Työtön, varo tuloloukkua!

Työtön, varo tuloloukkua!
Työttömälle voi käydä köpelösti, jos ei halua jäädä kotiin makaamaan – ainakin jos ei ole tarkkana. Vaikka aktiivisuus yleensä kannattaakin, niin uhkana voi myös olla tuloloukku. Opiskelusta tai yrittäjyydestä apua hakeva työtön saa toki yhteiskunnan tukea hankkeilleen, mutta tukijärjestelmissä on myös pahoja ansoja. Vapaaehtoistyötäkin tekevä voi yllättäen menettää korvauksensa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Outi Kokko
19.1.2010 06:02
Kommentit 117

Työttömän kannattaa paitsi hakea töitä, myös miettiä, miten muuten hän voisi työllistää itsensä tai kehittää itseään. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että aktiivisuus ja monenlaisen osaamisen hankkiminen kannattaa aina.

Omien ideoiden toteuttaminen voi joskus tarkoittaa taloudellisia ikävyyksiä. Työttömän kannattaa ensin selvittää työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa, miten aikeet vaikuttaisivat työttömyysturvaan. Jos saa tukea Kelasta tai kunnan sosiaalitoimistosta, myös niistä on hyvä kysyä asiaa.

Useimmat töistään irtisanotut saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Se on sitä suurempi, mitä parempaa palkkaa työtön on saanut. Toisaalta mitä isompi palkka on ollut, sitä pienemmäksi korvaus suhteessa jää.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön päivärahataulukon mukaan esimerkiksi 3 400 euroa kuukaudessa ansainneen päiväraha on puolet palkasta. (Katso jutun lopussa olevasta taulukosta paljonko saisit työttömyyskorvausta.)

Pitkään työttömänä olleet tai vain vähän aikaa ennen työttömyyttä töissä olleet eivät saa ansiosidonnaista, vaan työmarkkinatukea, joka on noin 25 euroa työpäivältä. Jotta rahat riittäisivät elämiseen, moni tätä tukea saava saa myös toimeentulo- tai asumistukea.

Työtön voi tehdä satunnaisia keikkatöitä, mutta niiden vaikutus etuuksiin on hyvä selvittää. Keikkatöiden lisäksi jopa vapaaehtoistyöt voivat joskus nakertaa työttömyysturvaa.

– Etuus voidaan evätä, jos katsotaan, että työtön tekee palkatta työtä, jota normaalisti tehtäisiin työsuhteessa yrityksessä, sanoo lakimies Johanna Nyberg Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristö eli Ely-keskuksesta.

Starttiraha vastaa
työmarkkinatukea

Jos työttömällä on hyvä liike-idea, yhteiskunta kannustaa häntä yrittäjyyteen ja hän voi saada starttirahaa. Se onkin todennäköisesti tarpeen, sillä yrittäjä ei voi saada työttömyyskorvausta ja mahdolliset omat pääomat hupenevat helposti erilaisiin perustamismenoihin.

Starttirahan perusosa vastaa työmarkkinatukea, mutta sitä saatetaan korottaa maksimissaan noin 40 euroon päivältä. Ryhmäpäällikkö Vesa Niskanen Uudenmaan Ely-keskuksesta huomauttaa, että starttirahaa pitää hakea ennen yrityksen perustamista.

Starttirahaa maksetaan aloittavalle yrittäjälle ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Sille voi hakea jatkoa, jollei yritys ole vielä tuossa ajassa lähtenyt käyntiin. Maksimissaan sitä maksetaan 18 kuukautta.

Hyväksytä
opiskelusuunnitelmasi

Vuoden vaihteessa tuli voimaan lakimuutos, joka sallii osallistumisen muuhunkin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen ilman, että työttömyysetuus katkeaa. Nyberg Uudenmaan Ely-keskuksesta korostaa, että oikeus ei ole automaattinen, vaan TE-toimisto harkitsee, täyttävätkö opinnot kriteerit.

– Ratkaisevaa on, että koulutus edistää työllistymistä. Jos vanhaa tutkintoa vastaava ammatti on hävinnyt, koulutustarve saattaa hyvinkin täyttyä.

Toistaiseksi viranomaisetkin ovat aika hukassa siinä, mikä koulutus hyväksytään ja mikä ei, ja he odottavat ministeriöltä täsmennyksiä ohjeisiinsa.

Työttömyysetuuksia voi saada korkeintaan kahden vuoden opintoajalta. Sen jälkeen opiskelua voi tarvittaessa jatkaa opintotuen turvin tai mahdollisen uuden työn ohella.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Toki työtön voi ryhtyä myös opiskelijaksi. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on noin 300 euroa kuukaudessa eli noin puolet työmarkkinatuesta. Sen lisäksi voi muun muassa ottaa opintolainaa ja saada asumislisää.

Työttömyysturvalaki sallii sivutoimisen opiskelun työttömälle ilman työttömyyskorvausten menettämistä. Se tarkoittaa korkeintaan 25 tuntia viikossa, viittä opintopistettä tai alle kolmea opintoviikkoa kuukaudessa. Ennen sivutoimistenkin opintojen aloittamista Nyberg suosittelee asiasta keskustelua TE-toimistossa, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.

– Työtön saattaa ajatella, että opiskelu on pientä ja vähäistä, mutta työttömyysturvalain mukaan se tulkitaankin päätoimiseksi, hän sanoo.

Opiskelija voi
pudota loukkuun

Kesken jääneet opinnot saattavat osoittautua työttömyysetuuksien esteeksi.

– Jos on kirjoilla oppilaitoksessa, ei saa työttömyyspäivärahaa, sanoo TEMin Pekka Tiainen.

Lähellä valmistumistaan olevat voivat hänen mukaansa törmätä etuusloukkuun. Yhteiskunta on rajoittanut opintotuen maksamisen kestoa jouduttaakseen opiskelua. Valmistumaisillaan olevat voivat tämän takia jäädä ilman opintotukea, mutta he eivät saa myöskään työttömyyspäivärahaa, koska ovat opiskelijoita.

Vaikka henkilö ei opintojen tai vaikkapa lastenhoidon takia saisi työttömän työnhakijan statusta eikä työttömyysetuuksia, Tiaisen mukaan hänen kannattaa ilmoittautua työnhakijoiksi. Hän kertoo, että toimeentulotukea on vaikea saada, jollei ole ole työnhakija. 

– Se parantaa henkilön tilannetta, kun etuutta haetaan ja on myös osoitus aktiivisuudesta. Sitä paitsi näin hän pääsee TE-toimistojen palvelujen piiriin.


Tuet eri vaihtoehdoissa:

Työtön:
♦ Työmarkkinatuki 24,51 euroa päivässä viitenä päivänä viikossa.
♦  Lapset korottavat tukea.
♦ Ansiosidonnainen riippuu työttömyyttä edeltävien tulojen suuruudesta.

Yrittäjä:
♦ Starttiraha 26 euroa viitenä päivänä viikossa. Mahdollisuus lisäosaan, joka on korkeintaan 60 prosenttia perustuesta.

Opiskelija:
♦ Jos sinut hyväksytään työttömäksi opiskelijaksi, työttömyysetuutesi pysyvät ennallaan.
♦ Jos olet täysipäiväinen opiskelija, opintorahan määrä riippuu oppilaitoksestasi, iästäsi, asumismuodostasi ja siviilisäädystäsi.
♦ Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa, toisen asteen opiskelijan 246 euroa kuukaudessa.
♦ Mahdollisuus opintolainaan ja asumistukeen.
♦ Tulot vaikuttavat tukeen.


[zoom]

Lisää Aiheesta
UutinenKatso miksi työnteko ei aina kannata (14.12.2010 06:02)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (117)

Huono 0
Siinnä on teidän täydellisten tuleva palkkataulukko.
Todellisuus
Miksi tehdä työtä, kun sossu Suomesta saa ilmaista rahaa ja pikavippejä ?
Vältä työtä
Naurettavaa byrokratiaa!
onneksi en ole (vielä) työtön
Perustulo eli kansalaispalkka olisi vastaus tuloloukkuihin. Mutta se veisi byrokraattien työt (mikä sekin säästäisi verorahoja).
Suomi nousuun perustulolla
Pekka Tiainen on täysin oikeassa että aktiivisuus auttaa aina, tai ainakin pitäisi auttaa.
Tämä pitäisi kyllä myös koskea tätä Matti Vanhasen oikeistohallitusta,mutta näyttää siltä että Jyrki Kataista sekä Anni Sinnemäkeä ei näytä kiinnostavan Suomen työttömyys pätkäänkään.Kaikein pahinta on nuorisotyöttömyys,mikä tulee vielä jatkossa Suomelle todella kalliiksi,luulisi Kataista ja Sinninmäkeä hieman liikuttavan sekin ,mutta teot eivät ainakaan näytä siltä.
Rva savosta
Ketään ei oikeasti palvele se että jätetään ilman rahaa ja kyykytetään luukulta toiselle. Pääsisi nopeammin taas toimeen kiinni mutta virkailija usein laittaa hiekkaa rattaisiin.
vii
Jaa-a, eipä ole nämäkään näköjään muuttuneet 90-luvun lamasta. Itse silloin peruspäivärahalaisena erehdyin hommaamaan itselleni parin viikon työkeikan. Tulos: työttömyyskorvauksen maksatus katkesi 6 viikoksi. Koska säästöjä ei enää ollut, työntaja maksoi palkan vasta seuraavan kuun lopussa ja sossuun oli sama 6 viikon jono, laskut jäi maksatta jne. Siinä sitten jonotettiin leipää. Jatkossa teinkin hommat sitten pimeenä. Eli mielstäni kyse ei ole niinkään siitä kannattaako työtä "ottaa vastaan", vaan voiko niitä ottaa. Sinänsä outoa, ettei melkein 20-vuodessa ole tässäkään edistytty.
mää
Oli vaan mukava huomata että nykyään liiton päivät kuluu myös ku opiskeloo, pisti vähän vit siis harmittamaan. No päivärahapakolaisuutta sillä kai kitketään mutta kärsiipä siitä neki jotka edes yrittääsivät.
aseharrastaja
Suomessa käytetään noin neljännes bkt:sta sosiaali- ja terveyssektoriin. Vuonna 2007 tämä summa oli Tilastokeskuksen mukaan n. 45 Mrd euroa. Kansalaista kohti summa tekee lähes 900 Euroa.

Olen varma, että tämä rahaerä olisi mahdollista käyttää nykyistä tehokkaammin. Nyt tuntuu, että järjestelmän sisäiseen byrokratiaan kuluu kohtuuton osuus varoista. Kansalaisen pitää olla lähes juristi osatakseen hyödyntää käytettävissä olevat avustukset, tuet ja palvelut.

Vastaavasti julkinen sektori kerää varansa tehottomasti, pienistä puroista, jotka vaativat runsaasti hallintohenkilöstöä.

Lääke summan tehokkaampaan kohdentamiseen olisi mielestäni etuisuuksien ja myös verovähennysten karsimiseen. Verohallinnosta, aluehallinnosta, Kelasta jne. voisi vapauttaa tuhansia työpaikkoja tuottavampaan työhön.

Yksi veronsaaja, valtio, keräisi verot ansio- ja pääomatuloverona sekä arvonlisäverona. Vähennyksiä ei juuri tunnettaisi. Alle 1000 Euron tulot olisivat verovapaita. Valtio vastaisi myös nykyisistä kuntien tehtävistä ostaen palvelut kunnilta tai tarpeen mukaan yksityissektorilta.

Vastaavasti jokainen kansalainen, joka ansaitsee esim. alle 500 Euroa, olisi oikeutettu 400 euron "kansalaispalkkaan". 500-1000 Euroa ansaitsevat saisivat kansalaispalkasta täydennystä tuloihinsa kaavamaisesti. Muuta ei sitten tippuisikaan. Eläkkeiden ansiosidonnaiseen osaan en toki koskisi.

Kritisoikaapa vapaasti.
T.J.T.V
Systeemi on täynnä loukkuja joilla porukka pidetään passiivisena.
Nähty on
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 12 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Yhteistyössä

16:35Haluatko menestyä? Unohda nämä koulun opit
15:54IMF-pomo: Olen enemmän huolissani Afrikan lapsista kuin kreikkalaisista
10:13Oikeus päätti: Tekstarin lähettäjä syytön onnettomuuteen
09:43HS: Palkkakuilu levenee kovaa vauhtia
06:15Kevään epämukavin pikku-Fiat
06:09Autonvuokrauksessa hurjat eurohintaerot
06:03Lumia 900:n myynti alkoi: "Näyttää erittäin lupaavalta"
06:01Suomi löysi taas Nokian älypuhelimet
25.5.UPM myy sulkemansa Albbruckin paperitehtaan saksalaisyhtiölle
25.5.Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä
25.5.Egyptin presidentinvaalien ensimmäinen kierros ratkesi
25.5.FT: Espanjan valtio pelastaa Bankian
25.5.Yrittäjät tiukkoina: "Hallinnollista taakkaamme ei saa lisätä!"
25.5.HS: Saksalaiset joutuvat kertomaan kantansa elintestamenttiin
25.5.Tylyyden huippu? – "Kreikka on epäonnistunut valtio"
25.5.Kesämökille pitää päästä – ja mieluummin tänne!
25.5.HS: Yksityinen alus kohtasi avaruusaseman
25.5.Yle: Finnairin ja SLSY:n neuvottelut venyvät ensi viikkoon
25.5.Kyprosko seuraavana rahajonossa?
25.5.USA:n kuluttajien talousluottamus vahvistui ennakoitua enemmän
25.5.Katalonia pyytää Espanjan keskushallitukselta rahoitusapua
25.5.Tämäkö parasta evästä stressaavaan työhön?
25.5.Kreikka voi helpottaa uusien maiden pääsyä euroon
25.5.HS: Vatikaania riepotteleva tietovuoto johti pidätykseen
25.5.EU kantelee WTO:lle Argentiinan asettamista tuontiesteistä
25.5.Kone toimittaa länsimetroon hissit ja portaat
25.5.Lähivakuutuksesta ja Tapiolasta tulee LähiTapiola
25.5.Ruotsin rahoitustarkastus: Nordealla ja Handelsbankenilla ei hätää
25.5.Lemminkäiselle 28 me:n urakka eduskunnalta
25.5.Pikakulttuuria? Suomalaisten kahvitavat muuttumassa
Helsinki
Melkein selkeää ja poutaa 19
Oulu
Melkein selkeää ja poutaa 11
Tokio
Melkein selkeää ja poutaa 19
Ennuste klo 21:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?
 
Dilbert – 26.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949