Omakotitaloasukkaat haluavat eroon öljystä

Öljyn hinnan nousu kirpaisee omakotitaloasukkaita. Öljy- ja kaasualan keskusliiton kuluttajahintaseurannan mukaan omakotitaloissa käytettävä kevyt polttoöljy maksaa nyt miltei kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuoden alussa.

Yhä useampi omakotitalon omistaja on päättänyt muuttaa talonsa lämmitysmuotoa. Tämä näkyy energia-avustusten hakemuksissa. Kun hakemuksia vuosi sitten tuli 4 100, tänä vuonna niitä tuli määräaikaan mennessä 5 800.

– Öljyn hinta näyttää olevan melkoinen päänsärky pientaloasukkaille, sanoo ylitarkastaja Marja Kostiainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta Arasta, joka valvoo avustusjärjestelmän toimintaa.

Kostiaisen mukaan myös huoli ilmastonmuutoksesta sekä epätietoisuus siitä, miten avustuksia jaetaan vastaisuudessa, ovat todennäköisesti vauhdittaneet hakemusten jättämistä. Tämä vuosi on kolmivuotisen hankkeen viimeinen.

Kunnat päättävät,
kuka saa avustusta

Energia-avustusta voidaan myöntää pientalon omistajille laiteinvestointeihin, kun talon lämmitysjärjestelmä uusitaan kasvihuonekaasuja vähentävällä tavalla. Avustusta voi hakea talon liittämiseksi kauko- tai aluelämmitykseen. Sitä voi anoa myös pellettejä, muuta puuta tai maalämpöä käyttävän järjestelmän rakentamiseen tai öljylämmityksen uusimiseen järjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä.

Lämmitysjärjestelmän muuttaminen on kallista, siihen uppoaa helposti 10 000– 20 000 euroa. Valtio maksaa korkeintaan 15 prosenttia investointien kustannuksista.

Vaikka Ara jakaa rahat ja valvoo järjestelmää, kunnat päättävät, kenelle ja miten paljon avustusta myönnetään. Marja Kostiaisen mukaan tänä vuonna jaettavaa on noin neljä miljoonaa euroa, mikä riittää kattamaan noin 60 prosenttia haetusta summasta.

– Saajien määrä riippuu kunnan päätöksistä. Jotkut kunnat käyttävät juustohöylää ja jakavat kaikille vähemmän, osa priorisoi hakijoita, mikä tarkoittaa, että osa hakijoista jää avustuksitta, hän sanoo.

Joku voi saada tukea myöhemminkin tänä vuonna, sillä on mahdollista, että syksyllä jaetaan vielä toteuttamatta jääneitä hankkeita varten varattua rahaa. Kostiainen pitää lisäksi todennäköisenä, että siirtymistä nykyistä päästöttömämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan vastaisuudessakin, koska hallitus on ottanut aika selkeän energiapoliittisen painotuksen.

Pitkäaikaisia
päätöksiä

Eri lämmitysmuotojen hinnat sekä käytön mukavuus ja varmuus ohjailevat omakotitaloasukkaiden päätöksiä.

Kun energia-avustuksia alettiin jakaa vuonna 2006, pääosa hakijoista halusi siirtyä kaukolämpöön. Se on edelleen suosituin, mutta Aran Marja Kostiaisen mukaan muiden lämmitysmuotojen osalta painopiste on siirtynyt pellettilämmityksestä maalämpöön.

– Pellettijärjestelmä vaatii työtä, mutta maalämpö on helpompi. Lisäksi maalämmöstä on viime aikoina keskusteltu paljon, hän arvioi muutoksen syitä.

Aurinkokerääjällä vahvistettu öljylämmitys on kiinnostanut hakijoita vain vähän. Kostiaisen mukaan ihmiset karsastavat sitä, koska järjestelmään liittyy edelleen öljy. Sen sijaan aurinkolämmön käyttö alkaa olla tekniikan kehittymisen ansiosta yhä kiinnostavampi ratkaisu.

Säästöjä muutaman
vuoden jälkeen

Öljyn hinnan kohoaminen tarkoittaa, että uusi lämmitysmuoto tuottaa talonomistajalle aiempaa nopeammin säästöä. Marja Kostiainen kertoo eräänkin hakijan laskeneen, että muutama vuosi sitten olisi mennyt kymmenen vuotta ennen kuin siirtyminen öljystä maalämpöön olisi maksanut itsensä takaisin. Nyt aika on puolittunut neljään viiteen vuoteen.

Vastaavia lukuja pellettivaihtoehdosta kertoo Suomen pellettiyhdistys. Sen mukaan öljystä pelletteihin siirtyneet omakotitalolämmittäjät säästävät keskimäärin 700–1 400 euroa vuodessa eli investointi maksaa itsenä takaisin noin viidessä vuodessa.

Ilmastollisesti
suuri kysymys

Kysymys omakotitalojen lämmitysmuodosta ei ole pieni. Suomen kasvihuonepäästöistä kolmasosa tulee asuintaloista, ja suunnilleen puolet suomaisista asuu omakotitaloissa. Omakotitalo, jossa kulutetaan 2 500 litraa lämmitysöljyä, tuottaa vuodessa 6 600 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

– Talojen lämmitys on olennainen asia hiilidoksidipäästöjen kannalta, Marja Kostiainen sanoo.

Hänen mukaansa se, miten pian Suomessa pystytään kokonaan luopumaan öljyllä lämmittämisestä, riippuu tavoitteista.

– Luulen, että asumisen suhteen tullaan asettamaan aika voimakkaita lainsäädännöllisiä tavoitteita ympäristön suhteen.