Pelastaako turvaverkko sinut?

Työttömän arki on odottamista. Se konkretisoituu nopeasti soittamalla työhallinnon valtakunnalliseen yhteyskeskukseen, joka neuvoo työttömyyteen liittyvissä asioissa.

Kokemus on yhtä turhauttava kuin yritys tavoittaa omaa puhelinoperaattoriaan. ”Tuut tuut tuut...Kaikki asiakasneuvojamme ovat juuri nyt varattuja, palvelemme teitä mahdollisimman pian. Jonotus on maksullista”.

Nauha ehtii toistua monta monituista kertaa, ennen kuin puheluun 35 minuutin odottamisen jälkeen vastataan. Lopulta linjan päähän löytyy työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Jari Peura, joka osaa kertoa, miten työttömäksi jääneen tulee toimia.

Peura muistuttaa, että työttömäksi kannattaa ilmoittautua  mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Jos tulee irtisanotuksi, kannattaa ottaa yhteys työvoimatoimistoon jo ennen kuin työsuhde on päättynyt. Silloin voi ajoissa alkaa valmistua työnhakuun ja työvoimatoimistossakin on aikaa reagoida. Työttömyyskorvausta ei voi myöskään saada takautuvasti, Peura sanoo.

Pääomatulot eivät vaikuta
työttömyyspäivärahaan

Työtön työnhakija on oikeutettu Kelan maksamaan peruspäivärahaan, jos niin sanottu työssäoloehto täyttyy, eli jos on ollut palkkatyössä vähintään 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Palkan mukaan määräytyvää ansiosidonnaista päivärahaa saa, jos on kuulunut työttömyyskassaan vähintään kymmenen kuukautta ennen työttömäksi joutumistaan.

Perus- tai ansiosidonnaiseen päivärahaan eivät vaikuta puolison tulot, eivätkä myöskään hankittu omaisuus tai pääomatulot. Ainoastaan ansiotulot lasketaan.

Rahasto-osuuksista tai määräaikaistalletuksista ei siis tarvitse luopua, vaikka joutuisi työttömäksi, jos vain on oikeutettu päivärahaan. Pääomatuloja voi periaatteessa olla vaikka kuinka paljon ilman, että se vaikuttaisi työttömyyskorvaukseen.

– Nämä eivät ole tarveharkintaisia etuuksia, joten pääomatulot eivät vaikuta. Ainoastaan työskentelyn kautta saadut tulot lasketaan, Kelan vakuutussihteeri Nina Ekman kertoo.

Myös tekijänoikeustulot huomioidaan. Satunnaisia tuloja saavalle tai osa-aikatöitä tekevälle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa.

Pääomatulot kuten kaikki muutkin tulot kuitenkin vaikuttavat aina muuta sosiaaliturvaa täydentävään toimeentulotukeen, joka on viimesijainen, tarveharkintainen etuus. 

Milloin omaisuus
vaikuttaa?

Jos työssäoloehto ei täyty, voi hakea työmarkkinatukea. Sitä saa myös sen jälkeen, kun perus- tai ansiosidonnainen päiväraha lakkaa 500 päivän jälkeen.

Omaisuudesta saatavat tulot sekä puolison ansiot vaikuttavat työmarkkinatukeen.

– Omaisuus ei sinänsä vaikuta työmarkkinatukeen, ellei omaisuudesta saa jotain käypää tuloa. Eli jos on osakkeita, joista saa osinkoja tai kesämökki, jonka on laittanut vuokralle. Määräaikaistilistä lasketaan korko-osuus, mutta käytännössä se jää usein niin pieneksi, ettei sillä ole vaikutusta, Kelan Ekman sanoo.

Yhden henkilön taloudessa omaisuudesta kertyvät tulot pienentävät tukea, jos niitä kertyy noin yli 230 euroa kuukaudessa.

Puolison armoilla
työmarkkinatuella

Avo- tai aviopuolison tulot alkavat syödä työmarkkinatukea, jos ne ovat enemmän kuin 1 400 euroa. Tukea ei makseta lainkaan, jos puolison tulot ovat enemmän kuin 2 400 euroa kuussa. Lapsiperheillä tulorajat ovat hivenen suuremmat.

– Käytännössä ihminen jää silloin täysin puolison armoille, sillä puolison tulot vaikuttavat myös toimeentulotukeen, joka on yleensä viimesijainen etuus. Hän ei siis ole oikeutettu mihinkään tukiin, Kelan tiedottaja Minna Latvala toteaa.

Latvalan tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa tarveharkinnan kohteeksi joutuneista on naisia, vaikka heitä on alle puolet kaikista työmarkkinatuen saajista. Vuonna 2005 puolison tulot vähensivät 17 700 työttömän työmarkkinatukea. Heistä 71 prosenttia oli naisia.

– Ensimmäinen selitys tähän on varmaankin se, että miehillä on yleensä korkeammat tulot, Latvala sanoo. 

– Toinen on elämäntilanteeseen liittyvä. Naisten keskimääräinen avioitumisikä on nuorempi kuin miesten, ja naisen puoliso on usein muutaman vuoden häntä vanhempi. Esimerkiksi opiskelijoilla tämä näkyy usein niin, että valmistuneella opiskelijalla, joka ei ehkä heti löydä töitä, onkin jo töissä oleva puoliso.

Lain mukaan vain aviopuolisoilla on velvollisuus elättää toisiaan.

Asumistukea niin vuokra-
kuin omistusasuntoonkin

Työtön voi hakea myös asumistukea, jota maksetaan niin vuokra- kuin omistusasunnostakin, kertoo Kelan suunnittelija Eija Saarinen. Asumistuen määrään vaikuttavat esimerkiksi asunnon koko ja asukkien lukumäärä.

– Omistusasunnon osalta asumistukea voi saada vastikkeeseen ja hoitokuluihin, sekä asuntolainan osalta korkoihin. Lainanlyhennyksiin tukea ei saa, Saarinen sanoo.

Muu omaisuus kuin omassa käytössä oleva asunto sen sijaan vaikuttaa asumistuen määrään. Myös puolison tulot vaikuttavat siihen.

Samaten puolison ansiot ja omaisuus otetaan huomioon kunnan myöntämässä toimeentulotuessa, jota voi saada, jos tulojen ei katsota muuten riittävän perustoimeentuloon.

Lomautettu saa
työttömyyskorvausta

Myös lomautetulla on oikeus saada työttömyyskorvausta.

– Ihmisen tarvitsee pyytää työnantajalta todistus lomautuksesta, ja sen jälkeen ilmoittautua työvoimatoimistoon, joka toimittaa lausunnon. Sitten pitää hakea peruspäivärahaa Kelasta, Eija Saarinen neuvoo.

Peruspäivärahan ensimmäiset seitsemän päivää ovat kuitenkin omavastuuosuutta, jonka ajalta tukea ei saa.

Ensimmäiset kolme
kuukautta ammattisuoja

Työnhaun alkuvaiheessa on voimassa kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka aikana ei tarvitse ottaa vastaan kuin oman alan työtä. Vaatimuksena on alan ammatillinen koulutus ja vähintään vuoden työkokemus.

– Ammattitaitosuoja ei kuitenkaan ole ehdoton. Jos on heti saman tien nähtävissä, että oman alan töitä ei ole tarjolla, se voidaan poistaa, työ- ja elinkeinoministeriön Peura kertoo.

Ihan mihin hommaan tahansa ei voida määrätä, mutta periaatteessa työn on ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen oltava vain ammattitaidon huomioon ottaen sopiva. Jos omalta työssäkäyntialueelta tarjottua työtä ei ota vastaan, työttömyyskorvaus laitetaan katkolle. Myös koulutuksesta ja työharjoittelusta kieltäytyminen johtaa karenssiin.

– Tarkoitus tietysti on, että ihminen saa hänelle parhaiten sopivaa työtä ja työnantaja parhaiten sopivaa työvoimaa, Peura toteaa työhönohjauksesta.