Katso jaksatko töissä 63-vuotiaaksi

Työurien pidentäminen on mantra, jota toistetaan jatkuvasti. Luuletko itse jaksavasi työelämässä edes 63-vuotiaaksi? Vai pidätkö todennäköisenä, että voit tehdä palkkatyötä 70-vuotiaanakin?

Olennaista jatkamisessa on oma kunto eläkeiän kynnyksellä. Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Eila Tuominen kertoo tutkimuksestaan, jossa kysyttiin suomalaisten eläkkeellejääntisuunnitelmia.

– Terveys nousi totta kai kaikkein merkittävimmäksi tekijäksi eli työuraan jatkamissuunnitelmia oli vähiten niillä, joiden terveys horjui.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Markku Heliövaara sanoo, että työterveyteen vaikuttavat kansantautien riskitekijät. Suomalaisia rappeuttaa ennen aikojaan liikunnan vähäisyys ja huono fyysinen kunto, liikapaino,  tupakointi ja alkoholin suurkulutus.

– Nämä kaikki heikentävät työkykyä etenkin terveyden menetyksen kautta. Ne voivat viedä myös yleisen toimintakyvyn, Heliövaara sanoo.

Tupakointi on ehkä kaikista suurin riskitekijä, mutta Heliövaara korostaa, että myös väestön lihominen on iso ongelma. Vaikka puolet suomalaisista on turhan pulskia ja lihavuudesta puhutaan paljon, Heliövaaran mielestä  lihavuuden ja toimintakyvyn yhteyttä ei korosteta tarpeeksi. Ylipainoisella on suuri riski sairastua esimerkiksi aikuisiän diabetekseen, mikä etenkin vanhemmiten heikentää usein liikuntakykyä selvästi.

– Terveysneuvonnan pitäisi kohdistua sen varhaisiin syihin. Olen pettynyt siihen, että julkisuudessa käydään toissijaista debattia kuten keskustelua siitä, pitäisikö syödä hiilihydraatteja vai rasvaa vähemmän. Kaikissa ohjeissa pitäisi korostaa, että mitä hyvänsä syötkin, katso, että se ei johda lihomiseen.

Stressi ajaa
eläkkeelle

Ennaltaehkäisy on Heliövaaran mukaan avainasemassa. Hän huomauttaa, että tällä on jo saatu paljon aikaan ja suomalaiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin koskaan. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on saatu vaikuttavia tuloksia ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii aiempaa harvempi.

Tämä liittyy fyysisten töiden kevenemiseen ja työolojen paranemiseen. Teknologian ansiosta moni tehtävä on helpottunut, ja ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota. Lisäksi vammojen ja sairauksien hoito on Heliövaaran mukaan parantunut ratkaisevasti.

Tuominen kertoo, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa työn psyykkinen raskaus onkin noussut fyysistä tärkeämmäksi.

– Työkiireet ja -paineet vähentävät ihmisten halukkuutta jatkaa työelämässä. Halu jatkaa pienenee, jos työntekijä tuntee, että häneltä vaaditaan yhä enemmän ja tuloksia seurataan tiukasti.

Tilastokeskuksen Työolot-tutkimusten mukaan 1980-luvun lopulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Myös työn ja vapaa-ajan suhde on hämärtynyt.

Stressiä ja kiirettä voi olla missä työssä tahansa. Linja-autonkuljettaja voi tuntea olonsa riittämättömäksi epärealististen aikataulujen vuoksi. Sairaanhoitaja voi kärsiä työn ja henkilökunnan määrän epäsuhdasta. Opettaja voi uupua ylivilkkaiden oppilaiden ja vaativien vanhempien puristuksessa.

Koulutus tukee
työssäpysymisintoa

Ammatin ja eläkeiän yhteyttä ei tilastoida. Asiantuntijoiden mukaan koulutus ja asema antavat viitteitä työssäpysymisinnosta. Tuominen kertoo, että suorittavan työn ammateissa kiinnostus jatkaa töissä yli 63-vuotiaaksi on vähäisempää kuin muissa.

– Korkeasti koulutetut ja keskimääräistä paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat halukkaimpia jatkamaan, hän sanoo.

Tuomisen mukaan ne, jotka pitävät työtään kiinnostavana ja merkittävänä, myös haluavat usein olla pitkään työelämässä. Hän uskoo, että jatkamishalukkuus lisääntyy, jos henkilö tuntee voivansa vaikuttaa työhönsä ja aikatauluihinsa. Tärkeää on myös, että ihminen viihtyy, tuntee saavansa arvostusta ja tulevansa kuulluksi.

Työpaikalla on siis suuri merkitys. Eläkevakuutusyhtiö Eteran mukaan huono ilmapiiri ajaa ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kurja tunnelma on tavallista: Eteran tutkimusten mukaan huono ilmapiiri kuormittaa 37 prosenttia työntekijöistä vähintään jonkin verran.

Työolotutkimusten mukaan sosiaaliset suhteet ja yhteistyö kärsivät, kun työpaikoilla korostetaan yksilöllistä työsuoritusta ja kilpailu lisääntyy.

Isompi eläke ei
yksin kannusta

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen perusteella pitkään töitä tekevät ovat vastaisuudessa todennäköisimmin toimihenkilöitä tai johtavissa asemissa olevia. Koska koulutetut ovat keskimääräistä terveempiä, heidän kuntonsa saattaa hyvin sallia työnteon pitkälti yli 60-vuotiaana.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen halukkuus jäädä varhain eläkkeelle on vähentynyt. Jatkamiseen liittyy rahaporkkana. Eläke karttuu 63 vuotta täyttäneillä selvästi enemmän kuin tätä nuoremmilla. Lisääkö raha etenkin pienipalkkaisten intoa pysyä töissä?

– Suurta osaa suomalaisista raha ei kannusta yksistään. Pohdinnoissa painavat paljon myös terveys ja muut elämäntilanteeseen ja työelämään liittyvät asiat, Tuominen sanoo.