Näin lihotat palkkaasi sadoilla euroilla

Onko sinulla auto-, matkapuhelin- tai lounasetu? Maksaako työnantajasi tarvitsemasi erikoislääkärin tai fysioterapeutin palkkiot vai kuntosalikäyntisi ja jumppatuntisi? Käytkö konserteissa työnantajasi piikkiin vai lomailetko yhtiön omistamissa mökeissä?

Jos olet palkkatöissä, on todennäköistä, että sinulla on edes joitain etuuksia palkkasi lisäksi.

– Edut ovat äärimmäisen kirjava kenttä, sanoo Tutkimusyksikön asiamies Teuvo Muhonen Tekniikan Akateemisista TEK:stä.

Jyväskylän yliopistossa pari vuotta sitten tehdyn johdon palkitsemista koskevan pro gradu -tutkimuksen mukaan luontaisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli toimitusjohtajilla keskimäärin 550 euroa kuukaudessa. Muillakin kuin johtajilla etujen arvo voi yltää satoihin euroihin.

Akavan lakimies Maria Löfgren huomauttaa, että etujen merkitys työntekijälle riippuu tämän omista arvoista ja elämäntilanteesta. Kaikissa elämäntilanteissa etuja ei pysty hyödyntämään samalla tavalla. Jokainen etu ei myöskään kaikkia kiinnosta.

Laske etujen arvo
palkan päälle

Viimeistään siinä vaiheessa, kun vaihtaa työpaikkaa, on hyvä miettiä, mikä merkitys työsuhde-eduilla on omalle taloudelle ja elämälle.

– Kaikki kannattaa kartoittaa ja selvittää ennen kuin neuvottelee palkasta. Jos neuvotteluvaraa on, eduista on hyvä keskustella ja niitä voi vaatiakin, Löfgren sanoo.

Olennaista hänen mukaansa on silti, että rahapalkka on kohtuullinen ja tyydyttää työntekijää. Jos työnhakija joutuu arpomaan kahden suunnilleen samantasoisen työpaikan välillä, työsuhde-edut saattavat ratkaista päätöksen.

– Uskon, että eduilla on merkitystä, jos ne vaikkapa uudessa työpaikassa olisivat selvästi huonommat kuin vanhassa, miettii Löfgren.

Yleensä edut ovat osa yrityksen kulttuuria, mikä rajoittaa neuvotteluvaraa. Toisaalta hyvät lisät voivat houkutella väkeä esimerkiksi alalle, jolle on muuten vaikea saada kovia ammattilaisia.

Puhelinetu
on tavallisin

Luontaisetuja on sekä verollisia että verottomia. Rahallisesti merkittävimmät verotettavat edut ovat auto-, puhelin- ja ravintoetu sekä nykyisin aika vähän käytetty asuntoetu.

TEK:n työmarkkinatutkimuksen mukaan yleisin on matkapuhelinetu. Jo muutama vuosi sitten noin 70 prosentilla järjestön jäsenistä oli tämä.

– Joillekin se on oikea etu. Toisille paha riesa, joka tarkoittaa, että pitää olla aina käytettävissä, huomauttaa TEK:n Muhonen.

Autokaan ei ole aina ilo. Vaikkapa myyntitöissä se on kiinteä osa tointa, eikä mikään erillispalkkio, mutta monessa yrityksessä autoetu on kytköksissä asemaan. Vähän ajavalle, esimerkiksi kaupungin keskustassa ajavalle päällikölle tämänkin hyöty voi olla kyseenalainen.

Aluemyyntipäällikkö Kristiina Ruoko Mehiläisestä sanoo, että lakisääteistä laajempi työterveyshuolto on yksi merkittävimmistä työsuhde-eduista. Laajan työterveyshuollon kautta työntekijä pääsee yleensä yksityisiin tutkimuksiin ja erikoislääkäreille paljon nopeammin kuin julkisen palvelun kautta. Näistä palveluista kertyy nopeasti usean sadan,  joskus jopa tuhannen euron potti.

Välillä etuja karsitaan,
välillä lisätään

Heikko taloudellinen kausi saa yritykset säästämään kaikesta ylimääräisestä. TEK:n Muhonen sanoo, että välillä etuja karsitaan kovasti, välillä niitä myönnetään auliimmin. Pääsääntöisesti laajimmat  työsuhde-edut ovat painottuneet yksityisiin yrityksiin.

– Käsitykseni mukaan työsuhde-edut selvästi harvinaisempia julkisella puolella, huomauttaa Akavan Löfgren.

Monelle kunnan tai valtion työntekijälle esimerkiksi puhelinetu on enemmänkin virkapuhelin kuin varsinainen etu. Ei myöskään ole tavatonta, että esimerkiksi opettajat käyttävät omaa puhelintaan ja tietokonettaan ja itse maksamaansa laajakaistayhteyttä työasioihinsakin, vaikka näiden hoitoa kotoa heiltä odotetaankin.

Yleisimmät luontaisedut:

- matkapuhelin
- liikuntaseteli
- laajakaistaliittymä
- lomamökkien käyttöoikeus
- lakisääteisen työterveyshuollon ylittävät terveyspalvelut
- ravintoetu
- hammashoito/silmälasikorvaus
- alennus oman yrityksen tuotteista
- vapaa autoetu
- auton käyttöetu
- vuosilomalain ylittävä loma
- lisäeläke tai muu vakuutus
- sairaan lapsen hoitaja
- kulttuuriseteli
- työsuhdematkalippu
- autotallipaikka

Lähde: Tekniikan akateemiset, työmarkkinatutkimus