Nainen, neljänkympin jälkeen palkkasi ei nouse

Naisten ja miesten ansiot ovat paitsi erisuuruisia myös kehittyvät eri tavoin. Tilastokeskuksen mukaan miehillä ansiot nousevat lähes koko työuran ajan. Naisella ne kohoavat noin 40 ikävuoteen asti, mutta alkavat laskea työuran loppupuolella.

Tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kertoo, että keskeisin syy sukupuolten yleisiin palkkaeroihin on naisten ja miesten tehtävien eriytyminen.

– Tehtävissä, joissa miehet ovat, palkkakehitys on parempi kuin naisvaltaisissa tehtävissä. Lisäksi naisilla uranaikainen palkkakehitys heikentyy perhevapaiden vuoksi, Lilja sanoo.

Hänen mukaansa nelikymppisten naisten tehtävät eivät välttämättä ole vaativuudeltaan samankaltaisia kuin samanikäisten miesten, koska naiset ovat olleet välillä pois työelämästä. Vaikka harva yli nelikymppinen on enää perhevapailla, aiemmat katkot heijastuvat työuran loppupuoliskoon.

Kehittämispäällikkö Marja Erkkilä SAK:sta huomauttaa, että palkkaeroa leventää se, että miehet pyytävät alusta lähtien kovempaa palkkaa kuin naiset.

– On yleistä, että miehet käyvät naisia aktiivisemmin pyytämässä palkankorotusta, hän huomauttaa.

Ulkoistus on laskenut
monen naisen palkkaa

Yleisissä tilastoissa naisten ansioiden lasku voi kuvata myös sitä, että vanhimmilla työntekijöillä ammatillinen jakautuminen sukupuolten mukaan on selvästi yleisempää kuin nuoremmilla, mikä heijastuu tuloihin. Lilja huomauttaa, että nuoria miehiä ja naisia on enemmän samankaltaisissa töissä kuin vanhempia.

– Kyse ei siis ole siitä, että yksittäisten henkilöiden palkka olisi laskenut työuran lopussa, hän lisää.

Joidenkin palkka on silti saattanut laskeakin. SAK:n Erkkilän mukaan näin on voinut käydä paljon naisia työllistävällä julkisella sektorilla ulkoistusten yhteydessä. Kun vaikkapa keittäjät tai siivoojat on siirretty yksityisen palveluntuottajan leipiin, he ovat jääneet työ- ja virkaehtosopimusten ulkopuolelle.

– Palvelualojen ammattiliitossa on keskimäärin huonommat työsuhteen ehdot kuin julkisella sektorilla, Erkkilä sanoo.

Hänen mukaansa vastaavaa ovat kokeneet suurteollisuudesta ulkoistetut perinteisissä naisten tehtävissä työskennelleet naiset.

– Osittain kyse on tes-shoppailusta eli työnantaja pyrkii ulkoistamaan muita kuin ydintoimintojaan ja  hakemaan halvempia työehtosopimuksia, Erkkilä sanoo.

Myös palkkausjärjestelmien muutos on voinut pudottaa tuloja. Kun aikaisemmin julkisella sektorilla ikälisät nostivat vanhimpien palkkaa, nyt ne on sulautettu uuteen järjestelmään, jossa palkkaa tarkastellaan henkilökohtaisen kehityskeskustelun ja pätevyyden arvioinnin perusteella.

Nais- tai miesala ei
saisi selittää palkkaa

Ansiokehitys riippuu toimialasta, työnantajasta ja tehtävästä. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen mukaan asiantuntijatehtävissä ansiot nousevat selvästi vuosien karttuessa. Edunvalvontayksikön johtaja Minna Helle Akavasta kertoo, että asiantuntijoillakin esiintyy palkkojen epätasa-arvoa.

– Kun palkoista putsataan asemasta ja toimialasta johtuvat erot, esimerkiksi ekonomeilla naisten ja miesten välinen selittämätön palkkaero on noin 10 prosenttia. Diplomi-insinööreillä se on selvästi tämän alle.

Helle ei hyväksy palkkaerojen selittäjäksi rakenteellisia eroja. Hänestä työn vaativuuden pitää olla palkkauksessa keskeinen kriteeri.

– Naisvaltaiset hoito- ja opetusalan tehtävät ovat alipalkattuja, mikä ei ole oikein, hän sanoo.

Lain mukaan samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla pitäisi maksaa samanlaista palkkaa. Erkkilän mukaan tässä on kipukohta.

– Jotenkin pitäisi määritellä, mitkä työt ovat samanarvoisia, hän huomauttaa.

On viitteitä siitä, että määrittely voi johtaa palkkakulujen kasvuun, mikä Erkkilän mukaan jarruttaa työtä.

Samapalkkaisuus lähenee
tavoiteltua hitaammin

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet edistämään palkkatasa-arvoa samapalkkaisuusohjelmalla. Sen päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaero 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Pari vuotta sitten palkkaero oli 80,8 prosenttia.

Erkkilä ei pidä realistisena tavoitteen toteutumista. Hän perustelee tätä sillä, että sopimustoiminta on hajautumassa ja paikallinen sopiminen lisääntyy.