Mettää, peltoa, mettää – ja ABC

Paikalliset yrittäjät halusivat Pohjois-Karjalassa, Kontiolahdella ostaa 1,6 hehtaarin liiketilatontin käyttöönsä. Kunta myi tontin Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle ABC-liikennemyymälää varten. Sen rakentaminen on viivästynyt, koska kaupasta tehtiin valitus. Sen teki kunnanvaltuutettu Martti Seeslahti (vas.) yrittäjien pyynnöstä.

– Kauppiaiden mielestä tontti myytiin suoraan osuuskunnalle antamatta muille riittävästi tietoa tai mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Valitus on parhaillaan käsittelyssä, Seeslahti kertoo.

16:46Osake

Kesko B

+0,45 %

20,30

+0,09

Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjärvellä kaupunki osti useampia vuosia sitten teollisuustonttimaata, jolle kaavaillaan mittavaa liikenne-, huolto- ja logistiikkakeskusta. Sen piti moninkertaistaa alueen liikennemäärät. Toistaiseksi näkyvin tulos on Osuuskauppa PS:n rakentama ABC keväällä 2008.

ABC:n naapuri, lähes 40 vuotta vanhan Vaskikello-taukopaikan pitäjä ei kertomansa mukaan saanut kaupungilta tietoa ABC:n tulosta. Yrittäjä Lassi Rönkkö ehti aloittaa lisäinvestoinnit kasvun toivossa ja maksaa siitä edelleen kallista laskua. Hänen valituksensa hylättiin.

ABC ja Vaskikello kilpailevat odotettua pienemmiksi jääneistä asiakasmääristä. Rönkkö kertoo, että lainalyhennyksiä on jouduttu lykkäämään ja laina-aika "pidentynyt hirveästi". Kilpailu on Vaskikellossa johtanut heikentyneeseen kannattavuuteen ja sen myötä hintojen nousuun.

– Juustosämpylän hinta on jouduttu nostamaan parista eurosta yli kolmeen. Bensanmyynnin siirsimme Nesteelle. Myynti on laskenut roimasti, ja työväki on puolittunut. Liiketoiminta sujuu kiikun kaakun.

Kaupunki hamusi liikekeskittymälle jopa Rönkköjen tunnetuksi tekemää Vaski-nimeä: Vaskikeskus, Vaskipuisto ja Vaskipark jäivät lopulta työnimiksi, kun Rönkön juristi sai torpattua aikeet. Naapuri olisi ehkä nimetty "Vaskikeskus ABC:ksi".

Joskus valitukset ovat tepsineet. Kolmisen vuotta sitten Saarijärvellä osuuskauppa Keskimaa olisi halunnut rakennuttaa ABC-aseman rantaan virkistysalueelle. Kaupunginhallitus esti lopulta hankkeen, joka oli herättänyt vastustusta.

Keskimaan toimitusjohtajana toimi tuolloin SOK:n nykyinen pääjohtaja Kuisma Niemelä. Kuisma Niemelän mukaan valittajat pelaavat aikaa. 

ABC kasvattaa
markkinaosuuttaan

Bensiinikaupassa tapahtui toissa vuonna käänne: ABC ohitti Nesteen. ABC kasvatti markkinaosuuttaan lähes kolme prosenttiyksikköä, Neste menetti liki kaksi prosenttiyksikköä.

Nesteen ketjussa lopettaneita oli enemmän kuin uusia asemia. Esson pilkkominen S-ryhmän ja ST1:n kesken näkyi luvuissa, ja ABC vankisti asemaansa erityisesti pääkaupunkiseudulla.

– ABC:llä vahvin markkinaosuus polttonestekaupassa on haja-asutusalueella, alueellisesti vahvin edustus on Pohjois-Karjalassa, Heikki Strandén, ABC:n liikennemyymälä- ja polttonestekaupan johtaja sanoo.

– Kilpailu on kireää, ja sen perusteella kasvuvaraa ei ole, mutta jos asiakasomistajamme haluavat verkoston kasvavan, niin investointeja jatketaan. Kasvu perustuu asiakasomistajien tarpeeseen, Strandén sanoo.

Suuret jyräävät
valmisteluelimissä

ABC-ketjun kasvu närästää monia. Siihen ovat kiinnittäneet huomiota huoltamoyrittäjät, S-ryhmän päivittäistavarakaupan osalta pienkauppiaat, osa ammattiautoilijoista ja myös usea kuntapolitiikan rakenteellisesta korruptiosta huolestunut asiantuntija. Suomen pienyrittäjillä on edelleen valitus käsittelyssä S-ryhmän toimintatavoista Euroopan neuvoston korruptionvastaisessa toimielimessä.

S-ryhmä koostuu 22 alueellisesta osuuskaupasta. Tällaista alueorganisaatioiden arsenaalia ei ole edes Keskolla, puhumattakaan pienemmistä kauppiaista. S-ryhmä toimii asiantuntijaryhmissä myös maakuntakaavoitusvaiheessa. Maakuntakaavassa ei päätetä yksittäisistä kauppapaikoista, mutta kylläkin kaupallisen toiminnan alueista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tietoa saadaan, sitä paremmin kaupparyhmä voi varautua hankkeisiin.

Neljä vuotta tehdyssä selvityksessä todettiin, että osuuskauppojen ja kunnallisten päätöksentekijöiden kytkökset aiheuttavat jääviysongelmia liikepaikkojen päätöksenteossa. Tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät suosivat osuuskauppoja. Kunnat jopa lunastavat ensin maa-alueen ja luovuttanut sen kaavoitettuna alueosuuskaupan käyttöön. Ongelmana pidettiin erityisesti sitä, että esteellisyysmääräykset eivät ulotu suunnitteluun ja valmisteluun, jossa asiat valmistellaan pitkälle. Jääväys muodollisessa päätösvaiheessa ei riitä.

– En usko, että tilanne olisi kovin paljoa muuttunut selvityksen jälkeen. Selkeää näyttöä esteellisyydestä ei ole, mutta kyllä S-ryhmälle tunnutaan jakavan liikepaikkoja melko helposti. Toiveena olisi, että läpinäkyvyyttä lisättäisiin päätöksenteossa. Muillekin yrittäjille kerrottaisiin, että tällainen liikepaikka tulee mahdollisesti jakoon, niin että esimerkiksi useampi yrittäjä yhdessä voisi osallistua suunnitteluun, Bensiinikauppiaitten ja liikennepalvelualojen liiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

– Näinhän kuntien pitäisi toimia, eli että kaikilla on samat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa kaavaan. Kunnan luovuttaessa tonttia tulee järjestää joko avoin tarjouskilpailu tai selvittää tontin käypä hinta markkinoilla. Kun puhutaan kunnan myymästä tontista, toiminta on melko tiukkaan valvottua, ja mielestäni tilanne on parantunut parin viime vuoden aikana, Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva sanoo.

SOK:kin ehdottanut
sidosten paljastamista

S-ryhmän osuuskauppojen hallintoneuvostojen edustajien asema kuntien päättävissä elimissä ja kaavoituskorruptio ylipäänsä on puhuttanut myös korruptiota tutkivaa Transparency Suomea, puheenjohtaja Pentti Mäkinen sanoo.

Suomen ongelmat kaavoittamisessa mainittiin myös järjestön korruptiota koskeneessa kannanotossa. Ne himmentävät Suomen hopeasijaa yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Monissa kunnissa osuuskauppojen hallintoneuvostoissa istuu kaupunkien luottamushenkilöitä, jotka edustavat kahta isäntää: kuntalaisia ja osuuskaupan jäseniä.

– Tarkkaa tutkimustietoa meillä ei ole siitä, esiintyykö kauppapaikkojen hankinnassa sopimatonta rakenteellista korruptiota, mutta kyse on siitä, että ainakin ulospäin näyttää ihmisten näkemyksissä näin tapahtuvan, Mäkinen sanoo.

– Kysymys liittyy laajemmin siihen, miten kaupalliset tahot ovat mukana kunnanvaltuustoissa päättämässä kaavoituksesta. Erityisesti pienissä kunnissa ihmiset tuntevat toisensa ja silloin lähestytään helposti hyvä veli -verkostojen ongelmaa.

– Toisaalta osuuskauppojen hallintoneuvostot valitaan avoimilla vaaleilla. Ymmärrettävää on, että yhteiskunnallisesti aktiiveilla ihmisillä on useita luottamustehtäviä. Itse pitäisin hallinto- tai kunnallislakitiukennuksia parempana vaihtoehtona vapaaehtoista rajanvetoa, eli että valtuutetut itse ilmoittavat sidoksistaan ja pidättäytyisivät päätöksenteosta, jos on esteellisyyttä.

Mäkinen antaa tunnustusta kuitenkin myös S-ryhmälle, joka on etulyöntiasemastaan huolimatta nostanut myös itse esiin rakenteellisia ongelmia.

Esson baareja haikaillaan,
noutopöydät vetävät

Huoltamobisneksen kilpailuongelmat näkyvät myös pääkapunkiseudulla. Bensakauppiaat vaati taannoin Helsingin kaupungilta toimia, jotta yrittäjävetoinen huoltamopalvelu taattaisiin myös pääkaupunkiseudulla. Erään tonttivirkamiehen mukaan esimerkiksi Espoon kaupungin kaavoitusilloissa on ilmaistu huolta huoltopalveluiden saatavuudesta.

– ABC-asemilla huoltopalvelut on supistettu minimiin. Se on vähän kärjistettynä tuulilasinpesunestettä tuulikaapissa, bensiinikauppiaiden Hokkanen sanoo.

Syypäänä ei kuitenkaan ole S-ryhmä tai muut huoltamoketjut yksin vaan korjaamoalan rakenteellinen muutos. Automaahantuojat ovat kaapanneet huoltobisneksen itselleen. Huoltamokauppiailla ei ole autoilijoille huolloissa tarvittavia tietokoneohjelmia eikä varaosavarastoja.

ABC-asemat ovat muuttaneet bensa-asemakulttuuria merkittävästi. Ne tarjoavat kaikkialla samaa ravintolaketjuruokaa, jota arvostelijat moittivat teolliseksi ja tarjontaa yksipuolistavaksi. Moni ammattiautoilija kaartaa mielellään Teboilille, jos tietää siellä tarjottavan "kotiruokaa". Vaskikellon Rönkön mukaan ABC on opettanut kuluttajille, että lounas on yhtä kuin seisova pöytä.

Vaikka moni haikailee vanhoja "esson baareja", esimerkiksi autoilevat lapsiperheet suosivat ABC-asemia. Maaseutukunnissa liikennemyymälät ovat osa sosiaalista elämää, Vaasan yliopiston tuore tutkimusraportti kertoo. Paikalliset kokevat niiden tuovan palveluja, joita muuten ei olisi.

– Huoltamoilla on hyvin erilaisia omistuspohjia. On puhtaasti öljy-yhtiövetoisia asemia, tai yrittäjävetoisia, joissa kauppias omistaa kiinteistöt ja laitteet ja myy bensaa joko omaan lukuunsa tai komissiolla. Sitten ovat nämä ABC-asemat, joissa ei ole yrittäjää. Ne eivät ole Bensiinikaupiaiden liiton jäseniä vaan osa S-ryhmää. Vaikka ABC-asema työllistäisi ja toisi kunnalle verotuloja, ne eivät tue samalla tavalla paikallista elinkeinotoimintaa. Raha ei päädy paikalliselle yrittäjälle vaan valuu kunnan ulkopuolelle S-ryhmälle, Hokkanen sanoo.