Myitkö itsesi työnantajan orjaksi?

Kova kilpailu on saanut yritykset varovaisiksi. Työelämäjuristien mukaan yhä useampi työnantaja tahtoo liittää paitsi johtajiensa myös monien toimihenkilöidensä ja asiantuntijoidensa työsopimuksiin kilpailukieltolausekkeen, jonka tarkoitus on estää yritysten liikesalaisuuksien vuotaminen kilpailijoille.

– Osalla aloista se on enemmän sääntö kuin poikkeus, sanoo hallinto- ja lakiyksikön johtaja Ari Kiiras Uudesta Insinööriliitosta.

Kielto astuu voimaan, kun työntekijä itse päättää vaihtaa paikkaa. Se voi olla korkeintaan puolen vuoden pituinen ja monelle se tarkoittaa käytännössä palkatonta jaksoa irtisanomisajan jälkeen.

Sopimuksen rikkominen voi tulla kalliiksi. Jos työsopimukseen on kirjattu sopimussakko tai työnantaja pystyy näyttämään, että on kärsinyt vahinkoa, työntekijä voi joutua maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan.

Vain liikesalaisuudet
on syytä turvata

UIL:n Ari Kiiras sanoo, että kiellon kirjaaminen työsopimukseen on järkevää, kun henkilöllä on hallussaan strategista tietoa. Tätä on esimerkiksi ylemmillä johtajilla ja korkeimmilla ylemmillä toimihenkilöillä, keksijöillä ja tutkijoilla. Myös myynti-insinöörit, tuotepäälliköt tai myyntijohtajat voivat tietää yritykselle elintärkeitä asioita.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten liiton jäsenten lakiasioita hoitavan MOT:n varatuomarin Sanna Honkasen mukaan lauseketta voidaan perustella myös sillä, että yrityksen asiakaskunta on erityisen sitoutunut tähän henkilöön.

Työehtosopimuslain mukaan työnantajalla pitää olla sopimusta tehtäessä ja siihen vedottaessa hyvät perusteet. Honkanen kertoo, että aina tällaista erityisen painavaa syytä ei kuitenkaan ole.

– Valitettavasti näitä tehdään usein henkilöstöhallinnon ohjeiden mukaan riippumatta siitä, ovatko ne tarpeellisia, sanoo Kiiras.

Esimerkiksi rivi-insinöörin tai koodaajan työsopimukseen tällaista ei kilpailupykälää hänestä tarvitsisi kirjata.

Ura voi tyssätä
kilpailukieltoon

Lausekkeen joskus hyvinkin ikävä puoli on se, että se voi jumiuttaa urakehityksen. Oikeudellisten palveluiden yksikön johtaja Ralf Forsén Tekniikan Akateemisista sanoo, että kilpailukieltolausekkeita on nimitetty orjasopimuksiksi.

– Usein kaikki realistiset työpaikat ovat kilpailevia, hän huomauttaa.

Kiiras arvioi, että lauseke voi uhata etenkin siirtymistä sivusuunnassa samantyyppisiin tehtäviin. Esimerkiksi asianajajille on tyypillistä, että he vaihtavat toimistoa, kunnes ehkä jonain päivänä perustavat omansa.

Irtisanottua
kielto ei koske

Vaikka työntekijä olisi mennyt allekirjoittamaan sopimuksen, johon sisältää kilpailukieltopykälä, hän voi päästä luikahtamaan tilanteesta. Kielto ei sido, jos työnantaja irtisanoo tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Jos työnvaihtaja ei todellisuudessa pysty uudessa paikassaan hyödyntämään tietojaan, hän voi yrittää neuvotella tilanteesta vanhan työnantajansa kanssa.

Monen mielestä on kiusallista kertoa työnantajalle, että etsii tai hakee uutta paikkaa. Toinen vaihtoehto on, että paikanvaihtaja luottaa onneensa ja siihen, että työnantaja ei lähde viemään asiaa oikeuteen. Kiiras huomauttaa, että tällöin työntekijä ottaa riskin.

– Sopimussakko voi napsahtaa maksettavaksi. Normaalisti työntekijä ei uskalla rikkoa sopimusta, vaikka olisikin sitä mieltä, että lauseke on väärin tehty, sanoo Forsén.

Viime kädessä tuomioistuin päättää, onko kilpailukielto aiheellinen kyseisen henkilön kohdalla. Oikeudenkäynti vie aikaa ja rahaa, minkä vuoksi moni karttaa sitä, vaikka olisikin mielestään oikeassa.

Honkasen mukaan uusi työnantaja voi joskus sitoutua maksamaan kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut tai osan niistä. Jotta asia hoituisi mallikkaasti, siitä on syytä sopia erikseen kirjallisesti ja tarkasti.

Kilpailukiellon
voi rajata

Lakimiehiin otetaan yhä enemmän yhteyttä kilpailukieltoon liittyen. Honkanen kertoo, että tulkinnat työllistävät aiempaa enemmän.

Koska kilpailukieltoasia ei ole aukoton eikä yksioikoinen, liitoissa kannustetaan jäseniä soittamaan juristille jo työsopimuksen laatimisvaiheessa tai aikaisemminkin. Tietoa saa myös Ylempien toimihenkilöiden julkaisemasta Työsuhteen kilpailurajoitukset ja salassapito -oppaasta.

Liitot neuvovat mahdollisuuksien mukaan karttamaan kilpailukieltolausekkeita. Jos kielto pitää sopimukseen sisällyttää, sitä kannattaa yrittää rajata. Honkasen mukaan siihen voidaan esimerkiksi merkitä kolme pahinta kilpailijaa, joita kielto koskee. Yhtä lailla se voidaan määrittää koskemaan tiettyjä tuotteita tai vaikkapa tiettyä maantieteellistä aluetta.