Kirjaudu ▼
 

Läski ja lyhyt saavat huonompaa palkkaa

Lehtikuva
Läski ja lyhyt saavat huonompaa palkkaa
Ulkonäkö vaikuttaa työpaikan saannin lisäksi myös palkan suuruuteen. Kaunis saa parempaa palkkaa kuin ruma, kertovat tutkimukset. Pahiten ulkonäkösyrjintä iskee naisiin, mutta miehetkin joutuvat kärsimään muun muassa lyhyydestä. Lue kolmen työntekijän kokemukset, miksi nuorta naista on kehotettu värjäämään hiuksensa ja yrittäjämiestä arvosteltu liian lyhyeksi johtajahommiin.
Satumiia Masalin
28.5.2011 06:02
195

Suomalaisten elintaso-ongelma läski heijastuu alati kiivaammin työmarkkinoihin. Tutkimukset toisensa perään todistavat sen tosiasian, että hoikka, vetävännäköinen ja vetovoimainen henkilö on työmarkkinoilla selvästi suositumpaa valuuttaa kuin jenkkakahvat kasvattanut kollega.
 
Ulkonäköpaineet kohdistuvat erityisesti naisiin. He kokevat miehiä enemmän työsyrjintää kehoonsa kertyneiden makkaroiden vuoksi.

– Työntekoa arvioidaan nykyisin paljolti esiintymisen perustella. Työntekijän on annettava työlleen kasvot, on oltava viihdyttävä, pätevä ja sopiva, taloussosiologian professori Pekka Räsänen sanoo.

Nämä vaateet voivat osoittautua ylipainoisen työnhakijan kompastuskiviksi. Liikakilot latistavat itsetuntoa.

– Työnhaussa ylipainoinen ei välttämättä pysty vakuuttamaan yrityksen johtoa ja tuomaan esille parhaita puoliaan, Turun yliopistossa työskentelevä Räsänen viittaa itsetuntoon.

Ihana elämä ilman
suurempia ponnisteluja

Daniel S. Hamermeshin tekemä Kauneus maksaa -tutkimus (Princetonin yliopisto, 2011) vahvistaa sen, että kauniit ihmiset saavat rumia paremman työn, palkan ja aviopuolison.
  
Hamermeshin tutkimuksesta ilmenee, että hyvännäköiset menestyvät elämässään ilman sen suurempia ponnisteluja.

Tutkimuksen mukaan hyvännäköisyys helpottaa sekä miesten että naisten elämää, mutta siitä huolimatta kauneus vaikuttaa enemmän naisten onnellisuuteen ja menestymiseen. Tutkimuskysely toteutettiin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa ja Britanniassa.

Diplomi-insinöörinainen:
Pidän imagolaseja

28-vuotias diplomi-insinöörinainen tuntee ulkonäköpaineet. Hän käyttää työssään niin sanottuja imagolaseja ollakseen tarpeeksi vakuuttava.

– Nuorten naisten erityishaaste on vaativien työpaikkojen haku, jossa pitää vakuuttaa yrityksen ylin johto.

Hän sanoo miettivänsä ulkonäköään päivittäin – ja erittäin paljon.

– Olen asiakastyössä business to business -myynnin puolella. Huolellinen kokonaisuus vaikuttaa osin työssä onnistumiseen, mutta osin myös itseluottamukseen. Muokkaan ulkonäköäni sen mukaan, minkä tyyppiseen yritykseen olen menossa konsultoimaan.

Edellisessä työpaikassa nuorta naista kehotettiin tummentamaan vaaleat hiuksensa. Siihen vaateeseen hän ei suostunut. Lisäksi hänen toivottiin käyttävän silmälaseja ja välttämään erikoisia koruja. Samaisessa työpaikassa miehiä rohkaistiin olemaan persoonallisia ja vapautuneita.

Nainen uskoo, että hoikan työntekijän motivaatiota ja onnistumista ei kyseenalaisteta niin helposti kuin ylipainoisen. Hän itse on työskennellyt sekä hoikkien että ylipainoisten kanssa. Hänen mielestään lihavat ovat olleet joskus jopa laihoja ahkerampia.

– Jos työnhakijat olisivat prikulleen yhtä hyviä, valitsisin silti hoikan. Hän ei törmäisi ennakkoluuloihin, jotka saattavat vaikuttaa työssä menestymiseen.

Kilpailua
naisten kesken

Professori Räsäsen mukaan pulskan työnhakijan syrjintä on joskus tiedostamatonta. Perinteinen kaava menee siten, että hoikka ja kivannäköinen tulee valituksi.

Hän uskoo, etteivät ulkonäköpaineet kohdistu vain asiantuntijayrityksissä työskenteleviin naisiin.

– Aivan varmasti hyvännäköinen opiskelijatyttö on etulyöntiasemassa hakiessaan kaupan kassaksi.

Naiset eivät kilpaile työpaikasta ja palkasta pelkästään miesten kanssa, vaan myös keskenään.

– Kilpailu on hemmetin kovaa, Räsänen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Kaisa Kauppinen on tutkinut ulkonäön merkitystä työelämässä. Tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa lihavien ja laihojen naisten tuloerot saattavat olla jopa 20 prosenttia.

Myös Hamermeshin tutkimukseen osallistuneet olivat sitä mieltä, että hoikat ja hyvännäköiset hankkivat 13 prosenttia enemmän kuin lihavat.

Maisterinainen: Miehet
osaavat itsensä hinnoittelun

39-vuotias nainen on sitä mieltä, ettei ulkonäköseikoilla ole vaikutusta. Enemmän puntarissa painavat kokemus ja osaaminen, muodollisia tutkintotodistuksiakin kysytään vasta niiden jälkeen.

– En ole itse koskaan ollut tilanteessa – hakijana tai rekrytoijana –, että painoindeksillä olisi ollut jotain merkitystä, filosofian maisteri sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Hän on urallaan työskennellyt kaikenikäisten, -näköisten ja -kokoisten ihmisten kanssa, eikä hänen mielestään ulkonäöllä ole tekemistä työsuorituksen kanssa.

Miesten ja naisten välillä hän näkee eroja lähinnä oman työn hinnoittelussa.

– Moni mies osaa – ja uskaltaa – määritellä palkka- tai palkkiopyyntönsä korkeammaksi kuin nainen, pelkäämättä sitä, että hinnoittelee itsensä ulos hakijakaartista.

Hauskuudesta
saa irtopisteitä

Habituspaineet ovat hiljalleen rantautumassa miesten maailmaan. Mies korvaa naista helpommin puutteellisen ulkonäkönsä olemalla hauska pelimies.

– Onhan se aivan selvää, että sporttinen ja lihasmassaa kasvattanut vetoaa työnantajaan, Pekka Räsänen toteaa.

Työmaailmassa pitkä mies on vakavammin otettava kuin lyhyt.

– On kuitenkin syytä muistaa, etteivät miesten pituusvaateet ole täysin rinnastettavissa naisten painoindeksiin, Kaisa Kauppinen sanoo.

Yrittäjämies: Himourheilijat
ovat huumorintajuttomia

– Minulle on sanottu ainakin kolme kertaa, että jos olisin pidempi, niin olisin todella iso johtaja kansainvälisessä yrityksessä, kertoo 50-vuotias ja 171-senttinen yrittäjämies.

Yhtä kaikki hänelle on myös sanottu, ettei hän saa laihduttaa, koska kaikki suuret ajattelijat ovat pyöreitä.

– Olen ylipainoinen, ja suurin osa kanssani työskennelleistä on sitä mieltä, että olen aikaansaavimpia ihmisiä, joihin he ovat törmänneet.

Hän myöntää ulkonäön vaikuttavan työntekijävalintoihin. Tosin vain silloin, jos ihminen on huonokuntoinen, epäsiisti tai muuten normaalista poikkeava.

Yrittäjämies ei halua uskoa läskin määrän vaikuttavan valintoihin. Hänen mottonsa on: Kilot eivät vaikuta, vaan asenne.

– Jos laiha on himourheilija, niin aika usein hänen toimintansa on jopa pakkomielteistä. Se tekee ihmisestä tosikon, joka laskee luovuutta vähintään yhtä paljon kuin laiskuus. Sen sijaan laiskuus toimii oikein suunnattuna suurimpien innovaatioiden katalysaattorina.

Miehen mielestä sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä valinnoissa. Samalla hän kritisoi työpaikkojen naiskiintiöitä.

Työantajana mies palkkaisi henkilön, jolla on hyvä huumorintaju tai jolla on toista hakijaa enemmän näkemystä elämästä. Perustiedot hankitaan koulussa, mutta ammattitaito ja osaaminen töissä tai elämässä, hän muotoilee.

Ei kenenkään
etu olla lihava

Dosentti Kauppinen toivoo, että työmaailmassa erilaisuutta alettaisiin arvostaa nykyistä enemmän. Hänen mielestään yhdenmukaisuus kaventaa porukkaa.

Kauppinen puhuu työnhakijasta kokonaispakettina, johon kuuluvat muun muassa henkilön ulkonäkö, karisma, sosiaaliset kyvyt ja nonverbaaliset viestintätaidot. Kauppinen ei suoralta kädeltä tuomitse ylipainoisia työntekijöitä, mutta ei hän tuomitse työnantajiakaan, jotka siihen kiinnittävät huomiota.

– Ei ole syrjivä käytäntö, jos kiinnittää huomioita fyysiseen olemukseen. Se on tieteeseen perustuva fakta, ettei ole hyvä olla ylipainoinen. Eihän ole kenellekään eduksi, jos ihminen ei pysty hallitsemaan omaa kehoaan.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (195)


Anonyymi
Oikeastaan eri syistä johtuvasta syrjinnästä on turha edes puhua, niin itsestään selvää se on koko arkielämässä. Osa meistä syntyy sunnuntailapsiksi eikä kohtaa syrjintää, osalla se alkaa jo lapsuusiässä ja jatkuu hamaan hautaan. Ihmiset syrjivät mielellään ylipainoisia, alipainoisia, rumia ja joskus ylikauniitakin kateuden vuoksi, edelleen pätkiä, joskus ylipitkiä, änkyttäjiä, epävarmoja, huonosti pukeutuvia, köyhiä, liian rikkaitakin joskus, toispaikkakuntalaisia, väärää murretta puhuvia; kaikkea tätä täysin ihonväriin katsomatta. Turhaa hurskastelua kenenkään taholta väittää, ettei syrjisi, jo tämäkin mielipiteen ilmaisu synnyttää halua vastustaa sen lausujaa, ts. mielipiteen vuoksi - vrt esim. persut - voi joutua syrjityksi. Mutta vanha suomalainen sanaparsi kuluuu "sitä opi sietämähän, mik ei parkuen parane"
sietämätön mies 28.5.2011 8:20

Anonyymi
125kg ja 187 cm, 40v ja vain ammattkoulun olen käynyt. Palkka vuodessa 80 000 euroa.
En tee ylitöitä vaan käytän vapaan perheeni ja ystävien kanssa.
Kysehän on vain itsevarmuudesta ja muiden ihmisten ajatusten arvostamisesta.
petrix 28.5.2011 8:22

Anonyymi
meillä on töissä hoikkia ja pitkiä, paljon ovat sairaana, ei mitään tekemistä ainakaan lyhyihin nähden ja tanakoihin ja lihaviin tällä saralla
korvien välissä on m 28.5.2011 8:24

Anonyymi
Lisäätäämpä vielä kuluttamisesta sellainen paradoksi että miten 10 tunnin työpäivää tai kahta työtä tekevät amerikkalaiset on niin lihavia? No koska ei omaa aikaa liikkumiseen ja vain halpaa huonolaatuista ruokaa joka kulmalla myynnissä. Ei ole siis aikaa kuunnella kehoaan ja tarpeitaan. Alkaa Suomen malli olla samanlainen pelkkää hiilaria kaupat pullollaan eikä mitään saa tuoreena tai se maksaa liikaa...
Tee-se-itse 28.5.2011 8:24

Anonyymi
Tutkimus mittaa jotain muuta kuitenkin. Ei noilla asioilla ole suoraan yhtään mitään vaikutusta menestymiseen. Ei todellakaan.
Mutta! Ihminen jolla on hyvä olo, hyvä kunto ja on tyytyväinen ulkomuotoonsa, on myös pirteä ja jaksava. Sellaisella ihmisellä on erittäin hyvä itsetunto ja hän välittää hyvää oloaan myös ympärilleen. Kukaan ei myöskään hypi esim. voimakkaan oloisen miehen varpaille - saati nenille.
Näin se menee. Monesti nää tutkimukset luetaan ihan väärin - humanistithan niitä tekee, eli ne joilta puuttuu jä..looginen ajattelu tykkänään.
Ilkkis 28.5.2011 8:25

Anonyymi
Lihavuus on itse aiheuttuva ei ole on myös syntyperäistä lihavuutta.
ei pidä yleistää 28.5.2011 8:26

Anonyymi
No johan tästäkin asiasta on pitänyt oikein tutkimuksia tehdä.

Kautta aikojenhan me naiset olemme sen tienneet, että vain ja ainoastaan "pärstäkertoimella" saa työpaikan ja edes jotenkin kunnollista palkkaa. Ja jos haluat hyvän palkan ja aseman työyhteisössä - se vaatiikin sitten jo jotain muuta, esim sukkien riisumista siivouskomerossa tms.

Sen takia nämä yrityskohtaiset ja kahdenkeskisesti sovitut, nykyiset palkankorotukset ovatkin kovin
epäreiluja.
Puhumattakaan prosenttikorotuksista, jotka jättävät aina pienemmän vähemmälle.
osaava nainen, mutte 28.5.2011 8:27

Anonyymi
Ylipainoisten perusväite geeneistä jne on täyttä puppua, tosiasia on äärettömän yksinkertanen syö enemmän kuin kuluttaa, on laiska, välinpitämätön, mukavuuden haluinen itseänsä kohtaa. Se että vaikuttaako se työkykyn ja tehokkuuteen ei kuitenkaan ole selvää, mutta elintasosairauksien mahdollisuus on moninkertainen normaalipainoisiin verrattuna ja siten ovat työnantajille riski.
Nimetön 28.5.2011 8:27

Anonyymi
Läskit haittaa useissa hommissa,paitsi kraka töissä. Lyhyydellä tuskin monessakaan hommassa ole merkitystä, jossain jopa etua.
Pitkäjalaiha 28.5.2011 8:28

Anonyymi
-Sanoo perinnöllisesti laiha...
Nimetön 28.5.2011 8:28
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Oletko saanut parkkisakon yksityiseltä pysäköinninvalvontayritykseltä?