Remontti houkuttelee huijaamaan

Osa yrittäjistä ja työn teettäjistä yrittää käyttää kotitalousvähennystä väärin. Verohallituksen ylitarkastaja Riitta Roos kertoo, että erilaisia ilmiöitä on havaittu. Hänen mukaansa viime aikoina on esimerkiksi annettu aivan vääriä y-tunnuksia, joita on hankittu muun muassa työntekijöiden lähipiiristä.

– Tuskin kyseessä on vahinko, jos annetaan toisen yrityksen tai jonkun entisen avopuolison yrityksen nimi, Roos sanoo.

Verohallituksen ohjeissa todetaan, että työkorvauksen maksajan tulee tarkastaa osoitteesta www.ytj.fi tai verohallinnon palvelunumerosta, kuuluuko työn tekevä yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin.

Roosin mukaan sen enempää verottajan kuin asiakkaankaan ei ole helppo selvittää, onko työn tekijä oikeasti ilmoitetun yritystunnuksen haltija tai hänen yrityksessään töissä.

– Vaikeutta lisää se, että yrityksellä on usein hyvin monta toimialaa. Niistä tilastoidaan ja näkyy yleensä vain päätoimiala, huomauttaa Roos.

Hänen mukaansa on ihan mahdollista, että kaikkia huijauksia ei huomata ja osa menee läpi.

Rekisteröitymättömän
kuluja ei voi vähentää

Kotitalousvähennyksen ehtona on, että työtä tekevä yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja että se harjoittaa tuloveronalaista toimintaa. Toisinaan teettäjä on perillä siitä, että tekijä ei oikeasti ole se, jonka ennakkoperintärekisteritiedot on verottajalle annettu, mutta ei aina.

Jos yllättäen ilmenee, että työn tekijä ei kuulukaan ennakkoperintärekisteriin, verottaja ei myönnä kotitalousvähennystä. Aina työn teettäjä ei ole tyytynyt tähän, vaan on haastanut tekijän siviilioikeuteen vetoamalla kuluttajasuojaan.

– Korkein oikeus on eräässä päätöksessään ottanut sen kannan, että vahingon kärsineellä on oikeus vahingonkorvaukseen, Roos kertoo.

Välttämättä kaikki huijatuksi tulleet eivät lähde puimaan asiaansa oikeudessa. Yksi jarru on, että voi olla vaikea näyttää toteen, että työn tekijä on jättänyt asian kertomatta tai valehdellut.

Materiaalikustannuksia
ujutetaan palkkoihin

Kotitalousvähennys on saanut kansalaiset muutenkin venyttämään rehellisyytensä rajoja. Riitta Roos kertoo, että pitkin vuotta on tullut ilmi tapauksia, joissa työn osuus kokonaiskustannuksista on ollut yllättävän suuri eli siihen on siirretty esimerkiksi osa materiaalien tai asennettavien laitteiden kustannuksista.

Toisinaan asiakas ja yrittäjät sopivat työkustannusten paisuttamisesta yksissä tuumin. Roos kertoo kuulleensa tapauksista, joissa kotitalous on toisinaan vaatinut yrittäjää korottamaan laskussaan työn osuutta. Jos yrittäjä on kakistellut, häntä on painostettu sanomalla, että työn teettäjä voi ostaa palvelun muualtakin.

– Vastuu on laskun kirjoittajalla, mutta kyllä työn teettäjäkin on osallinen, jos hän tietää menettelystä.

Suosittu
vähennys

Kotitalousvähennyksellä on suuri merkitys suomalaisille ja väärinkäytöksistä huolimatta Roos uskoo, että suurin osa sitä vaativista on rehellisiä ja asiallisia.

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 sen käyttö kasvoi viidenneksen.

– Voisi kuvitella, että tänä vuonna nousu on vieläkin huomattavampi, Roos sanoo.

Hän muistuttaa, että vuoden vaihteessa kotitalousvähennys laajeni. Nyt se kattaa myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asentamiseen ja kunnostukseen. Lisäksi nyt saman vähennyksen saa remonttitöistä kuin tavanomaisista kotitalous- ja hoivatöistäkin, kun ennen korjauksista  myönnettiin vain puolet täydestä vähennyksestä.Tähän mennessä kolme neljäsosaa kotitalousvähennyksistä on myönnetty juuri perusparannus- ja korjaustöistä.

Asiantuntija Hannu Tapio pääkaupunkiseudun verovirastosta sanoo, että kansalaiset ovat jo aika hyvin selvillä siitä, mistä vähennyksen saa ja mistä ei. Asian valottamiseksi verohallinto on laatinut yli 30-sivuisen ohjeen. Roosin mukaan käyttömääriin nähden hankalia rajatapauksia nousee esiin aika harvoin.

– Jokaista elävässä elämässä esiin tulevaa tilannetta varten ei voi ohjetta antaa ja tulkintatilanteita on edelleen aika ajoin, hän lisää.