Lapsi kotona? Voit saada 264 e / kk – tai sitten 0 e

Ei ole sama, missä asut, jos päätät hoitaa pientä lastasi kotona. Alle 3-vuotiaan vanhemmalla on oikeus olla hoitovapaalla ilman, että työsuhde katkeaa.

Taloudellisesti hoitovapaa tarkoittaa niukkoja tuloja, sillä hoitoraha alle 3-vuotiaasta on 327 euroa kuukaudessa. Noin kolmannes kunnista maksaa sen päälle kuntalisää.

Kuntalisät vaihtelevat Kempeleen 73 eurosta ja Porin 75 eurosta Helsingin 264 euroon. Lisiin liittyy erilaisia ehtoja. Vähimmäisvaatimus on, että lapsella ei ole kunnallista hoitopaikkaa.

Moni kunta maksaa eniten pienimpien lasten hoidosta ja kaikki eivät maksa yli kaksivuotista mitään. Esimerkiksi Vantaalla 215 euron kuntalisää voi saada lapsesta, joka on täyttänyt kymmenen kuukautta, mutta alle kaksi.

Kuntalisä voi pienetä portaittain. Esimerkiksi Helsinki maksaa suurinta 264 euron lisää alle puolitoistavuotiaista. Sen jälkeen tuki putoaa 219 euroon, ja lapsen täyttäessä kaksi tuki laskee 135 euroon. Espoo-lisän suuruus on 219 kuukaudessa ja se maksetaan alle 3-vuotiaista.

Pääkaupunkiseudulla Kauniainen maksaa koko hoitovapaa-ajan eli lapsen 3-vuotispäivään asti 252 euroa kuukaudessa.

Yleensä täysi kuntalisä maksetaan vain nuorimmasta lisän ikähaarukkaan kuuluvasta lapsesta. Sisaruslisäkäytäntö on erittäin kirjava.

Keskimääräinen kuntalisä
on 168 euroa lasta kohti

Alla olevassa taulukossa on kuntien viime marraskuussa maksamia kuntalisiä. Siinä on mukana Kelan kautta maksunsa hoitavat kunnat ja ne, jotka maksoivat kuntalaiselleen kyseisessä kuussa kuntalisää.

Suomen Kuntaliiton kyselyn mukaan kuntalisää maksoi 84 kuntaa eli noin joka neljäs kunta vuonna 2010. Etenkin monet pienet kunnat hoitavat itse lisän maksun, joten ne eivät näy Kelan tilastossa.

Kuntaliiton mukaan lisän suuruus oli vuonna 2010 keskimäärin 144 euroa kuukaudessa. Suunnittelija Siru Keskinen Kelasta kertoo, että Kelan kautta maksettiin keskimäärin 168 euroa lasta kohden marraskuussa.

Vuonna 2008 Kela julkaisi Laura Miettusen Lasten kotihoidon tuen kuntalisät osana suomalaista päivähoitojärjestelmää -tutkimuksen. Sen mukaan lisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti.

Kaikki eivät luonnehdintaan loksahda. Askola, Toivakka ja Vimpeli maksavat taaperoiden kotihoitajille peräti 250 euroa kuukaudessa. Vähintään 200 euroa kuukaudessa maksavat myös esimerkiksi Paimio, Puolanka, Salo, Valtimo ja Vihti.

Tampere-lisä on 120 euroa. Sen sijaan esimerkiksi Turku ei maksa lisää ollenkaan.

Kireä talous jarruttaa
lisien korotuksia

Miettunen arvioi tutkimuksessaan, että kuntalisien suuruus on yhteydessä ennen kaikkea kunnan taloudelliseen tilanteeseen: mitä parempi on kunnan talous, sitä anteliaampi on yleensä myös kuntalisä.

Lisää maksavien kuntien määrä romahti 1990-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1995 vain kolme kuntaa maksoi kuntalisää. Sen jälkeen maksajien määrä on noussut melko tasaisesti. Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen kertoo, että joka vuosi mukaan on tullut muutama kunta lisää.

– Taloustilanne näkyy siten, että vuodesta 2008 vuoteen 2010 kunnat eivät nostaneet summia, hän lisää.

Miettusen mukaan kuntalisään turvautuvat kunnat, joissa kunnalliseen päivähoitoon kohdistuu suuri paine. Haliseva-Lahtinen sanoo, että tämä on arkea nyt monessa kunnassa, sillä uusia lapsia on tullut ja on tulossa päivähoitoon.

Osin tilanne johtuu syntyvyyden kasvusta, osin taloudesta.

– Nyt tullut paljon uudenlaista viestiä, jonka mukaan koulutetut vanhemmat haluavat halutaan varmistaa työpaikkansa pysyvyyden, eivätkä jää kotiin hoitamaan lapsiaan, Haliseva-Lahtinen kertoo.

Toisaalta myös työttömyys lisää lasten hoitamista kotona. Myös työttömille maksetaan kodin hoidon tukea ja kuntalisää.

Päiväkotipaikka paljon
kotihoitoa kalliimpi

Houkuttelemalla vanhempia hoitamaan lapsiaan kotona kunta voi säästää selvästi päivähoitokustannuksissa.

Päivähoitopaikan kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Manninen arvioi tutkimuksessaan, että kunnallinen päivähoito maksaa kunnille laskutavasta riippuen puolitoista–kolme kertaa enemmän kuin lasten kotihoidon tuki.

Kauniaisen kuntalisä lasta kohden on suurin, Kempeleen pienin
Kelan kautta maksetut keskimääräiset kuntalisät marraskuussa 2011
Kunta	Lapset	Maksetut etuudet, €	Tuki/saaja, €/kk	Tuki/lapsi, €/kk
Espoo	2 957	642 493	219	219
Eurajoki	53	9 560	200	200
Heinävesi	69	9 240	228	126
Helsinki	6 499	1 492 827	226	226
Vantaa	1 950	413 375	215	215
Hämeenlinna	1 031	114 563	174	115
Iitti	60	6 314	109	102
Ilomantsi	35	2 968	132	85
Janakkala	350	42 230	203	125
Jyväskylä	1 094	108 914	102	100
Kaarina	521	84 066	251	166
Kangasniemi	54	4 573	80	80
Kannonkoski	21	1 534	84	79
Kauniainen	84	21 979	252	252
Kaustinen	42	5 169	120	120
Keitele	24	2 404	110	100
Kempele	193	13 537	73	73
Kiiminki	172	13 511	80	80
Kirkkonummi	650	87 725	199	138
Kittilä	77	9 707	205	120
Kokkola	639	77 470	132	120
Kuhmo	144	19 762	254	134
Kuhmoinen	15	1 971	135	135
Kurikka	152	15 392	109	100
Laitila	72	13 496	200	200
Lappeenranta	442	63 455	143	143
Luumäki	56	7 476	152	145
Naantali	191	36 241	203	193
Nokia	650	60 156	154	98
Oulu	993	105 495	110	110
Paimio	90	17 320	200	200
Petäjävesi	65	6 364	104	96
Pieksämäki	149	14 664	100	100
Pori	859	63 397	75	75
Puolanka	18	3 712	200	200
Pyhtää	46	7 889	172	168
Pyhäjärvi	59	8 736	150	150
Raahe	222	25 624	121	120
Rautjärvi	22	1 940	115	100
Rovaniemi	931	125 539	206	135
Ruokolahti	38	5 424	159	150
Rusko	98	8 809	144	84
Salo	708	138 305	217	200
Sipoo	297	54 978	279	177
Siuntio	155	16 978	181	109
Sodankylä	90	15 086	241	165
Sotkamo	53	7 572	150	150
Suomussalmi	61	11 458	195	195
Tammela	75	9 250	131	125
Tampere	2 079	244 116	127	119
Toivakka	71	7 099	193	104
Valtimo	19	3 504	213	200
Vihti	317	62 149	205	200
Vimpeli	37	9 400	250	250
Yli-Ii	16	1 483	110	110
Lähde: Kela