Läski ja lyhyt saavat huonompaa palkkaa

Suomalaisten elintaso-ongelma läski heijastuu alati kiivaammin työmarkkinoihin. Tutkimukset toisensa perään todistavat sen tosiasian, että hoikka, vetävännäköinen ja vetovoimainen henkilö on työmarkkinoilla selvästi suositumpaa valuuttaa kuin jenkkakahvat kasvattanut kollega.
 
Ulkonäköpaineet kohdistuvat erityisesti naisiin. He kokevat miehiä enemmän työsyrjintää kehoonsa kertyneiden makkaroiden vuoksi.

– Työntekoa arvioidaan nykyisin paljolti esiintymisen perustella. Työntekijän on annettava työlleen kasvot, on oltava viihdyttävä, pätevä ja sopiva, taloussosiologian professori Pekka Räsänen sanoo.

Nämä vaateet voivat osoittautua ylipainoisen työnhakijan kompastuskiviksi. Liikakilot latistavat itsetuntoa.

– Työnhaussa ylipainoinen ei välttämättä pysty vakuuttamaan yrityksen johtoa ja tuomaan esille parhaita puoliaan, Turun yliopistossa työskentelevä Räsänen viittaa itsetuntoon.

Ihana elämä ilman
suurempia ponnisteluja

Daniel S. Hamermeshin tekemä Kauneus maksaa -tutkimus (Princetonin yliopisto, 2011) vahvistaa sen, että kauniit ihmiset saavat rumia paremman työn, palkan ja aviopuolison.
  
Hamermeshin tutkimuksesta ilmenee, että hyvännäköiset menestyvät elämässään ilman sen suurempia ponnisteluja.

Tutkimuksen mukaan hyvännäköisyys helpottaa sekä miesten että naisten elämää, mutta siitä huolimatta kauneus vaikuttaa enemmän naisten onnellisuuteen ja menestymiseen. Tutkimuskysely toteutettiin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa ja Britanniassa.

Diplomi-insinöörinainen:
Pidän imagolaseja

28-vuotias diplomi-insinöörinainen tuntee ulkonäköpaineet. Hän käyttää työssään niin sanottuja imagolaseja ollakseen tarpeeksi vakuuttava.

– Nuorten naisten erityishaaste on vaativien työpaikkojen haku, jossa pitää vakuuttaa yrityksen ylin johto.

Hän sanoo miettivänsä ulkonäköään päivittäin – ja erittäin paljon.

– Olen asiakastyössä business to business -myynnin puolella. Huolellinen kokonaisuus vaikuttaa osin työssä onnistumiseen, mutta osin myös itseluottamukseen. Muokkaan ulkonäköäni sen mukaan, minkä tyyppiseen yritykseen olen menossa konsultoimaan.

Edellisessä työpaikassa nuorta naista kehotettiin tummentamaan vaaleat hiuksensa. Siihen vaateeseen hän ei suostunut. Lisäksi hänen toivottiin käyttävän silmälaseja ja välttämään erikoisia koruja. Samaisessa työpaikassa miehiä rohkaistiin olemaan persoonallisia ja vapautuneita.

Nainen uskoo, että hoikan työntekijän motivaatiota ja onnistumista ei kyseenalaisteta niin helposti kuin ylipainoisen. Hän itse on työskennellyt sekä hoikkien että ylipainoisten kanssa. Hänen mielestään lihavat ovat olleet joskus jopa laihoja ahkerampia.

– Jos työnhakijat olisivat prikulleen yhtä hyviä, valitsisin silti hoikan. Hän ei törmäisi ennakkoluuloihin, jotka saattavat vaikuttaa työssä menestymiseen.

Kilpailua
naisten kesken

Professori Räsäsen mukaan pulskan työnhakijan syrjintä on joskus tiedostamatonta. Perinteinen kaava menee siten, että hoikka ja kivannäköinen tulee valituksi.

Hän uskoo, etteivät ulkonäköpaineet kohdistu vain asiantuntijayrityksissä työskenteleviin naisiin.

– Aivan varmasti hyvännäköinen opiskelijatyttö on etulyöntiasemassa hakiessaan kaupan kassaksi.

Naiset eivät kilpaile työpaikasta ja palkasta pelkästään miesten kanssa, vaan myös keskenään.

– Kilpailu on hemmetin kovaa, Räsänen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Kaisa Kauppinen on tutkinut ulkonäön merkitystä työelämässä. Tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa lihavien ja laihojen naisten tuloerot saattavat olla jopa 20 prosenttia.

Myös Hamermeshin tutkimukseen osallistuneet olivat sitä mieltä, että hoikat ja hyvännäköiset hankkivat 13 prosenttia enemmän kuin lihavat.

Maisterinainen: Miehet
osaavat itsensä hinnoittelun

39-vuotias nainen on sitä mieltä, ettei ulkonäköseikoilla ole vaikutusta. Enemmän puntarissa painavat kokemus ja osaaminen, muodollisia tutkintotodistuksiakin kysytään vasta niiden jälkeen.

– En ole itse koskaan ollut tilanteessa – hakijana tai rekrytoijana –, että painoindeksillä olisi ollut jotain merkitystä, filosofian maisteri sanoo.

Hän on urallaan työskennellyt kaikenikäisten, -näköisten ja -kokoisten ihmisten kanssa, eikä hänen mielestään ulkonäöllä ole tekemistä työsuorituksen kanssa.

Miesten ja naisten välillä hän näkee eroja lähinnä oman työn hinnoittelussa.

– Moni mies osaa – ja uskaltaa – määritellä palkka- tai palkkiopyyntönsä korkeammaksi kuin nainen, pelkäämättä sitä, että hinnoittelee itsensä ulos hakijakaartista.

Hauskuudesta
saa irtopisteitä

Habituspaineet ovat hiljalleen rantautumassa miesten maailmaan. Mies korvaa naista helpommin puutteellisen ulkonäkönsä olemalla hauska pelimies.

– Onhan se aivan selvää, että sporttinen ja lihasmassaa kasvattanut vetoaa työnantajaan, Pekka Räsänen toteaa.

Työmaailmassa pitkä mies on vakavammin otettava kuin lyhyt.

– On kuitenkin syytä muistaa, etteivät miesten pituusvaateet ole täysin rinnastettavissa naisten painoindeksiin, Kaisa Kauppinen sanoo.

Yrittäjämies: Himourheilijat
ovat huumorintajuttomia

– Minulle on sanottu ainakin kolme kertaa, että jos olisin pidempi, niin olisin todella iso johtaja kansainvälisessä yrityksessä, kertoo 50-vuotias ja 171-senttinen yrittäjämies.

Yhtä kaikki hänelle on myös sanottu, ettei hän saa laihduttaa, koska kaikki suuret ajattelijat ovat pyöreitä.

– Olen ylipainoinen, ja suurin osa kanssani työskennelleistä on sitä mieltä, että olen aikaansaavimpia ihmisiä, joihin he ovat törmänneet.

Hän myöntää ulkonäön vaikuttavan työntekijävalintoihin. Tosin vain silloin, jos ihminen on huonokuntoinen, epäsiisti tai muuten normaalista poikkeava.

Yrittäjämies ei halua uskoa läskin määrän vaikuttavan valintoihin. Hänen mottonsa on: Kilot eivät vaikuta, vaan asenne.

– Jos laiha on himourheilija, niin aika usein hänen toimintansa on jopa pakkomielteistä. Se tekee ihmisestä tosikon, joka laskee luovuutta vähintään yhtä paljon kuin laiskuus. Sen sijaan laiskuus toimii oikein suunnattuna suurimpien innovaatioiden katalysaattorina.

Miehen mielestä sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä valinnoissa. Samalla hän kritisoi työpaikkojen naiskiintiöitä.

Työantajana mies palkkaisi henkilön, jolla on hyvä huumorintaju tai jolla on toista hakijaa enemmän näkemystä elämästä. Perustiedot hankitaan koulussa, mutta ammattitaito ja osaaminen töissä tai elämässä, hän muotoilee.

Ei kenenkään
etu olla lihava

Dosentti Kauppinen toivoo, että työmaailmassa erilaisuutta alettaisiin arvostaa nykyistä enemmän. Hänen mielestään yhdenmukaisuus kaventaa porukkaa.

Kauppinen puhuu työnhakijasta kokonaispakettina, johon kuuluvat muun muassa henkilön ulkonäkö, karisma, sosiaaliset kyvyt ja nonverbaaliset viestintätaidot. Kauppinen ei suoralta kädeltä tuomitse ylipainoisia työntekijöitä, mutta ei hän tuomitse työnantajiakaan, jotka siihen kiinnittävät huomiota.

– Ei ole syrjivä käytäntö, jos kiinnittää huomioita fyysiseen olemukseen. Se on tieteeseen perustuva fakta, ettei ole hyvä olla ylipainoinen. Eihän ole kenellekään eduksi, jos ihminen ei pysty hallitsemaan omaa kehoaan.