Tällaisen työn haluavat kaikki

Oletko asiantuntijatehtävissä? Moni tahtoisi paikkasi – ainakin, jos työsi oikeasti vastaa mielikuvia.

Työnantajakuvaan erikoistuneiden yritysten tekemien kyselyjen mukaan ihannetyössä tehtävät ovat mielenkiintoisia, merkityksellisiä ja vaihtelevia. Työtä tehdään hyvässä tiimissä, mutta myös itsenäisesti.

Tekijä voi vaikuttaa paitsi ihannetyön sisältöön myös työaikoihinsa ja halutessaan hoitaa tehtäviään etänä. Palkka on vähintään kohtuullinen ja titteli arvostettu. Monet määreistä toteutuvat asiantuntijatehtävissä.

– Asiantuntijarooli on ollut perinteisesti aika houkutteleva, kertoo markkinointipäällikkö Linda Björk Universumista, joka on 30 maassa toimiva, mm. työnantajakuvaa tutkiva konsulttiyritys.

Björk kertoo, että Suomessa ja Venäjällä asiantuntijaroolia pidetään selvästi tavoiteltavampana kuin vaikkapa Ruotsissa. Täällä plussana pidetään sitä, että työssä ei ole niin paljon vastuuta eikä riskejä kuin esimerkiksi johtajien työssä on.

Työn halutaan olevan
merkityksellistä

T-Median tutkimustoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultanen kertoo, että heidän kyselyissään ykkösasiaksi nousevat mielenkiintoiset työtehtävät, joissa työntekijä voi itse kehittyä ja oppia.

– Työn merkityksellisyys on tärkeää. Suomalaiset haluavat vaikuttaa työn kautta, hän sanoo.

Hänen mukaansa ammattiosaajat ja akateemiset mieltävät merkityksellisyyden vähän eri tavoin. Suorittavan työn tekijät haluavat tehdä itselleen luontaista ja mielekästä työtä ja kehittyä siinä. Universumin Björkin mukaan nuorille tehdyissä kyselyissä ilmenee, että moni tahtoisi, että harrastuksesta voisi tulla työ.

Evan tuoreen Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? -raportin toisen tekijän, tutkija Ilkka Halavan mukaan paitsi asiantuntijuus, myös mikroyrittäjyys ja käsityöläistyyppiset tehtävät kiinnostavat nuoria ja vähän vanhempiakin. Näissä tehtävissä houkuttelee paitsi itse tekeminen, myös se, että yrittäjä on oman itsensä herra.

Vaikka yksilökeskeisyys on vallalla, se ei välttämättä ole itsekkyyttä, vaan monelle työn merkitys tarkoittaa hyvinkin konkreettista toisten auttamista.

Ihannetyö vastaa
omia arvoja

Etenkin korkeakoulutetut pohtivat usein yhteiskunnallisia ja moraalisia näkökulmia. Salminen-Kultanen kertoo, että työnantajan toiminnan eettisyys ja se, toimiiko yritys todella arvojensa mukaisesti, on yhä tärkeämpää.

– Eettisyys tarkoittaa ekologisuutta, hyvää henkilöstöpolitiikkaa, tasa-arvoisuutta, läpinäkyvyyttä ja monimuotoisuutta eli sitä, että hyväksytään erilaisia ihmisiä, hän sanoo.

Insinööri voi Salminen-Kultasen mukaan ajatella, että hänen yhteiskunnallinen tehtävänsä on kehittää uutta tekniikkaa. Esimerkiksi energia-alalla on suuria haasteita, mutta uudistustarpeita on kaikkialla. Huviveneily rasittaa ympäristöä, mutta veneiden suunnittelija voi vaikkapa tähdätä entisten ekologisempien veneiden tuottamiseen.

Vaikka monet ihannetyön piirteet sopivat asiantuntijatehtäviin, niitä voi olla missä tahansa työssä. Salminen-Kultanen huomauttaa, että jokaisesta tehtävästä voi löytyä ihannetyön piirteitä.

– Oli toimiala, yritys ja sen tuotteet tai palvelut mitä tahansa, jokaisesta työstä löytyy halutut elementit, kun niitä tarkkaan miettii.

Työ ja vapaa-aika
halutaan tasapainoon

Pakkotahtinen puurtaminen alkaa olla aikansa elänyttä. Ainakin toiveissa. Evan tutkimuksen mukaan paitsi työn merkityksellisyyden myös omaehtoisuuden rooli kasvaa. Universumin kyselyistä ilmenee, että etenkin nuoret ammattilaiset haluavat työn olevan osa elämää. Heistä 62 prosenttia piti työn ja muun elämän tasapainoa tärkeänä.

– Joustavat työajat ja työn ja vapaa-ajan tasapaino on tosi tärkeää, kertoo Universumin Linda Björk.

Toki kaikenlaista väkeä on, mutta pääsääntöisesti tämä ei tarkoita lusmuilua, vaan hyvinkin selkärankaista asennetta. Björkin mielestä ihmiset ovat valmiita ottamaan vastuuta tekemisistään ja hoitamaan hommansa hyvin, kunhan saavat itse päättää asioistaan ja vaikuttaa työaikoihinsa.

Kun työ tuntuu mielekkäältä, yhteistyökin sujuu, mikä vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. T-Median Salminen-Kultanen sanoo, että työpaikan ilmapiiri on kaikille koulutuksesta ja iästä riippumatta tärkeä asia.

Johtajan pitää ottaa
riski ja luottaa alaiseen

Evan tutkimuksen tekijöiden mukaan esimiestyön vaativuus kasvaa ja vastaisuudessa tarvitaan aiempaa yksilöllisempää johtamisotetta. Salminen-Kultanen arvioi, että hierakkisuus on vähitellen katoamassa.

–  Aika paljon riippuu johtajuudesta, miten vapaat kädet työntekijöille annetaan ja miten he saavat tehdä töitä. Nykyisin on vielä aika paljon huonoja johtajia, jotka eivät pysty motivoimaan ja löytämään alaisilleen kiinnostavia tehtäviä, sanoo Linda Björk.

Hänen mukaansa luottamus on avainsana muuttuneessa työkulttuurissa. Siiman antaminen alaisille voi olla yritykselle riski, mutta se voi osoittautua hyvin kannattavaksi.

Tyytyväisyys työhön näkyy työsuorituksissa. Toisaalta viihtyisässä ja mielekkäässä työpaikassa tekijät voivat pysyä ilman huippupalkkojakin. Palkka kertoo arvostuksesta ja tietty palkkahygienia pitää Salminen-Kultasen mukaan olla. Kohtuullisten summien jälkeen muut asiat nousevat rahaa tärkeämmiksi.

– Palkka ei ole niin määräävä asia, kuin yleensä luullaan, hän lisää.