Työtön, varo tuloloukkua!
Työttömän kannattaa paitsi hakea töitä, myös miettiä, miten muuten hän voisi työllistää itsensä tai kehittää itseään. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että aktiivisuus ja monenlaisen osaamisen hankkiminen kannattaa aina.
Omien ideoiden toteuttaminen voi joskus tarkoittaa taloudellisia ikävyyksiä. Työttömän kannattaa ensin selvittää työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa, miten aikeet vaikuttaisivat työttömyysturvaan. Jos saa tukea Kelasta tai kunnan sosiaalitoimistosta, myös niistä on hyvä kysyä asiaa.
Useimmat töistään irtisanotut saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Se on sitä suurempi, mitä parempaa palkkaa työtön on saanut. Toisaalta mitä isompi palkka on ollut, sitä pienemmäksi korvaus suhteessa jää.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön päivärahataulukon mukaan esimerkiksi 3 400 euroa kuukaudessa ansainneen päiväraha on puolet palkasta. (Katso jutun lopussa olevasta taulukosta paljonko saisit työttömyyskorvausta.)
Pitkään työttömänä olleet tai vain vähän aikaa ennen työttömyyttä töissä olleet eivät saa ansiosidonnaista, vaan työmarkkinatukea, joka on noin 25 euroa työpäivältä. Jotta rahat riittäisivät elämiseen, moni tätä tukea saava saa myös toimeentulo- tai asumistukea.
Työtön voi tehdä satunnaisia keikkatöitä, mutta niiden vaikutus etuuksiin on hyvä selvittää. Keikkatöiden lisäksi jopa vapaaehtoistyöt voivat joskus nakertaa työttömyysturvaa.
– Etuus voidaan evätä, jos katsotaan, että työtön tekee palkatta työtä, jota normaalisti tehtäisiin työsuhteessa yrityksessä, sanoo lakimies Johanna Nyberg Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristö eli Ely-keskuksesta.
Starttiraha vastaa
työmarkkinatukea
Jos työttömällä on hyvä liike-idea, yhteiskunta kannustaa häntä yrittäjyyteen ja hän voi saada starttirahaa. Se onkin todennäköisesti tarpeen, sillä yrittäjä ei voi saada työttömyyskorvausta ja mahdolliset omat pääomat hupenevat helposti erilaisiin perustamismenoihin.
Starttirahan perusosa vastaa työmarkkinatukea, mutta sitä saatetaan korottaa maksimissaan noin 40 euroon päivältä. Ryhmäpäällikkö Vesa Niskanen Uudenmaan Ely-keskuksesta huomauttaa, että starttirahaa pitää hakea ennen yrityksen perustamista.
Starttirahaa maksetaan aloittavalle yrittäjälle ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Sille voi hakea jatkoa, jollei yritys ole vielä tuossa ajassa lähtenyt käyntiin. Maksimissaan sitä maksetaan 18 kuukautta.
Hyväksytä
opiskelusuunnitelmasi
Vuoden vaihteessa tuli voimaan lakimuutos, joka sallii osallistumisen muuhunkin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen ilman, että työttömyysetuus katkeaa. Nyberg Uudenmaan Ely-keskuksesta korostaa, että oikeus ei ole automaattinen, vaan TE-toimisto harkitsee, täyttävätkö opinnot kriteerit.
– Ratkaisevaa on, että koulutus edistää työllistymistä. Jos vanhaa tutkintoa vastaava ammatti on hävinnyt, koulutustarve saattaa hyvinkin täyttyä.
Toistaiseksi viranomaisetkin ovat aika hukassa siinä, mikä koulutus hyväksytään ja mikä ei, ja he odottavat ministeriöltä täsmennyksiä ohjeisiinsa.
Työttömyysetuuksia voi saada korkeintaan kahden vuoden opintoajalta. Sen jälkeen opiskelua voi tarvittaessa jatkaa opintotuen turvin tai mahdollisen uuden työn ohella.
Toki työtön voi ryhtyä myös opiskelijaksi. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on noin 300 euroa kuukaudessa eli noin puolet työmarkkinatuesta. Sen lisäksi voi muun muassa ottaa opintolainaa ja saada asumislisää.
Työttömyysturvalaki sallii sivutoimisen opiskelun työttömälle ilman työttömyyskorvausten menettämistä. Se tarkoittaa korkeintaan 25 tuntia viikossa, viittä opintopistettä tai alle kolmea opintoviikkoa kuukaudessa. Ennen sivutoimistenkin opintojen aloittamista Nyberg suosittelee asiasta keskustelua TE-toimistossa, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.
– Työtön saattaa ajatella, että opiskelu on pientä ja vähäistä, mutta työttömyysturvalain mukaan se tulkitaankin päätoimiseksi, hän sanoo.
Opiskelija voi
pudota loukkuun
Kesken jääneet opinnot saattavat osoittautua työttömyysetuuksien esteeksi.
– Jos on kirjoilla oppilaitoksessa, ei saa työttömyyspäivärahaa, sanoo TEMin Pekka Tiainen.
Lähellä valmistumistaan olevat voivat hänen mukaansa törmätä etuusloukkuun. Yhteiskunta on rajoittanut opintotuen maksamisen kestoa jouduttaakseen opiskelua. Valmistumaisillaan olevat voivat tämän takia jäädä ilman opintotukea, mutta he eivät saa myöskään työttömyyspäivärahaa, koska ovat opiskelijoita.
Vaikka henkilö ei opintojen tai vaikkapa lastenhoidon takia saisi työttömän työnhakijan statusta eikä työttömyysetuuksia, Tiaisen mukaan hänen kannattaa ilmoittautua työnhakijoiksi. Hän kertoo, että toimeentulotukea on vaikea saada, jollei ole ole työnhakija.
– Se parantaa henkilön tilannetta, kun etuutta haetaan ja on myös osoitus aktiivisuudesta. Sitä paitsi näin hän pääsee TE-toimistojen palvelujen piiriin.
Tuet eri vaihtoehdoissa:
Työtön:
♦ Työmarkkinatuki 24,51 euroa päivässä viitenä päivänä viikossa.
♦ Lapset korottavat tukea.
♦ Ansiosidonnainen riippuu työttömyyttä edeltävien tulojen suuruudesta.
Yrittäjä:
♦ Starttiraha 26 euroa viitenä päivänä viikossa. Mahdollisuus lisäosaan, joka on korkeintaan 60 prosenttia perustuesta.
Opiskelija:
♦ Jos sinut hyväksytään työttömäksi opiskelijaksi, työttömyysetuutesi pysyvät ennallaan.
♦ Jos olet täysipäiväinen opiskelija, opintorahan määrä riippuu oppilaitoksestasi, iästäsi, asumismuodostasi ja siviilisäädystäsi.
♦ Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa, toisen asteen opiskelijan 246 euroa kuukaudessa.
♦ Mahdollisuus opintolainaan ja asumistukeen.
♦ Tulot vaikuttavat tukeen.
















Kommentit (117)
Tämä pitäisi kyllä myös koskea tätä Matti Vanhasen oikeistohallitusta,mutta näyttää siltä että Jyrki Kataista sekä Anni Sinnemäkeä ei näytä kiinnostavan Suomen työttömyys pätkäänkään.Kaikein pahinta on nuorisotyöttömyys,mikä tulee vielä jatkossa Suomelle todella kalliiksi,luulisi Kataista ja Sinninmäkeä hieman liikuttavan sekin ,mutta teot eivät ainakaan näytä siltä.
Olen varma, että tämä rahaerä olisi mahdollista käyttää nykyistä tehokkaammin. Nyt tuntuu, että järjestelmän sisäiseen byrokratiaan kuluu kohtuuton osuus varoista. Kansalaisen pitää olla lähes juristi osatakseen hyödyntää käytettävissä olevat avustukset, tuet ja palvelut.
Vastaavasti julkinen sektori kerää varansa tehottomasti, pienistä puroista, jotka vaativat runsaasti hallintohenkilöstöä.
Lääke summan tehokkaampaan kohdentamiseen olisi mielestäni etuisuuksien ja myös verovähennysten karsimiseen. Verohallinnosta, aluehallinnosta, Kelasta jne. voisi vapauttaa tuhansia työpaikkoja tuottavampaan työhön.
Yksi veronsaaja, valtio, keräisi verot ansio- ja pääomatuloverona sekä arvonlisäverona. Vähennyksiä ei juuri tunnettaisi. Alle 1000 Euron tulot olisivat verovapaita. Valtio vastaisi myös nykyisistä kuntien tehtävistä ostaen palvelut kunnilta tai tarpeen mukaan yksityissektorilta.
Vastaavasti jokainen kansalainen, joka ansaitsee esim. alle 500 Euroa, olisi oikeutettu 400 euron "kansalaispalkkaan". 500-1000 Euroa ansaitsevat saisivat kansalaispalkasta täydennystä tuloihinsa kaavamaisesti. Muuta ei sitten tippuisikaan. Eläkkeiden ansiosidonnaiseen osaan en toki koskisi.
Kritisoikaapa vapaasti.