Unelmatalo vei rahat ja hermot

Monen unelma onnesta on itse rakennettu talo, mutta unelman toteuttaminen on raskas urakka, ja harvoin lopputulos vastaa suunniteltua. Tietokirjailija, diplomi-insinööri Kari Ojala kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Huono talo hyvään hintaan (WSOY), että talon teettäjä joutuu laittamaan itsensä peliin.

– Hän voi ostaa talopaketin, tarvikkeita, työpanosta ja liittymiä, mutta joutuu sovittamaan kaiken yhteen ja vastaamaan kaikesta viime kädessä itse, Ojala sanoo Taloussanomille.

Ojalan mielestä koko talonrakentamisen tapa on tavalliselle ihmiselle ylivoimainen ja kohtuuton varsinkin ensimmäistä taloaan rakennuttavalle.

– Auton ostaja joutuisi tällä mallilla tilaamaan pohjalevyn, korin, moottorin ja sisustuksen eri toimittajilta, etsimään työporukat, tekemään bensasopimukset ja vuokraamaan parkkipaikan.

Ojalan mukaan edes rakennusalan ammattilaiselta kokonaisuuden hallinta ei tahdo nykyisin onnistua, kun rakentamismääräykset ovat monimutkaistuneet ja tuotekirjo kasvanut. Samaan aikaan ammattilaisten toimenkuva on kaventunut.

Rakennusvalvonnankaan varaan ei kannata tukeutua.

– Viranomaiset eivät vastaa mistään. He eivät edes valvo, vaan tarkistavat pelkästään, että valvonta-asiakirjat on allekirjoitettu.

Kunnan tarkastajat eivät Ojalan mukaan käy rakennuspaikalla, eivätkä itsekään edes väitä valvovansa rakentamisen laatua, vaan pelkästään määräysten noudattamista.

Talopaketin hinta on vain
kolmannes kustannuksista

On tavallista, että perhe ryhtyy omakotitalohankkeeseen, kun on syntynyt pari lasta ja tarvitaan lisää tilaa. Esitteessä pakettitalo näyttää hienolta ja halvalta. Rakentaja tuijottaa hintaa ja ajattelee säästävänsä tekemällä itse. Ojala kertoo, että kustannukset arvioidaan aina liian pieniksi.

– Talopaketin hinta on vain kolmasosa kaikista kustannuksista. 100 000 euron pakettitalosta nousee 300 000 euron omakotitalo, hän sanoo.

Kaksi kolmasosaa hinnasta kuluu paketista puuttuviin materiaaleihin ja töihin, perustuksiin, putki- ja sähkötöihin, liittymismaksuihin, työmaakustannuksiin ja sisustukseen. Tonttikin maksaa ja voi olla, että siihen joudutaan tekemään maanrakennustöitä.

Kaiken tämän rakennuttaja joutuu ostamaan erikseen ja organisoimaan itse.

Ojalan mukaan talopakettia täydentävät rakennusmateriaalit ovat kalliita, eivätkä tule ajallaan. Tekijät käyvät kalliiksi ja hutiloivat, jos heitä edes löytää. Jotta työt eivät seisoisi, tavaraa saatetaan tilata millä hinnalla hyvänsä.

Koska harva rakennuttaja ehtii tai pystyy itse opiskelemaan rakentamisen taidot hankkeensa yhteydessä, hän joutuu turvautumaan konsultteihin ja suunnittelijoihin ja palkkaamaan valvojia. Ojalan mukaan tietämätöntä sumutetaan mennen tullen.

– Kaikki ovat jatkuvasti käsi ojossa.

Valmistuvissa taloissa
on puolivillaisia ratkaisuja

Ojalan mukaan rakennusfirmoissakin kauhistellaan nuorten perheiden meininkiä. Hänen mukaan tyypillisesti rakennetaan aivan liian iso talo niin kauas, että perhe tarvitsee kaksi autoa.

Viime vaiheessa perheellä on viimeistelemätön 300 neliön talo ja rahat on loppu. Tällöin on jo päätetty vaihtaa parketti laminaattiin. Kun huomataan tarjousmateriaali, joka maksaa euron neliöltä vähemmän kuin aiemmin suunniteltu, päädytäänkin siihen, vaikka väri ei edes miellytä.

– Tuolloin niistetään näkyvistä osista, joista on alun perin unelmoitu, ja otetaan koko ajan lisää lainaa. Sitten alkaa tulla eripuraa, ja kaikki menee pieleen, Ojala kuvailee.

Aika ajoin myytävänä on keskeneräisiä taloja, joiden rakennuttajilta rahat ovat totaalisen loppu tai parisuhde päättynyt. Ojalan mukaan 90 prosenttia taloista valmistuu ja niissä asutaan, vaikka monesta löytyykin puolivillaisia ratkaisuja.

– Useaan kymmeneen prosenttiin jää piileviä vikoja tai vioille alttiita kohteita. Niistä voi puhjeta esimerkiksi kosteusvaurioita.

Energiansäästö voi
altistaa homeelle

Kosteus ja home voivat olla ongelma myös taloissa, joissa on vaikkapa yritetty ehdoin tahdoin säästää energiaa.

Ojala varoittaa, että paksummat seinät, laattaperustus, tiiviys ja koettelemattomat rakenteet luovat kosteudelle ja homeelle mahdollisuuden pesiytyä.

Hänen mukaansa oman riskinsä tuovat monimutkaiset ilmanvaihto- ja maalämpöjärjestelmät.

– Uudet laitteet ovat paitsi kalliita, vaativat myös korjausta, huoltoa ja ylläpitoa, hän huomauttaa.

Pakettitalo ei
ole lopulta halvin

Kari Ojala on kirjoittanut useita rakentamista, ympäristöä, yhteiskuntasuunnittelua ja liikennettä koskevia teoksia ja on Kuntatekniikkalehden pitkäaikainen päätoimittaja. Hän on rakennuttanut ja suunnitellut pientaloja.

Ojala antoi tämän haastattelun matkalla tontille, jonne hän teettää itselleen omakotitaloa.

Ostaisitko itse talopaketin?

– En ostaisi. Voisin ostaa itse teettämieni suunnitelmien perusteella rungon vaikkapa villaeristettyyn rankaseinätaloon tai harkkotaloon. Puutaloelementit tehdään lämpimässä hallissa, mikä on aina parempi kuin kostealla työmaalla. Ei kaikkea kannata teettää, jos voi ostaa järkevinä kokonaisuuksina.

Ojalan mielestä yksilöllinen, hyvin suunniteltu talo on halvempi kuin pakettitalo. Tällöin ratkaisujen tulee hänen mukaansa olla selkeitä ja yksinkertaisia.

Ojala suosittelee koeteltuja menetelmiä ja kehottaa hylkäämään muotiratkaisut, joiden toimivuudesta ei vielä ole näyttöä. Rakennuttajalla on syytä olla näkemys siitä, mitä tahtoo ja hänen tulee pystyä välittämään ajatuksensa suunnittelijalle.

Suomeen tarvitaan
talonrakennustoimistoja

Ojalalla on bisnesidea.

– Suomeen pitäisi perustaa täyden palvelun talonrakennustoimistoja, jotka suunnittelevat ja rakennuttavat asiakkaalle talon alusta loppuun asti.

Tuleva asukas asioisi vain toimiston kanssa, maksaisi ja antaisi tarvittavat valtakirjat. Jos talossa käytettäisiin talopakettia, toimisto hoitaisi asian talotehtaan kanssa.

Tällaisia täyden palvelun talotoimittajia on Ojalan mukaan syntynyt Saksassa esimerkiksi pienten rakennusfirmojen ja insinööri- ja arkkitehtitoimistojen ympärille.

Ojala ei usko, että toimiston käyttö nostaisi talon hintaa. Sen sijaan se voisi säästää tulevan asukkaan aikaa ja hermoja tavattomasti.

– Ammattilaiset pystyvät tekemään asiat järkevästi ja paljon halvemmalla kuin harrastajapohjalta hääräävät omakotirakentajat. Hyvästä organisoinnista koituva säästö voisi hyvin riittää firman omien kulujen ja palkkojen kattamiseen, Ojala sanoo.

Taloussanomat kuuluu Sanoma-konserniin kuten WSOY:kin.