2 000 e/kk – tällaista on jättilainan hoito

Asuntojen kovat hinnat ja alhaiset korot ovat saaneet monet ottamaan isoja lainoja. Monet jättilainoja ottaneista käyvät kilpailua ajan kanssa. Jos korot eivät juuri nouse lähivuosina ja he säilyttävät tulotasonsa, velka voi hoitua mallikkaasti. Jos taloustilanne elpyykin odotettua nopeammin ja korot ponnahtavat vaikkapa viiteen prosenttiin, he voivat olla vaikeuksissa.

Suomen Rahatieto on laskenut Taloussanomille, miten paljon 300 000 euron lainan kuukausikustannukset ovat eri laina-ajoilla.

Kunkin lainanottajan kokonaiskorko on kiinni siitä, minkä viitekoron hän on lainaan valinnut ja minkä suuruisen marginaalin hän on saanut neuvotelluksi pankin kanssa.

Nyt monen asuntovelan korko on kahden prosentin paikkeilla. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että nykykorolla annuiteetti- ja tasaerälainan kuukausimaksut olisivat 15 vuoden laina-ajalla vajaa 2 000 euroa. Jos laina-aika on viisi vuotta pidempi, kuukausierä on vähän päälle 1 500 euroa. Jos se on 25 vuotta, erät ovat vajaa 1300 euroa. (Katso tarkemmat laskelmat taulukoista jutun lopusta.)

Tilanne muuttuu olennaisesti, jos korot nousevat vaikkapa viiteen prosenttiin. Tuolloin 20 vuoden laina-ajankin valinneen kuukausierät ovat liki 2 000 euroa. Velkainen, joka on suunnitellut maksavansa lainansa takaisin 15 vuodessa maksaa jo liki 2 400 euron eriä.

Korkojen nousu on
riski etenkin pienituloiselle

Mahdollisuus maksaa satoja euroja alkuperäistä suurempia kuukausisummia riippuu luonnollisesti tuloista. Suomen Rahatieto on tarkastellut tilannetta kahden esimerkkiperheen avulla.

Toisessa vanhemmat ovat hammaslääkäri ja farmaseutti, toisessa linja-autonkuljettaja ja perushoitaja. Molemmat perheet asuvat pääkaupunkiseudulla ja heillä on yksi lapsi.

Yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen Nordeasta arvioi, että kotitalouden kolmen vuoden bruttotulot on kohtuullisen kokoinen laina. Hammaslääkäri ja farmaseutti hipovat tämän peukalosäännön rajaa, mutta linja-autonkuljettaja ja perushoitaja ovat jo alun perin ylittäneet sen reippaasti.

Suuresta lainasta on se kyseenalainen ilo, että alhaisellakin korkotasolla velalliset pystyvät hyvin hyödyntämään korkojen vähennysmahdollisuutta verotuksessa. Tämä näkyy myös perheiden nettotuloissa. Jos paremmin ansaitseva perhe A maksaisi vuodessa 6000 euroa korkoja, sen nettotulot olisivat liki 68 700 euroa. Jos korkoihin hupenisi 10 000 euroa, nettotulot hipoisivat jo 69 900 euroa.

Heikommin ansaitsevan perhe B:n nettotulot ovat noin 51 400 euroa vuodessa, jos he maksavat korkoja 6 000 euroa. 10 000 euron korkopotilla nettotulot olisivat yli tuhat euroa enemmän.

Yli puolet tuloista
pelkän velan hoitoon

Yhtenä peukalosääntönä on pidetty sitä, että asuntolainan hoitoon ei saisi mennä yli 40 prosenttia kotitalouden nettotuloista. Monen mielestä tämäkin osuus on jo aivan liian korkea, sillä rahaa pitää jäädä muihinkin pakollisiin menoihin ja elämiseen.

A-perhe ylittää tämän rajan, jos heidän laina-aikansa on 15 vuotta ja korot ovat viisi prosenttia. B-perheellä se paukkuu jo nykykoroilla, jos laina-aika on 15 vuotta.

Jos perhe B maksaa annuiteettilainaa, jossa kuukausisummat kasvavat tai pienenevät korkojen muuttuessa, jo 3,5 prosentin korot tarkoittaisivat, että perheen rahoista puolet menisi pelkän asuntovelan hoitoon.

Jos korot nousisivat viiteen prosenttiin, linja-autonkuljettajan ja perushoitajan tuloista lainaan hupenisi 54 prosenttia. Käytännössä tilanne olisi jokseenkin kestämätön ja olisi todennäköistä, että perhe joutuisi neuvottelemaan pankin kanssa laina-ajan pidentämisestä tai jopa myymään asuntonsa ja muuttamaan halvempaan kotiin.