Tällaista työkaveria ei halua kukaan

Tahdotko töissä keinolla millä hyvänsä ylennyksen, hyvän projektin tai kunniaa tuovan tehtävän? Oletko valmis jyräämään toiset ja käyttämään mitä tahansa keinoja, jotta pääset päämäärääsi? Jos olet, saatat olla tyyppi, jota kukaan ei haluaisi työkaverikseen.

Akavan ja STTK:n yhteisen koulutus- ja palveluorganisaation TSJ-opintokeskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto sanoo, että  hyvin monenlaista käytöstä voidaan pitää ikävänä tai jopa kiusaamisena.

Työpsykologi ja sosiologi Katriina Perkka-Jortikka on kirjoittanut kirjan Hankalan ihmisen kohtaaminen. Hänen mukaansa hankala tyyppi voi olla paitsi armoton tankki, myös selkään puukottaja, nolaaja tai päätösten panttaaja.

Harva pitää myöskään kaikkitietävästä besserwisseristä, joka ei kuuntele tai leveilijästä, joka on mielestään kaikkien alojen asiantuntija ja legenda jo eläessään. Myös räjähtelijä, joka patoaa tunteitaan, kunnes huutaa ja haukkuu kaikki tai takkiaan sujuvasti kääntelevä mielistelijä ja lupausten rikkoja haittaa työpaikan ilmapiiriä.

– Yksi työkaverin ikävin piirre on, jos häneen ei voi luottaa, sanoo Perkka-Jortikka.

Hänen mukaansa osa ihmisistä hakee tavoitehakuisesti omaa etuaan ja vaikkapa pelottelee muita, käyttäytyy uhkaavasti tai hyökkäävästi tai pyrkii alistamaan. Halutessaan jokainen keksii tehokkaita keinoja. Jo päiväkotilapset tietävät, että esimerkiksi toisen sulkeminen yhteisön ulkopuolelle, kuiskuttelu ja merkitsevät katseet tuntuvat kurjalta.

– Kiusaamista on kaikki, mitä joku tai jotkut pitävät työyhteisössä epäasiallisena käytöksenä, sanoo Lohi-Aalto.

Tajuatko olevasi
hankala?

Ihminen ei Päivi Lohi-Aallon mukaan aina itse tajua epäasiallisuuttaan. Vitsinvääntäjä voi olla mielestään hilpeä huuliveikko, mutta työkaverit pitävät hänen juttujaan ääliömäisinä tai loukkaavina.

Simpukka, josta ei saa mitään irti, ei välttämättä miellä itseään harmilliseksi, vaikka voi olla sitä. Pessimistit ja ainaiset valittajat voivat tuntea, että heitä potkitaan jatkuvasti päähän, mutta eivät älyä, että kyse on enemmänkin heidän asenteestaan, jolla he tärvelevät toistenkin mielialaa.

Joskus kiistassa on kaksi osapuolta, joista kumpikin pitää itseään uhrina.

– Pahimmat tilanteet syntyvät, kun kaksi hankalasti käyttäytyvää alkaa taistella. Tuolloin voidaan taistella niin kauan, kunnes toinen kuvainnollisesti makaa maassa, Perkka-Jortikka sanoo.

Eripuran alkusyy
on usein mitätön

Syitä työkaverin hankaluuteen on lukuisia. Yksi syy voi olla oman epävarmuuden ja heikkouden peittely. Lohi-Aallon mukaan esimerkiksi puutteet omassa tai työkaverin osaamisessa voivat laukaista huonon käytöksen.

Perkka-Jortikan mukaan ikävästi käyttäytyvä purkaa usein pahaa oloaan. Sen taustalla voi olla esimerkiksi tunne, että itseä on kohdeltu väärin.

– Usein ristiriita lähtee liikkeelle jostain mitättömyydestä, joka vuosien mittaan paisuu valtavaksi konfliktiksi, Lohi-Aalto sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyöongelmat ja valtataistelut liittyvät yleensä siihen, että työpaikalla asiat ovat rempallaan eli työt on organisoitu huonosti tai pelisäännöt ovat hukassa.

–  Kysymys on johtamisen puutteista, hän lisää.

Sano, jos työkaverin
käytös kismittää

Esimiehet sen enempää kuin alaisetkaan eivät saisi ohittaa ristiriitoja. Lohi-Aallon mukaan myös ne, jotka hiljaisesti hyväksyvät tilanteen, osallistuvat sen ylläpitämiseen. Vahvalle persoonalle tai ikävästi käyttäytyvälle on uskallettava huomauttaa epäasiallisuuksista.

– On erityisen tärkeää saada hänet ymmärtämään, että toiset kokevat hänen käytöksensä hankalaksi, Katriina Perkka-Jortikka sanoo.

Esimies ei pysty kaikkeen, vaan työyhteisön pitäisi purkaa tilanne yhdessä ja sopia, mikä käy ja mikä ei. Asioista tulisi voida puhua asioina ja suvaitsevaisuuttakin tarvitaan.

– Työpaikat eivät ole huvipuistoja. On hyväksyttävä, että persoonat ovat erilaisia ja monenlaisten ihmisten kanssa pitää pystyä tekemään töitä,  Lohi-Aalto huomauttaa.

Kiusaaminen voi
pilata koko elämän

Ristiriitojen selvittäminen kannattaa, sillä taistelu voi tyystin viedä huomion työn tekemisestä, mikä heikentää tuottavuutta selvästi. Paitsi yrityksen, myös kiistelijöiden oman elämän kannalta ristiriitojen selvittely on tärkeää.

Päivi Lohi-Aalto keräsi muutama vuosi sitten työelämässä kiusattujen tarinoita. Moni kirjoittaja kuvasi, miten kiusaaminen on leimannut koko elämää. Edes eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä ole poistanut katkeruutta.

– Kiusatuksi tulemisen tunne saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia perheessäkin, mikä lisää kärsimystä edelleen, hän kertoo.