Kirjaudu ▼
 

Anna armoa, älä ylennä minua!

Heini Karjanmaa
Anna armoa, älä ylennä minua!
Ylennys hivelee itsetuntoa, mutta sen vastaanottamista on syytä harkita. Päällikön pestistä voi ja pitää kieltäytyä, jos tehtävä ei oikeasti kiinnosta. Paikallaan polkemiseen sisältyy kuitenkin omat riskinsä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jos esimies ehdottaa uutta, hierarkiassa nykyistä korkeampaa tehtävää, useimmat mieltävät sen osoitukseksi arvostuksesta.

Organisaatiotutkija, strategia- ja tuloskonsultti Ari Heiskanen Roi Talent Managementista arvioi, että ylennyksen tarjoaminen hivelee.

Viestintäkonsultti Karen Freidman sanoo amerikkalaisessa Forbes -talouslehdessä, että useimmat meistä ovat imarreltuja.

Uncommon Clarityn toimitusjohtaja, urakonsultti Ann Latham arvioi Forbesissa, että ajatus korkeammasta paikasta ja isommasta palkasta voi hämärtää harkinnan.

– On helppoa sanoa kyllä, Heiskanen sanoo.

Ole rohkea ja seuraa
omia tuntemuksiasi

Konsultit ovat kirjoittaneet läjäpäin uraoppaita, joissa neuvotaan, miten menestyä työelämässä. Keskeistä on itsensä haastaminen ja mukavuusrajan ylittäminen.

Kaikki eivät kuitenkaan ole uraohjuksia. Moni on tyytyväinen nykyisessä työssään eikä himoitse uusia haasteita, lisää vastuuta tai välttämättä edes suurempaa palkkaa. Mitä tällainen palkansaaja sanoo, jos työnantaja tulee tarjoamaan ylennystä?

– Jos olisin asialleni ja itselleni uskollinen, sanoisin ei kiitos ja perustelisin kantani, Heiskanen sanoo.

Myös professori Tuomo Takala Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehottaa rohkeasti tekemään omia valintoja.

Jos on epävarma, tahtooko ottaa paikan vai ei, Heiskanen suosittelee kiittämään mielenkiintoisesta tarjouksesta ja pyytämään lisätietoja tehtävästä ja harkinta-aikaa.

– Kannattaa tehdä mielessään matka uuteen tehtävään: käydä läpi kokonaisuus, sen vastuut ja velvollisuudet, Heiskanen lisää.

Itsensä ja oman ja perheensä tilanteen kuunteleminen ja tunnustaminen vaatii rohkeutta. Heiskasen mielestä organisaatiossa, jossa kaikki loikkivat sähköjäniksinä, uralla etenemiseen voi olla kovat paineet. Etenemätön voi saada luuserin maineen niin organisaatiossa kuin sen ulkopuolellakin.

– Jos itsetunto ja oma asema ovat vahvat, henkilö ei ehkä piittaa toisten puheista, Takala sanoo.

Pakkoylennys voi olla
inhimillinen tragedia

Entä jos työnantaja antaa vankasti ymmärtää, että henkilö on pätevin ja hänen pitäisi ottaa tehtävä vastaan?

Heiskasen mukaan tällöin on suuri riski lipsauttaa itsensä ansaan ja sitoutua johonkin, mitä ei halua tai mikä ei juuri kyseisellä hetkellä sovi omaan tilanteeseen.

Heiskasen mielestä painostus ylempiin tehtäviin tulee ehkä kärjistetyimmin esiin terveydenhuoltoalalla. Taitava kliinikko tai ansioitunut tutkija halutaan ylentää hallintoylilääkärin asemaan. Koko yhteisö saattaa painostaa ansioitunutta henkilöä.

Ylennystä pidetään usein yhtenä tapana palkita hyvin tehdystä työstä. Näin ei saisi olla, sillä esimerkiksi esimiesasema vaatii aivan omia taitojaan, eikä loistava asiantuntija ole välttämättä loistava päällikkö.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Voi olla inhimillinen tragedia joutua vasten tahtoaan tilanteeseen, jossa ei ehkä pärjää tai johon ei ole motivaatiota, vaikka pärjäisikin, Heiskanen sanoo.

Etenemättömyys
on tietoinen riski

Takalan mukaan paikoillaan tarpominen voi olla tietoinen riski.

– Tällaisesta henkilöstä voi tulla mielikuva, että hän ei ole kovin motivoitunut.

Mielikuva voi kostautua, jos yrityksestä aletaan vähentää väkeä. Takala arvioi, että aika harvan asema on niin turvattu ja varma, että etenemättömyys olisi aukottomasti hyvä valinta.

Työnhakuprosessissa lyhyt ansioluettelo, josta ilmenee, että henkilö on ollut samassa tehtävässä 20 tai 30 vuotta, voi saada rekrytoijan kulmakarvat nousemaan.

Heiskasen mielestä samassa paikassa junnaaminen ei ole ongelma, jos henkilö on jatkuvasti päivittänyt osaamistaan ja on arvostettu ja pidetty alallaan. Hän on vankka ammattilainen, vaikka onkin aivan toista typpiä kuin määrätietoinen uraohjus, joka viidessä vuodessa edennyt hierarkian portaita puhelinmyyjästä esimiesasemaan.

Aina töissä oleva johtaja
vähentää ylenemisintoa

Työelämäasiantuntijoiden mukaan voi olla paljon erilaisia syitä, miksi palkansaaja ei halua edetä urallaan. Takala tunnistaa tilanteen hyvin yliopistoelämästä.

– Kaikki eivät välttämättä halua dekaaniksi tai vararehtoriksi, koska hallintotehtävät, edustaminen ja kaikki muu vievät niin paljon aikaa, että henkilö ei pysty tutkimaan tai opettamaan, vaikka on ehkä tämän perustehtävän vuoksi hakeutunut alalle.

Usein ylenemishaluttomuus liittyykin ajankäyttöön. Jos työyhteisön nykyiset esimiehet tekevät pitkiä päiviä ja edustavat illat, esimerkki voi karkottaa potentiaalisia ylenijöitä. Moni menee mieluummin työajan päätyttyä lastensa ja perheensä luo tai harrastuksiin kuin venyy töissä.

– Jos nyt ehdin töiden jälkeen ennen pimeän tuloa käydä pelaamassa 18 reikää golfia ja esimies on koko sen ajan töissä ja muutenkin helisemässä ajankäyttönsä suhteen, voin todeta, että tuo ei ole ylenemisen väärtiä, vaikka siitä maksetaankin, Heiskanen toteaa.

Kyse voi olla elämänrytmin hidastamisesta tai arvoista.

– Ehkä henkilö ei ole sitoutunut arvoperusteisesti yritykseen. Hän saattaa ajatella, että ylennyksen tuoma tehtävä toisi liian suuren arvoristiriidan, Takala sanoo.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (59)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Meillä oli firmassa vanha automyyjä, jolla oli ihan sika hyvät sopparit, niin hyvät, et se tienas turskastakin, kun vaihdokin myynti ei ollu sen ongelma.

Siit piti päästä eroon, mut se ei tehny virheitä.

Paitsi yhden - se otti vastaan ylennyksen myyntivastaavaks.

No niin , nyt se onkin sit kilometritehtaal.
Anonyymi: siin meni vaan vuos 30.11.2011 6:07

Anonyymi
Te, jotka killutte kansakuntamme vihreimmillä oksilla. Kertokaapa minulle, miten ihminen pärjää työelämässä tulematta hulluksi ja jäämättä ennenaikaiselle eläkkeelle jos siis työntekijän:

1) on oltava tai muututtava sosiopaatiksi, joka toisista piittaamatta etenee kaikin keinoin uralla, murjoo heikommat alta ja kortistoon ja osoittaa "pätevyytensä" johtajana - niin kauan kuin terveys kestää

2) joka ei halua olla sosiopaatti, on suht tyytyväinen työhönsä, eikä halua edetä urallaan, vaikka edessä heiluu nahkea porkkana: komeamman kuuloinen titteli ja pieni palkankorotus, kohtalona on joutua irtisanotuksi "motivoitumattomana"

3) joka vain tekee työnsä tunnollisesti, eikä ole Esa Saarisen opeista huolimatta edennyt työssäviihtymisen tasolta innostumiseen ja flow -tilaan, osana on kortisto

4) joka ei ole valmis muokkaamaan sieluaan ja ruumistaan työelämän "odotusten" mukaiseksi, osana on olla irtisanottavien joukossa kärkiryhmässä

Eikö enää riitä, että on "vain töissä"?
Anonyymi: Amazing Grace 30.11.2011 6:16

Anonyymi
Halonen on ainakin mitäänsaamaton surkea pyrkyri.
Anonyymi: Nimetön 30.11.2011 6:17

Anonyymi
Tuntuupa siltä että suurin osa ylennettävistä on mielistelijöitä joilla ei ole pienintäkään hajua mitä johtajuus on. Pääasia että on sopiva jäsen pääjohtajan hoviin. Eihän nämä edes ymmärrä kieltäytyä pestistä.
Anonyymi: en suostunut nuolema 30.11.2011 6:22

Anonyymi
Hyvä esimerkki Jutta
Anonyymi: Suutari pysyköön... 30.11.2011 6:24

Anonyymi
Niinistö pressaksi
Anonyymi: alamainen 30.11.2011 6:36

Anonyymi
Armoa minullekkin...älkää ylentäkö....ai presidentiksi?...okei!
Anonyymi: Sauli JR käteinen si 30.11.2011 6:43

Anonyymi
Niitä töitä oli tarjolla silloin tällöin en halunnut, työt lopetin vuosia sitten täysi eläke tulee ensi vuonna. (terve)
Eräs tuttu oli tavallisissa töissä, firma loppui ja toisesta johtajan työt 50 alaista.
Anonyymi: Nimetön 30.11.2011 7:12

Anonyymi
Jep, ala vaan ylemmäks toimihenkilöks, niin sitten sua ei koskekkaan mikään "työaikalaki", vaan työnantaja hiillostaa 24/7/365 ilman erilliskorvausta.
Anonyymi: reaalipalkka laskee 30.11.2011 7:12

Anonyymi
Olen aikanaan "nostettu" asiantuntijasta esimieheksi. Lisää palkkaa ei tuolloin juuri tullut. Työ tuntui ok:lta. Mutta; sitten alkoi nämä YT:t. Oma esimies on vaihtunut useasti, itse olen joutunut irtisanomaan osaavia ihmisiä ja joutunut vastaanottamaan osaamattomia "yläjohdon ystäviä" - ja silti pitäisi pystyä pyörittämään omaa vastuualuettaan.
Anonyymi: Pikkupomoksi - en su 30.11.2011 7:15
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä