Iso primelaina venyi hetkessä vuosia
Moni toukokuussa asuntolainan ottanut sitoi sen pankin prime-korkoon. Se tuntui varmasti silloin hyvältä päätökseltä, koska useimmat primet olivat tuolloin 4,25 prosenttia, ja samaan aikaan esimerkiksi markkinakoroista yleisimmin viitekorkona käytetty vuoden euribor hipoi jo viittä prosenttia.
Lisäksi todennäköisesti myös pankki esitteli auliisti tätä vaihtoehtoa, koska siinä kokonaiskorko marginaaleineen oli halvempi kuin euribor-sidonnaisessa lainassa.
Toivottavasti kovin moni lainanottaja ei mitoittanut kuukausittaista velanhoitosummaansa liian tiukaksi tuloihinsa nähden. Kevääseen asti primet olivat olleet pitkään samoissa lukemissa, mutta huhtikuun jälkeen useimmat pankit ovat nostaneet korkojaan, ja moni on tehnyt sen jo kahdesti.
Korkonsa 4,25:stä 5:een ovat kohottaneet reilussa parissa kuukaudessa Handelsbanken, Sampo Pankki, OP-keskus, Tapiola Pankki ja säästöpankit. Ålandsbankenin ja Nordean korko on noussut 4,90:een, ja Hypoteekkiyhdistys puolestaan on korottanut korkoaan 4,30:stä 5 prosenttiin.
Laina-aika venähti
parissa kuukaudessa
Jos otti toukokuussa 150 000 euron asuntolainan 25 vuodeksi ja sitoi sen jonkin nyt korkoansa nostaneen pankin primeen, laina-aika on venynyt jo neljä vuotta viisi kuukautta – olettaen, että velallinen valitsi kiinteät tasaerät lyhennystavakseen. Tässä lyhennystavassa kuukausisumma pysyy aina samana, mutta korkojen muutos vaikuttaa laina-aikaan.
Jos taas velallinen valitsi lyhennystavakseen annuiteetin, hän ehti Suomen Rahatiedon laskelmien mukaan maksaa kerran alkuperäistä 851 euron kuukausimaksua. Kesäkuussa koroista ja lyhennyksistä kertyi 872 euroa, ja heinäkuun lyhennys on jo 65 euroa toukokuun erää suurempi. Jos kyseisen lainan viitekorko pysyy viidessä prosentissa loppuvuoden, lisämaksuja kertyy 786 euroa.
Se, jolle on tärkeää velkapääoman mahdollisimman nopea niukkeneminen, on todennäköisesti päätynyt tasalyhenteiseen lainaan. Siinä velkaa lyhennetään koko ajan yhtä paljon, mutta korkojen osuus kuukausisummasta vaihtelee kuukausittain. Jos tällainen henkilö on maksanut ensimmäisestä kuukausisummastaan 1 030 euroa, hänen kolmas maksunsa on yli 90 euroa enemmän.
Kiinteä tasaerä ja annuiteetti ovat tavallisimmat lyhennystavat. Esimerkiksi Taloussanomien ja Suomen Rahatiedon lainavahtipalvelua käyttävistä yli puolet on valinnut tämän maksutavan. Noin kolmannes lainavahtipalveluun liittyneistä on päätynyt annuiteettilyhenteiseen lainaan. Alenevan pääoman lainaan on päätynyt vain kymmenes palvelua käyttävistä. Lainavahtipalvelussa olevan lainakannan suuruus on noin 165 miljoonaa euroa.















Kommentit (97)
nehän voi sitten myydä taas voitolla eteenpäin eli kyllä sun kelpaa. Hyvin olet järkännyt asiasi.
Ajai, varo vain itseäsi! jos ajat huononee dramaattisesti niin sun pankkis menee nurin ja mersus ja palkka(bonukset) sen mukana. Ethän vain ole myöntänyt luottojakin ovista ja ikkunoista?!
Onko TS:llä jokin missio näiden nollauutisten kirjoittamisessa?
Talous kiihtyy, talous laskee. Korot nousevat, korot laskevat. Toisinaan sataa, toisinaan paistaa.
25 vuotta on pitkä aika ja siihen tulee mahtumaan yhtä ja toista.
Minusta olisi kiva jos TS palailisi myös osaltaan joskus välttävälle tasolle.
Ei haittaa vaikka ensi vuonna korot ovat 7-8 %. Mutta te kehä 3:sen sisällä asuvat tontut olette omilla yltiöpäisillä jättiveloilla aiheuttamassa Suomelle laman lähivuosina. Kyllä.
Silloin tulee maksuvaikeudet-->asuntojen hintojen lasku-->kulutuksen väheneminen-->yritysten vaikeudet ja konkurssit-->työttömyys kasvaa-->inflaatio jyrää-->energia- ja ruoan hinta nousee-->pörssi vajoaa-->työpaikat teiltä tontuilta menee alta ja pankki tekee tappiota myymällä teiän asunnot pilkkahinnalla minulle
Ei se kämppä missä asut ole sun omas jos pankki on sen sun puolesta ensin maksanut. 30 vuoden kuluttua jos olet vielä henkissä ja lusinut lainasi kunnialla niin sitten asut omassa.