"Huippuhinnat legendaa – asuminen ei olekaan kallista"

Asuntojen hinnat ovat nousseet pitkään. 

– Euromääräisesti asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan ennen, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo.

– Niin ovat tulotkin, hän lisää.

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ja palkat ovat pitkään kohonneet samaa tahtia.

– Meillä ei ole ollenkaan, eikä ole viime vuosina ollut hintakuplaa. Se on varma, sanoo kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

30 vuoden aikana palkat ovat kohonneet selvästi nopeammin kuin kuluttajahinnat. Vuokrat kohoavat kuin juna kuluttajahintaindeksin mukaan. Lehtisen mukaan asuntojen hinnoissa markkinatalous näkyy paljon enemmän kuin vuokrissa.

Ennen finanssikriisiä asuntojen hinnat kohosivat keskimäärin hieman nopeammin kuin tulot, mutta kriisi notkautti hinnat noin vuodeksi. Jo viime vuoden alussa ne päätyivät entisille tasoilleen.

Suurtyöttömyys voisi sysätä
asuntojen hinnat alas

1980-luvun alun jälkeen Suomessa on ollut vain yksi asuntojen hintakupla.

– Vuonna 1989 oli edellisen kerran aito hintakupla, Uotila sanoo.

Vaikka nyt kuplaa ei ole, asuntojen hintojen lasku ei ole mahdotonta.

– Jos asuntojen hinnat laskevat, ne laskevat taloustilanteen, ei kuplan takia, Lehtinen korostaa.

Uotilan mukaan nopeasti lisääntyvä työttömyys voisi alentaa asuntojen hintoja. Hän huomauttaa, että sellaista ei ole näköpiirissä.

Vaikka osa suhdanne-ennustajista odottaa työttömyyden kasvavan ensi vuonna, kukaan ei odota suurta muutosta.

Reaalihintojen lasku
jatkuu ensi vuonna

Syksyn aikana asuntojen hinnat ovat polkeneet paikoillaan. Koska koko vuoden inflaation on ennakoitu asettuvan 3,3 prosenttiin ja palkat ovat nousseet suunnilleen saman verran, Lehtisen mukaan reaalisesti hinnat laskevat.

– Ensi vuonna reaalihintoihin on jopa odotettavissa lisää laskua, Uotila huomauttaa.

Hän muistuttaa, että palkat nousevat vähintään kolme prosenttia. Vaikka kuluttajahintojen nousun odotetaan maltillistuvan, useimmat ennustelaitokset uskovat inflaation pysyttelevän ensi vuonnakin selvästi kahden prosentin yläpuolella.

Esimerkiksi valtionvarainministeriö ennakoi inflaation olevan ensi vuonna 3,3 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla
asutaan edelleen ahtaasti

Kun puhutaan koko Suomen asuntojen hinnoista, keskiarvot latistavat ääripäät. Pääkaupunkiseudulla asunnot ovat selvästi kalliimpia kuin muualla, mutta sinnekin mahtuu monenarvioisia koteja.

Helsingissä kuten muidenkin maiden pääkaupungeissa kantakaupungin hinnat poikkeavat tyystin laitakaupungin hinnoista. Puhumattakaan maaseudun hinnoista.

– Nuorilla ja pienituloisilla ei ole varaa kantakaupungin asuntoihin, Uotila toteaa.

Reaalinen elintaso on noussut viime vuosikymmeninä monella elämän alueella. Lehtinen huomauttaa, että me matkustamme aiempaa enemmän, syömme paremmin ja meillä on paremmat vaatteet.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei hänen mukaansa ole tapahtunut tällaista nousua.

– Asuntojen hinnat ovat nousseet niin nopeasti, että ne ovat syöneet sillä sektorilla palkan lisän ja elintason nousun, Lehtinen sanoo.

Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla ei keskimäärin asuta sen paremmin tai isommissa asunnoissa kuin ennenkään. Lehtisen mukaan maaseudulla sen sijaan asutaan suuremmissa omakotitaloissa kuin ennen.

"Suomen kalleus on
urbaani legenda"

Toistaiseksi edes euroalueelta ei ole yhdenmukaisia tietoja asuntojen hinnoista. Lehtisen mukaan hintoihin vaikuttaa monta muuttujaa ja jollei näitä vakioida, tulokset ovat kuin verrattaisiin banaaneja ja appelsiineja.

Uotila arvioi suomalaisasunnot keskihintaisiksi. Hänen mielestään käsitys siitä, että Suomi on kallis maa asua, ei vastaa todellisuutta.

Uotila viittaa eurostatin tilastoihin, joissa on selvitetty, kuinka monta prosenttia väestöstä asuu kotitaloudessa, jonka tuloista vähintään 40 prosenttia menee asumiseen.

Suomessa tällaisia kotitalouksia on miltei vähiten Euroopassa. Täällä kriteerit ylittäviä kotitalouksia on alle viisi prosenttia, kun vaikkapa Tanskassa niitä on yli neljännes.

– Suhteessa tuloihin väite asumisen kalleudesta on melkoinen urbaani legenda, Uotila sanoo.