120 neliötä – tällainen on lapsiperheen unelmakoti

Lapsiperheet tahtoisivat muuttaa, koska he haluaisivat nykyistä väljemmän kodin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Vetovoimainen esikaupunkiasuminen -kyselyyn vastanneilla kaupunkilaisperheillä oli nyt keskimäärin noin 97 neliötä ja he haluaisivat noin 120-neliöiseen omakoti- tai pientaloon.

Liki puolet perheistä toivoi isoa pihaa, mutta kolmannekselle riittäisi pienikin oma pieni ja yhteinen taloyhtiön piha. Moni oli kiinnostunut muista kuin perinteisistä omakotitaloista. 60 prosenttia piti mahdollisena kadun reunassa sijaitsevaa erillistaloa tai englantilaistyyppistä townhouse-asumista.

Kyselyn perheet oli valittu tonttia hakeneista, mikä vaikuttanee vastauksiin. Perheet olivat silti myös kiinnostuneita kerrostaloasunnoista kantakaupungissa.

– Kantakaupunki on selkeästi vetovoimainen asuinpaikka, mutta monelle perheelle ehkä taloudellisesti epärealistinen vaihtoehto, todetaan selvityksessä.

Pääosa vastaajista oli 60- ja 70-luvulla syntyneitä vanhempia. Puolisoiden yhteenlasketut bruttotulot olivat keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Perheet olisivat valmiita ostamaan 200 000–400 000 euron arvoisen kodin. Vuokra-asunnosta he voisivat maksaa korkeintaan tuhat euroa kuukaudessa.

Lasten lukumäärä vaikuttaa unelma-asunnon kokoon, mutta tätäkin enemmän merkitystä on tuloilla. Mitä suuremmat tulot perheellä on, sitä suurempaa asuntoa se tavoittelee.

Helsinkiläiset eivät
halua muualle

Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten esikaupunkeja pitäisi rakentaa, jotta ne vastaisivat asukkaittensa toiveita. Vastaajiksi pyrittiin löytämään todennäköisiä tulevia esikaupunkiasukkaita.

– Jos Helsinki ei pysty vastaamaan asukkaiden tarpeisiin, lapsiperheet muuttavat kehyskuntiin, joissa toiveiden mukainen asuminen on mahdollista, arvioi tutkimustoimiston päällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Kyselyn perusteella aika harva tahtoisi pois Helsingistä, sillä pääosa perheistä toivoo muuttomatkan olevan alle viisi kilometriä. Manninen sanoo, että toiveisiin pyritään vastaamaan.

– Kaupunkimaisia pientaloja kaavoitetaan lisää. Niitä pitäisi ehkä tuoda aiempaakin ponnekkaammin esiin yhtenä täydennysrakentamisen vaihtoehtona.

Kauppa, tori ja
puistojumppaa

Maisema, arkkitehtuuri, alueen henki ja virkistysalueet olivat vastaajille tärkeitä, mutta asuinpaikkaa valittaessa merkittävintä ovat kohtuullinen etäisyys kouluista ja päiväkodeista. Vaikka useimmilla vastaajilla oli auto, perheet käyttävät myös paljon julkista liikennettä ja haluavat hyvät yhteydet ja kaupan lähelleen.

Helsinkiläisperheet eivät halua eristäytyä. Kyselyyn liittyvissä haastatteluissa pidettiin tärkeänä, että alueella olisi pieniä liikkeitä ja kivijalkakauppoja paitsi palveluiden myös alueen elävyyden vuoksia. Jättikauppoja ei sen sijaan haluttu omalle asuinalueelle.

Perheelliset toivovat lähelleen arkisia aktiviteetteja kuten puistojumppaa tai tanssikursseja etenkin iltaisin. Vastaajat suosittelevat, että kotinurkilla olisi tori ja monitoimitalo, jotka mahdollistaisivat vuorovaikutuksen alueen väen kanssa. 

60 neliötä riittää
vanhuuden kodiksi

Paitsi perheiden näkemyksiä kyselyssä selvitettiin myös esikaupunkialueiden senioreiden mielipiteitä.

– Yli 55-vuotiaat ovat tärkeä kohderyhmä, jolla tulee olemaan yhä enemmän merkitystä asuntomarkkinoilla, Manninen perustelee.

Vanhemmista vastaajista pääosa oli syntynyt 30- ja 40-luvuilla ja puolet suunnitteli muuttoa. Kotitalouksien vuositulot olivat keskimäärin 50 000 euroa.

Nyt senioreilla oli keskimäärin noin 84 neliötä, mutta heistä pienempikin koti riittäisi. Keskimäärin seniorit toivoivat pääsevänsä parin, kolmen huoneen ja 60 neliön kotiin, joka olisi kohtuuhintainen eli maksaisi alle 200 000 euroa.

Seniori ei tahdo
vanhusghettoon

Tyypillinen kaupunkiseniori tahtoo asua kerrostalossa kantakaupungissa tai esikaupungissa. Hän toivoo, että taloyhtiöllä on piha, jossa voi viettää aikaa ja lähellä on luonnontilainen virkistysalue.

Seniorit arvostavat rauhallisuutta ja turvallisuutta, mutta myös hyviä kulkuyhteyksiä sekä Helsingin keskustaan että lähimpään paikalliskeskukseen. Kun liikkuminen heikkenee, yhä tärkeämmäksi tulee se, että ruokakauppa, kirjasto, julkisen liikenteen pysäkki ja terveyspalvelut ovat lähellä ja erilaisia huoltopalveluita saatavilla.

Kuten perheet, myös vanhempi väki pysyttelee mieluusti tutulla alueella. Seniorit toivovat, että kodin lähellä on ystäviä ja tuttuja. Vanhusghetot eivät kiinnosta, sillä toivealueella asuu monenikäistä väkeä.

Kyselyyn vastanneilla ja muuttoa suunnittelevilla senioreilla ei ole mikään kiire vaihtaa kotia. Keskimäärin kaupunkiseniori ajattelee muuttavansa viiden vuoden kuluessa.

Tätä lapsiperhe haluaa

1) Fyysinen ympäristö:

Asunnon sisätilat:
Asunnon tavoitekoko viisi huonetta ja 120 neliötä

Asumismuoto, palvelut ja asuinalueen yhteiset tilat:
Omakotitalo, joka on toteutettu omalle tontille, siinä pelkkä
oma piha, voisi harkita myös englantilaistyyppistä townhouse
-pientaloa aivan kadun reunassa.

Ekologisuus, maisema, virkistysaslueet:
Asuinalueen miellyttävä arkkitehtuuri ja pientalovaltainen
mittakaava, asunnon energiatehokkuus, virkistysalueet,
-reitit ja ladut

Saavutettavuus:
Uutta asuinaluetta valittaessa merkittävintä ovat kohtuullinen
etäisyys kouluista ja päiväkodista, kattavat ja nopeat
julkisen liikenteen yhteydet sekä lähikaupan, lähileikkipuiston
ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus.

2) Sosiaalinen ympäristö:

Asuinalueen elinvoimaisuus:
Harrastusmahdollisuudet lapsille ja aikuisille, virkistysreitit
sekä koulu-, päiväkoti- ja terveydenhuoltopalvelut.

Asuinalueen sosiaalinen ympäristö:
Alue on ennestään tuttu, rauhallinen ja turvallinen. Alueen
hyvällä imagolla ja arvostuksella keskeinen merkitys.

Väestörakenne:
Asuinalueella asuvien ihmisten taustoilla vain vähäinen
merkitys, kuten myös asuinalueen ikärakenteen monipuolisuudella.

3) Yksilölliset tavoitteet:

Muuttohalukkuus:
Muutto halukkuus on suurta, koska nykyinen asunto on
liian pieni

Asumisen elinkaari:
Muutto ajankohta on todennäköisesti 1–2 vuoden kuluessa
ja uuden asunnon toivotaan löytyvän alle viiden kilometrin
etäisyydeltä.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto