Palkkajuhlat ovat ohi
37
Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä palkat olivat peräti 5,7 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Viime syksynä palkat lyötiin lukkoon suunnilleen pariksi vuodeksi useimmilla toimialoilla. Kävi taloudessa miten hyvänsä, sovitut palkankorotukset eivät katoa, vaikka talous jäähtyisi.
Taulukkopalkkojen lisäksi työnantajat maksavat kuitenkin ylimääräistä, eli palkat liukuvat.
– Liukumat jäävät aika vähäisiksi huonoina aikoina, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Reijo Mankinen sanoo.
Viime aikoina liukumien osuus palkkojen noususta on ollut 0,5–1 prosenttiyksikköä vuodessa.
Näkymät
heikkenevät
Vuonna 2010 on edessä uusi neuvottelukierros.
– Aiemmin ajateltiin, että noususuhdanne alkaisi ensi vuoden jälkipuoliskolla. Nyt näkymät ovat heikentyneet, ja noususuhdannetta saadaan odottaa vuoteen 2011 asti, Etlan Mankinen sanoo.
On todennäköistä, että seuraavat palkkaneuvottelut käydään pahaan aikaan.
– Vuoden 2010 keväällä katsotaan varmaan tarkkaan taloustilannetta. Jos näkymät ovat heikot, tehdään maltillisia ratkaisuja, hän sanoo.
Viime laman aikaan palkankorotukset hyytyivät. Vuonna 1992 ansiotasoindeksi nousi kaksi prosenttia, seuraavana vuonna 0,6 prosenttia ja 1,9 prosenttia vuonna 2004.
17
Kommentit (37)
Muiden elintaso suorastaan romahtaa.
Milloin heidän keinotteluvoittojaan ryhdytään verottamaan esim. pörssiverolla?
.
Sosiaalitukia ei ole nostettu 15 vuoteen. Nyt köyhiä maassamme on 650.000 ihmistä.
Kirous päättäjien niskaan
Paitsi jos sattuu YT:n jälkeen löytämään itsensä kilometritehtaalta.
Julkiselle puolelle tulleet mm. sairaanhoitajien isot palkankorotukset iskevät laskukaudella ikävästi julkiseen talouteen kun veronmaksajien kukkaron pohja tulee vastaan.
Kun miettii Thorsin puheita ulkomaalaisten värväämisestä suomeeen, niin sillä voi olla yhtymäkohtia siihen että suomalainen julkisen alan työntekijä on tainnut hinnoitella itsensä kortistoon.
Ja edelleen joudutaan, vaikka välttämättä halua ei olisi, turvautumaan vaikkapa ulkomaisiin sairaanhoitajiin jotka tekevät saman työn veronmaksajille sopivammalla hinnalla.
Nyt kun suomi ei ole enää oma saarekkeensa maailmassa, en lähtisi verotuksen kautta ajamaan viimeisiäkin suuria veronmaksajia maasta.
Yritysverotuksen puolella, ns. Irlannin mallilla, jossa yrityksiä houkutellaan 11% yritysverolla sijoittumaan maahan, voi olla myös tulevaisuutta Suomessa, yhdistettynä suomen "gateway" asemaan lännen ja idän välissä.
Eivät pörssin kautta saadut tuotot ole nytkään verovapaita. Sekä osinkotuotoista että myyntivoitoista menee pääomaveroa; ainakin silloin kun kaupat tehdään laillisella tavalla Suomessa. Uusien verojen säätämiseen ei siis ole tarvetta.
Aina tietysti pitää voida keskustella siitä, onko pääomaveron taso nykyisin oikealla tasolla vai ei esimekiksi tuloveroon verrattuna, mutta keskustelussa pitää huomioida myös se, että pääoma pakenee ulkomaille jos pääomaverotus siellä on Suomea edullisempaa. Tällaista pääomapakoa tuskin kukaan meistä lopunperin haluaa.