Tällaista on koronkiskonta

Pikavippaajien härskeihin korkoihin pystytään puuttumaan entistä paremmin, sillä rikoslain koronkiskontaa koskevaa sanamuotoa on muutettu. Lakimies Riitta Kokko-Herrala kuluttajavirastosta kertoo, että nyt koronkiskontasäännöstä voidaan soveltaa pikavippiyrityksiin, jotka eivät ole pankkeja. Aiemmin tällainen ei ollut mahdollista.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd.) pitää uudistusta oikean suuntaisena, mutta riittämättömänä.

Edelleen rikoslain koronkiskontakohta on Kokko-Herralan mukaan hyvin abstrakti. Muokatun säännöksen perusteella kyse voi olla koronkiskonnasta, jos luotonantajan perimä korvaus on selvästi epäsuhteessa myönnettyyn luottoon. Määrittelyssä pitää ottaa huomioon luotonantoon liittyvät riskit ja siitä velanmyöntäjälle aiheutuneet kustannukset. Kun ne on saatu selville, mietitään, onko voitto kohtuullinen.

– Mitä kohtuullisuus käytännössä tarkoittaa, täsmentyy toivottavasti oikeuskäytännössä, sanoo Kokko-Herrala.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön, jos epäilee vippaajaa koronkiskonnasta. Kuluttajaviranomaisilla on meneillään kampanja, jossa tarkistetaan, että yritykset noudattavat uusia säännöksiä. Paitsi koronkiskontaan siinä kiinnitetään huomiota myös muiden niin ikään helmikuussa voimaan tulleiden säännösten noudattamiseen.

Skinnarin mielestä pikavippiyhtiöiden toimet olisi pitänyt siirtää finanssivalvonnan valvottaviksi, koska kyse on rahan lainaamisesta, joka ei mitenkään eroa normaalista pankkitoiminnasta.

Osa nykyvipeistä
voi olla kiskontaa

Rikoslain tulkitsijoita on yritetty opastaa esimerkein. Lainsäätäjien mielestä 100 euron lainaaminen 14 vuorokaudeksi 20 euron korolla ei ole kiskontaa. Esimerkiksi Pikalainaa.fi tarjoaa tällaista lainaa, jonka todelliseksi vuosikoroksi tulee 521 euroa.

Toisessa esimerkissä lainataan 500 euroa 30 vuorokaudeksi. Takaisinmaksusumma on 620 euroa. Esimerkin mukaan kyseessä voi olla koronkiskonta, sillä luoton myöntämisestä aiheutuneet kulut eivät kasva samassa suhteessa kuin velkapääoma. Lopullinen tulkinta riippuu kuitenkin todellisista kustannuksista.

Vippiluotto.fi tarjoaa 500 euron lainaa kuukaudeksi 145 euron kustannuksella. Tuolloin vuosikorko olisi 357 prosenttia. Edellisen esimerkin perusteella kyseessä saattaisi olla koronkiskonta.

(Katso tarkemmat esimerkit pikavippien koroista alla olevasta taulukosta.)

Korkokatto voisi luoda
pimeät markkinat

Pikavippivaikeuksiin joutuneesta olisi voinut olla paljon helpompaa, jos laissa olisi selkeästi määritelty, miten suuri korko on kiskontaa. Skinnarin mielestä olisi ollut parempi, jos lakiin olisi vuoraan kirjattu korkokatto. 

–  Oppositio esitti kattoa, joka olisi ollut viitekorko plus seitsemän prosenttia, hän lisää.

Kuluttajaviranomaiset eivät kannattaneet korkokattoa, koska siitä olisi voinut poikia monenlaisia ongelmia.

– Se olisi voinut johtaa siihen, että korot olisi hilattu katon tuntumaan. Jos katto olisi ollut kovin alhainen, vippaaminen olisi voinut tyrehtyä ja siirtyä pimeille markkinoille, joita ei pystyttäisi valvomaan senkään vertaa kuin nykyisiä, Kokko-Herrala huomauttaa.

Jo voimaan tulleita muutoksia:
– Rikoslain koronkiskontasäännös koskee myös pankkisektorin ulkopuolista luotonantoa.
– Jos pikavippi on otettu klo 23 jälkeen, sen saa maksaa tilille vasta aamulla.
– Luotonantajan on varmistettava luotonsaajan henkilöllisyys.
– Todellinen vuosikorko on ilmoitettava markkinoinnissa.

Eduskunnan käsittelyssä:
– Pikaluottosäännösten kokonaisuudistuksessa esitetään luotonantajien rekisteröitymistä. Sitä varten pitää täyttää luotettavuuteen ja ammattitaitoon liittyviä vaatimuksia. Lisäksi yrityksiltä vaaditaan yhä vastuullisempaa luotonantoa.