Näin annat palautetta

Monen työelämän kiistan takana on työn arvostelu, joka joko on annettu tai vastaanotettu kehnosti. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola sanoo, että sekä myönteistä, että kriittistä palautetta tarvitaan.

– Myönteinen palaute annetaan seurassa, kritiikki kahden kesken.

Myönteinen palaute kertoo, että työn tekijää arvostetaan ja että häneen ollaan tyytyväisiä. Kehut kannustavat ja motivoivat ja valavat uskoa, että kyseinen henkilö on tärkeä.

Myös neutraali palaute on tärkeää, sillä se kertoo siitä, että työ on huomattu. 

–  Se tekee työmme näkyväksi, mikä jo välittää arvostusta. Tätä voisimme kaikki lisätä työtovereitamme kohtaan, huomauttaa Ahola.

Kriittisen palautteen tulee olla rakentavaa ja sen tehtävä on auttaa henkilöä kehittymään. Ei siis riitä, että todetaan, että työ on tehty hyvin tai huonosti, vaan koetetaan antaa henkilölle keinot tehdä asia aiempaa paremmin.

– Kritiikin pitäisi olla mahdollisimman konkreettista.

Esimies voi esimerkiksi viitata alaisensa palaveriesitykseen ja huomauttaa, että hän ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota yleisöönsä. Hän voi antaa selkeitä vinkkejä siitä, mitä tulisi tehdä toisin.

Asiat kannattaa sanoa selkeästi. Jos palautteen antaja pehmentää sanomaansa kovasti, itse asia voi jäädä vastaanottajalle hämäräksi.

Palaute
on mielipide

Monelle palautteen antaminen tai saaminen ei käy luontevasti, minkä vuoksi koko tilanne voi olla hyvin latautunut.

Ahola muistuttaa, että kyse on aina mielipiteestä, ei jumalan sanasta. Palautteen antajankin on syytä korostaa, että tämä on hänen näkemyksensä.

Mitä kärkevämmin sanat asetellaan, sitä enemmän palautteen saaja yleensä tuntee tarvetta puolustautua. Aholan mukaan hänelle tulee antaa tähän mahdollisuus ja rohkaistakin siihen.

– Esimies voi kysyä, mitä mieltä olet, miltä tämä sinusta kuulostaa.

Keskustelu on tärkeää molemmille. Siitä selviää, ymmärtääkö kumpikin asian samoin.

Persoonaa
ei moitita

Ahola muistuttaa, että töissä ollaan työntekijän roolissa.

– Arvostelu ei koske persoonaa, vaan työtä. Se ei tarkoita, että ihminen olisi huono, hän korostaa.

Jotta palautteen saaja ei menisi lukkoon, hän voi opetella jonkun fraasin sen sijaan, että alkaisi vähätellä itseään tai pyrkisi pakoon epämiellyttävää tilannetta. Aholan mukaan hän voi esimerkiksi kiitellä sitä, että toinen on perehtynyt hänen työhönsä.

Ahola huomauttaa, että hyvä lopputulos syntyy yhteistyönä.

– Ei voida lähteä siitä, että kukaan osaisi ja pystyisi tekemään kaiken, varsinkin kun yleensä työtä on paljon ja aikaa vähän. Tiimityön perusidea on ryhmän monipuolinen osaaminen.