Älä hullaannu bonuksista

Montako kaupan etukorttia lompakossasi on? Todennäköisesti vähintään yksi, sillä vain seitsemällä prosentilla kuluttajista ei ole minkään ketjun korttia. Sen sijaan 40 prosentilla kortteja on vähintään kolme.

Kuluttajaviranomaiset vastustavat kauppojen etukortteja, koska heidän mielestään ne heikentävät hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja jopa vähentävät kilpailua.

Koska korttijärjestelmä näyttää kuitenkin tulleen jäädäkseen, lakimies Riitta Kokko-Herrala Kuluttajavirastosta muistuttaa, että ostopäätös kannattaa ensisijaisesti tehdä kauppojen välisen hinta- ja laatuvertailun perusteella. Jos samanhintaisista tuotteista kertyy toisesta kaupasta jäsenetua, valinta voi sitten kallistua tuon liikkeen tuotteeseen.

–  Bonusten metsästäminen ei saa olla päätöksenteon ykkösperuste, hän korostaa.

Konsulttiyritys Vectian partneri Heli Arantola, joka muutama vuosi sitten väitteli etukorteista, pitää viranomaisten pelkoja kuluttajien hurahtamisesta bonuksiin suorastaan loukkaavina. Hänen mukaansa suomalaiset ovat erittäin rationaalisia kuluttajia, eivät mitään hölmöjä.

– En ole missään tutkimuksessa nähnyt, että Suomessa asuisi ihmisiä, jotka menevät kauppaan, eivätkä katso enää hintalappuja, kun he miettivät vain bonusta, hän sanoo.

Kortiton
maksaa eniten

Suomen Rahatiedon toimitusjohtajan Seppo Rekosen mielestä kortteja kannattaa olla, sillä kuluttaja, joka asioi kaupoissa, jotka antavat bonusta tai myyvät tuotteita kanta-asiakashinnoin, maksaa muita enemmän, jos hänellä ei ole etukorttia.

– Kortittomat maksavat siis osan järjestelmien hinnasta ilman bonushyvitystä, hän lisää.

Palkitsemisjärjestelmiä on hyvin monilla kaupoilla, mutta suurimpien järjestelmien takana ovat päivittäistavaraketjut Kesko, S-ryhmä ja Suomen Lähikauppiaat. Myös Stockmannin bonuskortti on yli miljoonalla suomalaisella.

Kuluttajaa kiinnostaa, mistä saa parhaat edut, mutta järjestelmien erilaisuuden ja monimutkaisuuden vuoksi tämän selvittäminen on hyvin vaikeaa.

Kokko-Herrala sanoo, että ainoa tapa vertailla järjestelmiä on laskea vuoden aikana tekemänsä ostokset ja selvittää, miten paljon bonuksia eri kauppojen systeemeillä olisi kertynyt. Jotta laskelma olisi täydellinen, kanta-asiakastarjouksetkin pitäisi ottaa huomioon. Käytännössä siis voit saada vasta jälkeenpäin selville, mikä on paras kortti.

Hyvitys kasvaa
ostojen mukana

Järjestelmien koukkuna on, että bonuksen määrä suurenee ostosten lisääntyessä. Eli mitä enemmän ostat, sitä enemmän saat hyvitystä.

Vectian Heli Arantolan mukaan useimmat päätyvät kanta-asiakasohjelman jäseniksi ruokakauppansa perusteella. Ruokakaupaksi valikoituu useimmiten se, joka on kätevästi työmatkalla tai kodin lähellä ja jonka hinta-laatusuhde miellyttää.

Ruokaostosten suhteen hinta- ja bonusvertailua pystyy vielä tekemään, koska ruokaa ostetaan monta kertaa viikossa ja ostajalle tulee tuntuma hintoihin ja tarjontaan. Tällöinkin todellisten, bonusten jälkeisten hintojen selvittäminen vaatii viitseliäisyyttä.

Hankalaksi kokonaisuuden vertailun tekee se, että jäsenetua voi saada monista muistakin paikoista kuin päivittäistavarakaupoista. Joka ketju on ottanut huomaansa huoltoasemaketjun, energia-, puhelin- ja vakuutusyhtiön. Myös matkoista ja hotellimajoituksesta, silmälaseista, lehdistä tai huonekaluista voi saada pisteitä.

Esimerkiksi vakuutusten tai matkojen vertailu on jo sellaisenaan vaikeaa ilman, että nippuun pitää liittää myös kaikki muut ostokset.

– Energian hintoihin, vakuutuksiin ja matkoihin liittyy usein vielä rajoituksia ja niiden ehdot voivat poiketa muiden ostosten ehdoista. Niistä ei välttämättä kerrykään samalla tavalla pisteitä kuin muista, huomauttaa Kokko-Herrala.