytä tarvita.
Anonyymi: Jack 19.4.2012 7:37

Anonyymi
Ei se kotiin makaamaan jääminenkään välttämättä hyväksi ole.

Useimpien kannattaa kyllä käydä töissä jos jaksaa, säilyy toimeliaisuus.
Toisaalta jos työ on riippakivenä ja vie kaikki mehut, se kannattaa jättää.
Anonyymi: Eikä kannata pelätä 19.4.2012 7:38

Anonyymi
Poistaako pilleri talvipakkasen ylivelkaantumisen
tai väärin valitun aviopuolison.
Tuskin poistaa mutta rauhoittavat saa henkilön
hyväksymään olotilan ja kuitenkin pitäisi toimia toisin jos muutoksen haluaa.
Lenkille raittiiseen ilmaan ja miettii kavereiten
kanssa elämäntapa muutosta,siis sellaisten jotka
ei käytä näitä pillereitä.

Jos sulla on aivoissa kemiallinen epätasapaino esim. serotoniinin puute niin saat lenkkeillä maailman tappiin se siitä mihinkään muutu.

--------------------------------------------
Lenkkeily juuri tuottaa hyvän olon hormooneja,
Tutkittu niin miehillä kuin naisillakin.
Anonyymi: Yrittäjä 19.4.2012 7:40

Anonyymi
Ainoat tarpeelliset pillerit ovat
- kipu lääkitys
- masennus lääkitys
- ehkäisy
- eutanasia
Anonyymi: näillä pärjää varsin 19.4.2012 7:42

Anonyymi
Masennusta tai työuupumusta ei Suomessa kannata sairastaa.
Jos jäät sairaslomalle niin saat sairastaa omaan piikkiin.

Työnantaja ei maksa palkkaa sairasloman ajalta.
Työntekijälle ei jää muuta mahdollisuutta kun käydä lääkityksen voimalla töissä!!
Anonyymi: Mie vaan 19.4.2012 7:43

Anonyymi
Pääomat kun vapautettiin alkoi masennus.Syy on VELAN ja sen takaisin maksu paineesta johtuva oireyhtymä.quote]

Ja samalla alkoi kiristys yt:llä, huippu-puhe (huippusitä ja tätä) bonusjahti, maan tapa ja luuseriluokitus, julkkis-idols.

Prozacin voimin jenkit hymyilee valkaistuilla hampailla ja silikonit hyllyen. Sairas malli, lääkkeiden käyttö vähenee, kun näistä typeristä tuontimalleista päästään eroon.
Anonyymi: terve keskinkertaisu 19.4.2012 7:44

Anonyymi
Niin miksi tätä juttua voi suositella VAIN Facebookissa? Kaikki kun sitä moskaa eivät halua käyttää??
Anonyymi: Facebook this, that 19.4.2012 7:44

Anonyymi
"Ei masennukseen syytä tarvita."

Minä tunnen yhden ainoan syyn: suomalainen työelämä.
Anonyymi: pillerinsyöjä 19.4.2012 7:45

Anonyymi

Jos sulla on aivoissa kemiallinen epätasapaino esim. serotoniinin puute niin saat lenkkeillä maailman tappiin se siitä mihinkään muutu.



Lenkkeily juuri tuottaa hyvän olon hormooneja,
Tutkittu niin miehillä kuin naisillakin.


Tuottaa endorfiineja. Ei tuota serotoniinia.
Anonyymi: Eikä insuliinia 19.4.2012 7:47

Anonyymi
"Ei masennukseen syytä tarvita."

Minä tunnen yhden ainoan syyn: suomalainen työelämä.


Suurin osa masentuneista ei käy töissä. Silti ne on masentuneita.
Anonyymi: Jack 19.4.2012 7:48
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

07:01 Näkökulma Miksi E.on jätti Fennovoiman – ja ydinvoiman?
05:16 Laitetesti Fitbit-ranneke on parhaimmillaan, kun sitä ei huomaa
05:02 Huippukokit kertovat: Jouluherkut järkibudjetilla
05:01 Vertaile tästä: Kinkulla joulupöydän suurin säästö
19.12. Obama haluaa laittaa opinahjot uuteen järjestykseen
19.12. Venäjän keskuspankki lisäsi rahoitusta ruplapulan vuoksi
19.12. FBI: Pohjois-Korea oli Sony-hyökkäyksen takana
19.12. S&P laski Ukrainan luottoluokitusta
19.12. Virkamiehet: EKP pohtii keinoja Saksan QE-vastustuksen liennyttämiseksi
19.12. Kotipizzan omistaja myi hampurilaisketjun
19.12. Rakennuslupien määrä romahti 43 prosenttia
19.12. Miksi diesel maksaa yhä niin paljon? Teboil-pomo kertoo
19.12. Arvio: Facebookin ostaman firman hinta 35-kertaistui
19.12. Leena Mörttinen Perheyritysten liiton johtoon
19.12. Pöyry ja Stockmann luisuvat pörssissä
19.12. Jäätävä ennuste Venäjä taloudesta: supistuu 8 %
19.12. Löyttyniemestä EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja
19.12. Venäläismiljardööri vastaa Putinin rahakutsuun
19.12. Kuka vetää välistä? Hinta Venäjällä 580 000 dollaria, Euroopassa 145 000 dollaria
19.12. Digitoday Netflix offline-videoista: Älä unta näe!
19.12. Paneelien hinnat puoleen, niin aurinkosähkö yleistyy
19.12. Käytettyjen autojen tuojille makea voitto vuosien verokiistassa
19.12. Neste Oil sopi patenttiriidan biodieselistä
19.12. Näillä tienesteillä olit pienituloinen
19.12. "Venäjän euribor" kiipesi lähelle 30 prosenttia
19.12. Autopomo ruplan alamäestä: "Kuin verilöyly"
19.12. Talvivaara asettaa tytäryhtiöitään selvitystilaan
19.12. Digitoday Soneran selitys verkon mykistymiselle: Kyllä se vielä testissä toimi
19.12. Air France-KLM varoitti tuloksesta ja lykkää uutuuskoneita
19.12. Pankki: Nokia voisi ostaa Alcatel-Lucentin kahdella ehdolla
Asiakastieto

Yhteistyössä