Kotisi voi muuttua katumaasturiksi

Iso asunto ei kohta olekaan enää tavoite, vaan kallis ympäristöongelma. Näin arvioi Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Hän viittaa automaailmaan ja toteaa, että Hummer-maastoautot siirtyivät hetkessä halutuimpien autojen joukosta hyljeksitympien joukkoon. Hän arvioi, että tarpeettoman suuret asunnot ovat tulevaisuuden katumaastureita.

– On iso riski, että suuret asunnot, korkeat olohuoneet ja komeat huvilat ovat muuttumassa tavoitetilasta ongelmaksi.

Kansainvälisten sopimusten takia uusien asuntojen energiasäännöksiä on jo tiukennettu ja seuraavaksi ne siirtyvät koskemaan vanhoja asuntoja. Metsola muistuttaa, että samaan aikaan energian hinta nousee ja veroraippa heiluu.

Iso asunto ei kohta
ole enää statussymboli

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa asutaan ahtaasti. Metsola ottaa kuitenkin huomioon myös puoli miljoonaa mökkiä ja vapaa-ajan asuntoa ja toteaa, että asuminen ja eläminen on yllättävän väljää.

– Tarpeettoman iso asunto kuluttaa näillä leveysasteilla enemmän energiaa kuin vastaavalla tavalla toteutettu tarkoituksenmukaisen kokoinen asunto. Se myös maksaa enemmän, ja sen rakentamisen kuormitus ympäristölle on suurempi, Metsola huomauttaa.

Metsolan mielestä suuri koko ei ole asunnolle enää tulevaisuudessa itseisarvo eikä statussymboli, vaan todellinen tilantarve ratkaisee. Hän kyseenalaistaa kuvitelman, että suomalaiset haluaisivat yhä isompia asuntoja ja huomauttaa, että pienet omistus- ja vuokra-asunnot menevät ensin.

Pienten asuntojen vähyys
selittää niiden kalleutta

Yksi syy pienten asuntojen suosioon voi Metsolan mielestä olla perhekokojen muutoksissa. Esimerkiksi Helsingissä neljäsosa kotitalouksista on lapsiperheitä. Vuonna 1960 lapsia oli joka toisessa perheessä.

Sinkkutalouksien määrä on samaan aikaan kolminkertaistunut.
Helsingissä on noin 150 000 yhden henkilön taloutta ja noin 65 000 yksiötä.

– Kymmentä yhden hengen taloutta kohti on siis 4,3 yksiötä, mikä selittää niistä käytävää kilpailua ja korkeita hintoja, Metsola arvioi.

Hän arvioi, että yhä pienemmät perheet eivät itsestään selvästi halua aiempaa suurempia asuntoja varsinkaan, jos kiinteistö- ja energiaverot nousevat ja asumiskulut jatkavat muiltakin osin kasvuaan.

– Kuinka monta ympärivuotisesti trooppiseen lämpötilaan lämmitettyä neliötä ihminen todellisuudessa täällä napapiirin tuntumassa elämiseensä tarvitsee? Ja minkä kokoinen asunto sopii yhteen tavoiteltavan hiilijalanjäljen kanssa?

Metsola arvioi, että tulevaisuudessa uuden kerrostalon asuntojen keskikoon ei pidäkään olla vähintään esimerkiksi 75 neliötä, vaan se saa olla korkeintaan 75 neliötä.