Kirjaudu ▼
 

Miksi meille syötetään tällaista roskaa?

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Miksi meille syötetään tällaista roskaa?
Suomalaista ruoan ostajaa vedätetään mennen tullen. Meille myydään lisäaineilla pumpattua ruokaa, joka on oikeasti ihan muuta kuin mitä sen sanotaan olevan. Lihapullia, jotka ovat kanannahkaa, ja ruokaa, jossa on pyykkipulvereissakin paheksuttuja fosfaatteja, jne. Ruokateollisuuden mukaan syy on meissä itsessämme; saamme sitä mitä haluamme. Miksi me suostumme syömään tällaista roskaa? Lääkäri varoittaa, että laaduton ruoka on haitallista jopa aivoille – erityisesti lapsilla.
24.2.2011 06:01
Outi Pippuri
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Mielikuva Suomessa syömämme ruoan luotettavuudesta, puhtaudesta ja turvallisuudesta on alkanut rapautua ralliautoa nopeammin.

Muun muassa kinkkupizzan kinkku on paljastunut makkara-ainekseksi, lihapullaan on pyöräytetty jauhelihan sijaan siipikarjan nahkaa, guacamoledipistä avokadoa on vain 0,7 prosenttia ja mustat oliivit liotetaan lipeässä ennen väriaineen levittämistä. Hämmennystä aiheuttavia esimerkkejä on loputtomasti.

Epämääräisten raaka-aineiden lisäksi päivittäinen ruokamme koostuu erilaisista lisäaineista. Ylen Silminnäkijä -ohjelma paljasti alkuviikosta, että moni elintarvikkeistamme sisältää muun muassa maali-, räjähde-, pesuaine-, ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä lisäaineita.

Jopa pyykinpesuaineessa fosfaatittomuutta käytetään myyntivalttina, mutta ruoassamme se saa levätä rauhassa.

Aspartaami on joutunut välillä pannaan jopa Yhdysvalloissa, mutta meillä sillä makeutetaan virvoitusjuomien lisäksi myös kevyttuotteita.

Suuri kysymys kuuluukin, miksi meille syötetään sontaa? Ja vielä suurempi, miksi me suostumme syömään sitä?

Lääkäri: Lisäaineista aivovaurioita,
syöpää ja käytöshäiriöitä

Lääkäri Antti Heikkilä sanoo, että syömillämme ruoka-aineilla on iso merkitys arkipäivän terveyteen.

– Etenkin ruoan makua ja väriä muuttavat tai lisäävät lisäaineet ovat huolestuttavia.

Heikkilä mainitsee erityisen haitalliseksi tyypillisen aromivahventeen, natriumglutamaatin. Esimerkiksi Ruotsissa aromivahventeiden ongelmiin on havahduttu ja niiden käyttöä on vähennetty merkittävästi. Suomessa ei.

– Glutamaatti on aivojen välittäjäaine ja makkarassa käytetään sen natriumsuolaa natriumglutamaattia. Ylimääräinen natriumglutamaatti aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita ja jopa aivovaurion. Erityisen haitallista natriumglutamaatti on lapsille ja vanhuksille, Heikkilä sanoo.

– Väriaineet puolestaan aiheuttavat erilaisia käytöshäiriöitä ja esimerkiksi lihalle punaisen värin antava nitraatti on aivan turha, suolistosyöpää aiheuttava aine. Esimerkiksi Keski-Euroopassa liha käsitellään eri tavalla kuin täällä. Suomessa lihajalostus on kamalaa.

Heikkilän mielestä on masentavaa, kuinka moni ihminen valitsee ruokansa terveellisyyden sijaan pelkästään tarjouksen perusteella.

Hän sanoo, että yksi helppo tapa välttää huonoja raaka-aineita tai ylimääräisiä lisäaineita on valita ostoskoriinsa luomutuotteita ja syödä mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa.

– Ei ruoan tarvitse olla halpaa. Laadusta voi maksaa. Jokainen meistä voisi päivittäisillä ostoksillaan äänestää sen ruoan puolesta, jollaista haluamme syödä.

Saamme sitä, mistä
olemme valmiita maksamaan

Kuluttajatutkimuskeskuksessa viisi vuotta sitten tehty tutkimus puhuu karua kieltään. Sen mukaan suomalaiset kuluttajat pitävät ruoan ostopäätöstä tehdessään tärkeimpänä tuotteen herkullisuutta, terveellisyyttä ja edullisuutta. Lisäaineettomuutta pidettiin vasta kahdeksanneksi tärkeimpänä tekijänä. Tämän lisäksi vähiten merkittäviä asioita olivat tuotteen luonnonmukaisuus, tuotannon eettisyys ja tuotannon paikallisuus.

Voi siis sanoa, että sen lisäksi, että olemme mitä syömme, myös saamme sitä mitä ostamme.

– Tutkimuksen tulokset kertoivat myös sen, että ihmisten mielestä heidän pitäisi syödä terveellisemmin, mutta kiireessä ei ehdi eikä jaksa ajatella asiaa, kertoo tutkimuspäällikkö Minna Lammi Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Toimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitosta vakuuttaa elintarvikkeidemme sisältävän ainoastaan laillisia raaka- ja lisäaineita.

– Jokainen tuottaja markkinoi sitä, mitä uskoo kuluttajan haluavan syödä. Teollisuus tekee aktiivista tuotekehitystyötä ja pyrkii rakentamaan valikoimat kuluttajien toiveiden mukaisesti.

– Vaikka tuote olisi yrityksen mielestä kuinka hyvä tahansa, esimerkiksi ravitsemusmielessä, niin jos se ei myy, se putoaa automaattisesti pois kaupan valikoimista.

Osta sellaista,
millaista haluat syödä

Ruotsissa natriumglutamaatin käyttöä ruoan valmistuksessa on vähennetty ja esimerkiksi Saksassa makkarat sisältävät huomattavasti Suomea vähemmän väri- ja makuaineita. Miksi meidän ruokamme on niin E-lisäainekyllästettyä?

– Ei lisäaineita turhaan laiteta. Ne on valittu tarkoissa maku- ja ulkonäkötesteissä. Maku ja tuoteturvallisuus ovat ihmisille tärkeitä, Elisa Piesala sanoo.

Myös hän on sitä mieltä, että jos haluaa syödä erilaista ruokaa, kannattaa ostaa toisenlaisia tuotteita eli niitä joita itse arvostaa. Kysynnän muutoksen perusteella ruokateollisuus on varmasti valmis muuttamaan myös reseptiikkaansa.

– Valistunut kuluttaja on meidänkin etu. Esimerkiksi natriumglutamaattia on tuotteissa, jos kuluttajat sen hyväksyvät.

– Valikoimat eivät ole ikinä olleet suurempia kuin nyt. Valinnanvaraa löytyy varmasti.

Teollisuus nimeää
tuotteita väärin

Myös tutkimus- ja lainsäädäntöosaston johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta sanoo, että valmistajat tuovat markkinoille tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa.

– Erityisesti meillä Suomessa hinta on ylikorostunut ruoan valintaperusteena, hän sanoo.

Eli markkinoilla on kanannahkaa sisältäviä lihapullia yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat kuluttajalle jauhelihasta valmistettuja lihapullia halvemmiksi.

– Tietysti teollisuus tarjoaa eri hintaisia tuotteita. Mutta avoimesta ainesluettelosta näkee hyvin, mitä tuotteessa on.

– Kun tekee vertailua, ei kannata tuijottaa pelkästään hintaa. Tuoteseloste on hyvä käydä läpi. Markkinoilta löytää varmasti halutessaan esimerkiksi lihapullia, joissa ei ole siipikarjanlihaa tai soijaproteiineja.

Elintarvikeasiantuntija Annika Marniemi Kuluttajaliitosta sanoo, että teollisuus voi toki myydä kaikkea, mikä on elintarvikkeeksi sopivaa, mutta kyse on siitä, miten tuotteet nimetään.

– Totuus on, että tällä hetkellä teollisuus nimeää tuotteita väärin, ja markkinoilla on paljon väärin nimettyjä tuotteita. Teollisuuden vastuulla on nimetä tuotteet oikein.

– Totta kai teollisuus tietää, miten tuotteet tulisi nimetä, mutta kanannahkapulla ei ole ihan yhtä myyvä nimi kuin lihapulla.


Tiedätkö, mitä oikeasti syöt?

Seuraavat esimerkit ovat Mats-Eric Nilssonin kirjasta Aitoa ruokaa, Atar 2010:

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ekströms Vanhan Ajan Mustaherukkamehutiiviste on keksinyt ”vanhan ajan säilöntäaineet”, kuten E202 ja E211. Lisäksi sokeroimatonta versiota makeuttavat vanhanaikaisesti sukraloosi, asesulfaami K.

Elovena Täysjyvämuro 4 viljaa -pakkauksessa lukee isoin kirjaimin ”100 % täysjyvää”. Tuoteseloste kertoo kuitenkin aivan muuta: täysjyväkaurajauho (33 %), täysjyväruisjauho (19 %), täysjyvävehnäjauho (16 %), täysjyvämaissijauho (10 %), sokeri, mallassiirappi (ohrasta), riisijauho ja suola. Makeutusaineiden, riisijauhojen ja suolan yhteinen osuus on siis 22 prosenttia. Kirjan mukaan rehellinen pakkausteksti olisi ”78 prosenttia saksalaista täysviljajauhoa”.

Fun Light Persikka passionmakuinen juomatiiviste sisältää ainoan valmistusaineensa veden lisäksi pelkästään lisäaineita: Happamuudensäätöaineet (E296, E331), aromi, makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami K), stabilointiaineet (E415, E414, E445), väri (E160e), säilöntäaine (E202), hapettumisenestoaine (E300). Kirjan mukaan sen ei pitäisi edes olla mehuhyllyssä, vaan ihan jossain muualla.

Guacamoledippi on noussut suosioon Suomessakin, mutta mitä siinä on? Ei ainakaan avokadoa niin kuin pitäisi. Santa Marian Guacamole Dipissä sitä on 1,5 prosenttia, Rainbow’ssa 6,7 prosenttia. Pohjat vetää Pirkan guacamoledippi, jonka alkuperämaa on Alankomaat ja valmistusmaa Belgia. Se sisältää avokadoa huimat 0,7 prosenttia!

Hampurilaiset eivät olekaan liharuokaa! Atrian hampurilaisessa pihvin lihapitoisuus on vain 26 prosenttia. Muuten siinä on mm. koneellisesti eroteltua broilerin- ja sianlihaa, soijaproteiinivalmistetta, korppujauhoa, silavaa, perunajauhoa, mausteita, naudan jännettä, suolaa, glukoosia, hapettumisenestoainetta, emulgointiainetta, auringonkukkalesitiiniä, vehnäkuitua ja hiivauutetta.

Hunaja ei aina olekaan hunajaa. Mieleinen – suomalainen kevythunajatuote, jonka nimestä kuluttaja voisi luulla, että se hunajaa ja vielä suomalaista, ei ole kumpaakaan. Siihen on sekoitettu polydekstroosia, jota elintarviketeollisuus käyttää yleisesti tuotteen laajentamiseen. Hunajaa tuotteessa on vain 53 prosenttia.

Kalapuikosta liki 40 prosenttia on paksua kuorrutusta, joka on valmistettu vehnäjauhosta, määrittelemättömästä kasviöljystä ja tärkkelyksestä.

Lihapullat eivät ole aina lihapullia. HK:n lihapyörykät sisältävät pääasiassa broilerinlihaa ja -nahkaa ja niiden lihapitoisuus on vain 40 prosenttia. Atrian Lihapyöryköiden pääasiallinen valmistusaine on vesi. Sen jälkeen tulevat tuoteselosteen mukaan koneellisesti eroteltu broilerinliha, sianliha, soijaproteiinivalmiste, naudan sydän, perunajauho jne.

Majoneesi tehdään oikean reseptin mukaan munasta ja öljystä sekä sinapista, etikasta ja suolasta. Rainbow Majoneesissa on 13 ainesosaa. Pirkka Kevyt majoneesissa on 19 ainetta.

Mustat oliivit eivät oikeasti ole mustia oliiveja vaan vihreitä, jotka on kemiallisin keinoin menettäneet makunsa
ja muuttuneet mustiksi. Nimenomaan silloin kun ne ovat siistin mustia, on syytä epäillä petosta. Kirjan mukaan huijausalalla
ei ole aikaa antaa oliivien kypsyä, vaan ne poimitaan, kun ne ovat vielä vihreitä. Ensin ne pannaan lipeäkylpyyn. Sen jälkeen ne käsitellään hapolla, joka muuttaa värin. Seuraavassa vaiheessa musta väri tasoitetaan rautaglukonaatilla E579. Eikä tämä riitä: Myös vihreät oliivit voivat olla värjättyjä!

Myllyn paras -raakapakastekorvapuusti sisältää perusainesten vehnäjauhon, veden, sokerin kananmunan, hiivan ja kanelin lisäksi 14 muuta ainetta: mm. voin makua antavaa aromia.

Myllyn Paras Paistovalmis Tacostick on tällä listalla Fun Light -juomatiivisteen ohella melkoinen kingi. Tuote on kotimaista valmistetta ja se kerskailee suomalaisella avainlipulla. Tässä ovat koottuna tuotteen sisältämät E-koodatut 26 lisäainetta: E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450 ja E1518.

Pirkka Kuningatarkääretortussa on tuoteselosteen mukaan vadelmaa viisi prosenttia ja mustikkaa kolme prosenttia. Kirjan mukaan voisi kuvitella, että marjoja on käytetty enemmän kuin kaksi kappaletta.

Pirkka Mansikanmakuinen kääretorttu ei sisällä mansikkaa ollenkaan, vaan se on korvattu omenahillolla ja keinotekoisella
mansikan makua antavalla aineella.

Nestlén Valiojäätelön Wanhan ajan Vaniljatuutti sisältää enemmän lisäaineita kuin saman yrityksen ”uuden ajan” jäätelöt. Valmistusaineet ovat kerma, sokeri, vehnäjauho, tärkkelyssiirappi, kasvirasva, mansikka, maitoproteiini, rypälesokeri, kaakaojauhe, emulgointiaineet (E471, E322, soijalesitiini), sakeuttamisaineet (E401, E412, E1442), aromit (vanilja, vanilliini), suola, voiöljy, maitojauhe, seljanmarjatiiviste, happamuudensäätöaine (E330).

Rainbow Appelsiinimarmeladin ainesosat ovat määrän mukaisessa järjestyksessä seuraavat: glukoosi-fruktoosisiirappi, vesi, appelsiinitäysmehu, appelsiininkuori, sokeri, muunnettu maissitärkkelys, hyytelöimisaineet (E440, E415), happamuudensäätöaineet (E330, E333, E300), säilöntäaine (E202). Sokeria on 47 prosenttia, mutta hedelmää vain 25 prosenttia.

Ruisleipä ei ole aina ruista. ”Reilu Täysjyväruisleipä” onkin 30-prosenttisesti vehnää ja ”Tosi Rukiinen”
29-prosenttisesti vehnää.

Unileverin Crème Bonjour -juustot sisältävät runsain määrin lisäaineita – kuten aromeja, gelatiinia
ja stabilisointiaineita. Chèvre & yrtit -versio sisältää kirjan mukaan käsittämättömän vähän ranskalaista vuohenjuustoa
chèvreä, joka kuitenkin pakkauksessa on ilmoitettu suurin kirjaimin. Chèvre-pitoisuus on vain 1,6 prosenttia, ja sekin on lisätty jauheena.

Lähde: Mats-Eric Nilssonin kirja Aitoa ruokaa, Atar 2010

24.2.2011 06:01
Outi Pippuri
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (1062)


Anonyymi
Itse ainakin hyvin mielelläni lähtisin syömään luomuruokaa, koska voin omakohtaisesti sanoa, että prosessoitu ruoka on tehnyt minut sairaaksi. En ole koskaan ollut eines-ihmisiä, joten kodissani on aina tehty ruokaa raaka-aineista, mutta mitä tehdä kun raaka-aineetkin ovat pääsääntöisesti prosessoituja?

Itse elän nykyisellä takuueläkkeellä 680e ja siihen liittyvällä korotetulla hoitituella joka menee fysoterapia ja lääkekuluihin, sekä asumistuella. Saan siis varoja n900ek. Jo vuokra syö 600e tuloista. Elän siis monen suomalaisen tavoin ruokajonoista ja eräpäivätuotteista. Eräpäivätuotteet ovat suuri onni, mutta vaatii paljon vaivaa metsästää juurikin toimivat tuotteet.

Koska olen keliaakikko tämä hankaloittaa ruuan hankintaa entisestään, koska en voi käyttää vehnää, ohraa, ruista joista yleensä kaikki tehdään. ja tällaiset tuotteet ovat harvoin tarjouksessa taikka saatavissa eu-avustuspakkauksissa.

Ruoka tekee ihmiset sairaaksi se on validi fakta, se joka kieltää tämän asian voi samalla sanoa että koskaan ei sada vaan on aina aurinkoista. Ostovoimaa rahalle pitäisi saada enemmän, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus valita toisin.

Myöskin köyhyys joka maatamme vitsaa olisi kylvettävä pois. Voiko hyvinvointivaltio kutsua itseään hyvinvointivaltioksi, jos sen monet tuhannet kansalaiset käyvät viikottain ruokajonoissa? Köyhyys ei ole mikään life-style valinta useimille. Itse olen sairauden takia vammautunut niin pahasti, etten kykene normaaliin työelämään, vaikka sinne haluaisinkin.

Kolmella ammattitutkinolla olisi kiva tehdäkin jotain 29vuotiaana, mutta kuka ottaisi pyörätuolilla olevan yksilön töihin ilman sen kummempaa jeesustelua tai vaatimustason nostamista tai alentamista? Koska meiltä liikuntarajoitteisilta usein vaaditaan jotain superkykyjä taikka sitten ei odoteta mitään joka on hyvin Jännä yhtälö.. =)

Amerikkalainen Food INC dokumentti on hyvin suosistelva aiheesta kiinnostuneille, tämän jälkeen katsoo itsekin etikettejä tarkemmin ja lukee sen tuottajan nimen.

Mutta homma ei ole niin yksinkertainen.. Aina sanotaan että päätäntä valta on kuluttajalla, näinhän se periaatteessa on, mutta käytäntö ei ole ihan sama! Jos kuluttajalla ei ole varaa ostaa tuotetta niin voiko hän saada omaa mielipidettään kuuluviin jos ainoa tapa vaikuttaa on ostaminen?

Koko pahuksen tuotantokoneisto olisi pakkouudsitettava laillisesti ja tehokkaasti eikä sosiaalipolitiikalla vaan pitkitettävä ihmisten kärsimysnäytelmää. Sehän olisi yhteiskunnan etu, jos kaikki työikäiset ihmiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnan hyväksi "terveinä" mahdollisimman pitkään ja tuottavasti!
Anonyymi: ProActive 23.3.2011 9:44

Anonyymi
Ai miksi? Tiesittekö että sairaanhoitokulut ja lääkkeet ovat bisnestä joka on erittäin kannattavaa? Nehän nostavat suomen BKTtä. Vanhusten toivotaan muutenkin kuolevan äkkiä kun heistä ei ole enää muutakun rahallista taakkaa kun he eivät tuota eivätkä he voi enää edes lisääntyä ja tuottaa lisää työvoimaa. Nuori ihminen ei välttämättä edes huomaa ruokansa sairastuttavan häntä kun elinvoimaa riittää. Monet vanhukset eivät edes voi hoitolaitoksissaan mitenkään vaikuttaa ruokansa laatuun.
Anonyymi: Kuvottavaa 23.3.2011 19:14

Anonyymi
Löysin kellarista pyöreitä pieniä ruisleipiä, jotka eivät olleet homehtuneet vuodessa. Olivat vielä hyvän näköisiä Kysyisin eivätkö nämät leivät homehtu koskaan?
Anonyymi: Kyselee mökin muija 24.3.2011 18:54

Anonyymi
Olen viimeiset 10-v. ostanut aina ulkomailla tehtyä ruokaa, yleensä saa halvemmalla laadukkaampaa. Suomessa vallalla oleva "osta kotimaista"- asenne on johtanut siihen, että teollisuus ja tuottajat voivat myydä kotimaisuudella täysin ala-arvoista ruokaa. Olemme sekä hyväuskoisia, että laiskoja valinnoissamme.Suosittelen välttämään eineksiä ja valmisruokia ja ostamaan vapaana laiduntaneen eläimen lihaa esim. Etelä-Amerikasta, eivät sisällä antibioottijäänteitä kuten Eurooppalainen liha.
Anonyymi: Jukka Kaljunen 6.4.2011 12:59

Anonyymi
Lopettakaa rutisijat valittamisenne. Mikään laki ei velvoita teitä ostamaan teollisuuden tuotteita. Mitään niistä tuotteista teidän ei ole pakko syödä ja ostaa. Antakaa muiden syödä mitä haluavat ilman ainaista valitustanne. Minä syön ainakin mitä haluan. Jos haluan syödä valmiin lihapullan, ostan ja syön sen raaka-aineesta huolimatta. Jos haluan tehdä itse, ostan lihan ja teen sen itse.
Anonyymi: Syön mitä haluan 16.6.2011 13:24

Anonyymi
Miksikö? Koska oikeaa aitoa ja alkuperäistä ei ole edes tarjolla. Ja sitten väitetään että valmistetaan sitä mitä asiakkaat haluavat. Aika rukiistä leipää on toimittaja löytänyt, kun vain 30% vehnää. Eikös ruisleipäkin ole nykyään rukiilla maustettua vehnäleipää, kun vehnää 40-50%, ja ruista yleensä alle alle 20%. Onneksi lihatiskissä sentään vielä on lihaa. Vai onko?

Sama toimii myös autokaupassa. Vai Ha[b]luaako j[/b]oku todellakin autoonsa ennenmuuta GPS-laitteet, sähköiset lasinnostimet ja Ajonvakautusjärjestelmän? Veiveillä ja paperikartallakin tulee eksyessä toimeen.[/b]
Anonyymi: Aidot asiat hukassa? 27.7.2011 7:21

Anonyymi
Itse aloitin tutkia elintarvikkeiden lisäaineita
jo v.1988, nostin aikamoisen metelin niin vähittäiskauppojen myymälöissä.Edes terveydenhoitoalan ammattilaisilla ei hajuakaan
lisäaineiden vaikutuksista ihmisten-/eläinten aineenvahduntaan vaikuttavista riskeistä.-Herätys, ennenkuin kaikki olemme sairauseläkkeellä, kivuista
ja säryistä puhumattakaan.Onenneksi selvisin eläkkeelle ajoissa, on aikaa ottaa asioista selvää.
Anonyymi: Mare 4.8.2011 12:00

Anonyymi
Ihmiset haluavat aina enemmän palkkaa, mutta eivät ole valmiita maksamaan ruuasta. Niin pitäähän sitä kaikkea muuta "hyödyllistä" saada mutta ruoka ei saa paljon maksaa.

Niin ja miksiköhän nämä allergiat ovat lapsilla nykypäivänä yleisempiä kuin ennen vanhaan? Uskon että lisäaineet ovat yksi syy.
ikko
Ja musta on tyhmää sanoo, et ei ole varaa ostaa kun tollaisia pullamössö ruokia. Se on paskapuhetta. Jos tekee hyvistä ruoka-aineista vaikka ison laattikkoruuan, niin voi syödä seuraavana päivänäkin samaa ruokaa ja ei sit tarvi tehdä ruokaa itse. Ei edes lämmittää helppoa valmisruokaa. Riippuu ihan itsestä ja valinnoiosta.

Suomessa tunnutaan arvostavan kiireetöntä elämää, mut silti on kiire. Lapsille otetaan ainakin minimissään 2-3 harrastusta, 1 ei riitä. Vanhemmat tekee ylitöitä tai niskalimassa töitä, et saadaan maksettua yli 200 neliön asunnon laina. Ja kun on lomaa olla vihdoin yhdessä käydään kaikki sukulaiset, nähtävyydet ja huvipuistot. Ihmiset järjestää itselleen kaikkea tekemistä. Ja sit sanotaan, et ei ehdi tekee ruokaa ja joku tv:n katsominen on kiire.

Luulisi, että jos on työ niin on rahaa satsata ruokaan. Mutta kaikki ei halua tai jaksa. No oma on jokaisen valinta. Sen kuitenkin ymmärrän jos ei ole varaa. Ei meilläkään ole hirveästi varaa opiskelijoina laadukkaaseen ruokaan, mutta siitä pidän huolen, että vauvamme saa kotitekoista laadukasta ruokaa, eikä eineksiä ja roskaruokaa.

Eikä roskaruoka, limsa, valmisruuat, ymn. ole aina halvin vaihtoehto.

Ja ostaako kalliimpaa ja laadukkaampaa ruokaa, jos on varaa vai ostaako huonompaa ruokaa ja maksaa vielä lääkkeistä, jotka joutuu huonosta ruuasta saatujen vaivojen takia ostaa?
Anonyymi: laiska valittaa, rei 15.8.2011 10:57

Anonyymi
www.ekoodi.com sinne ne puhtaat ruuat menneet on
Anonyymi: lisäaineettoman ruua 21.8.2011 23:14

Anonyymi
Talous-Sanomat on vähän myöhässä, tämä sama paskanjauhanta kävi kuumana jo alkuvuodesta. Jos oikeasti katsottaisiin mitä numeroiden takana on, nähtäisiin että kyseessä on useimmiten (keinotekoiset väri- ja makeutusaineet poislukien) varsin tavanomaiset aineet, jotka ovat "luonnollisten" valmistusaineiden pääasiallisia rakenneosia; esimerkiksi piimästä tulee merkittävästi maitohappoa (E 200) ja erilaisia kalsium- ja fosforiyhdisteitä (esim E 341), sitruunamehusta tulee C-vitamiinia (E 300), sekä sitruunahappoa, joka muodostaa erilaisia sitraattiyhdisteitä ruuassa (esim E 331) "Vanhan ajan säilöntäaineet" E202 ja E211 ovat olleet käytössä ammoisista ajoista, 202 on pihjlajanmarjoista saatavan kaliumsorbaatin tunnus, 211 on taas puolukoista löytyvät natriumbentsoaatin tunnus. Luonnonainesten toiminta ei perustu taikuuteen kuten Mats-Eric näyttää luulevan, vaan takana ovat aivan samat kemikaalit kuin jotka lähteistään eroteltuna saavat E-tunnukset! Hyvin monet "kamalista" lisäaineista ovat erittäin oleellisia terveyden kannalta! E300 on C-vitamiini, ilman sitä KUOLEE. Samoin E948, joka on happi. Ei E-tunnus tarkoita myrkkyä, eikä esimerkiksi artikkelissa demonisoitu fosfaatti (ei kelpaa edes pesuaineisiin, voi nyt ***** mikä silmänkääntötemppu) ole huono asia, vaan itse asiassa ihmisen luustolle VÄLTTÄMÄTÖN aine. Miksi sitten käyttää näitä aineita jos kerran samat aineet saadaan "luonnollisista" lähteistä? Laadunhallinta on yksi tekijä. Maidosta erotetut komponentit saavat E-tunnukset, vaikka kyseessä ovat 100% samat molekyylit kuin ennen käsittelyä. Maidossa on ongelmana säilyvyys. Pilaantunut maito voi tärvellä valtavan erän, eikä ongelmaa välttämättä edes huomata kuin vasta tämän "luonnonmukaisista aineista" tehdyn ruuan aiheuttamien sairastumisten perusteella. Käyttämällä vain tarvittavat komponentit saadaan aikaiseksi tarvittavat ominaisuudet, mutta valitettavasti Mats-Ericin kaltaiset noitatohtorit saavat ihmiset uskomaan että maidon sijaan tuotteessa olisi käytetty myrkkyjä. Kannattaa tutustua aiheeseen syvemmin kuin kohukirjailija haluaisi ja oikeasti ottaa selvää mitä kunkin E-kirjaimen taakse kätkeytyy ja miksi niitä käytetään. Voi hyvinkin muuttua näkemykset aiheesta, ellei sitten kuulu siihen koulukuntaan joka uskoo että kaikki prosessointi tekee mistä tahansa myrkkyä. Siinä vaiheessa tosin kannattaisi heittää keittovälineet metallikeräykseen ja siirtyä avotulella käristettyyn riistaan, koska monet prosessit joihin teollisuudessa käytetään kymmenien tuhansien litrojen prosessitankkeja tapahtuvat ihan samaan tapaan omassa pikku kattilassa.

Mitä tulee hyvin turhaan itkuun prosenteista, ilmeisesti Mats-Eric ei tunne ruuanlaittoa tarpeeksi hyvin ymmärtääkseen, että ruoka vaatii muutakin kuin yhtä valmistusainetta. Pitäisikö itkeä että 100% appelsiinimehuna myydyn juoman haihdutusjäännös onkin vain n. 2% koko tuotteesta? 98% onkin vettä!
Anonyymi: Botti ei varmasti ik 13.10.2011 3:45
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

28.11. Öljyn raju alamäki jatkuu – rupla taas uusiin pohjiin
28.11. Isot erot – näin eri kaupungit rahoittavat kulttuuria
28.11. Uber-asiakkaat pommittavat väärää numeroa – sade pahentaa ongelmaa
28.11. Miljardööri joutuu maksamaan 423 miljoonaa avioerossa
28.11. Venäläisyritykset ihmeissään: mistä saamme rahoitusta?
28.11. Hallitus sai EU:lta nuhteita ylioptimismista
28.11. Öljyn hinta ei nouse ehkä vuoteen – Suomi hyötyy
28.11. EK väläyttää: duunari pulittaisi lakkosakot itse?
28.11. Tässä ovat kohutun talousblogin kirjoittajat
28.11. Talvivaaran konkurssipesä julkisselvitykseen – "suuruudeltaan omaa luokkaansa"
28.11. Pörssi pakkasella – Neste Oil nousee
28.11. Vapaavuori: Fennovoiman kotimaisuudesta ei tingitä
28.11. Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain
28.11. Uutta asuntolainaa sai entistä halvemmalla
28.11. Suomen budjetti täyttää pääosin komission vaatimukset
28.11. Euroopan työttömyys viidettä kuukautta 11,5 prosenttia
28.11. Ilta-Sanomat Seuraa suoraa lähetystä tasa-arvoisesta avioliittolaista
28.11. Euroinflaatio painui alimmilleen viiteen vuoteen
28.11. Suuri kauppaketju kaipaa Moskovaan – ei Helsinkiin
28.11. Talvivaara: Konkurssi rikkoi sopimusta Nyrstarin kanssa
28.11. Paatero kommentoi Sipilän kasvurahastoa
28.11. Paatero: Finnairia omistettava huoltovarmuuden takia
28.11. Venäläinen öljypohatta aloitti heti nokittelun: Nyt USA:n öljytoiveet romahtavat
28.11. Ruotsin heinä-syyskuu: +2,1 %
28.11. Talvivaara sai jatkoaikaa tammikuun loppuun
28.11. Asuntojen hinnat kääntyivät nousuun lokakuussa
28.11. Suomen tuonti Venäjältä rojahti kolmanneksen
28.11. Kesko vaihtoi kiinteistörahaston yhteisyritykseen
28.11. Argentiinan verottaja paljasti suurpankin salaiset tilit
28.11. Rakennusyrittäjä osti firmansa takaisin – palkkaa 50 % lisää väkeä
Asiakastieto

Yhteistyössä