Ulkomailla opiskellut jää usein tielleen

Nuorille suositellaan kansainvälisiä opintoja. Monen muualla tutkintonsa suorittaneen työpanos ei silti ainakaan suoraan hyödytä suomalaista yhteiskuntaa.

Kelan tuoreeseen tutkimukseen haastattelemista tutkinnon suorittaneista 43 prosenttia ei valmistumisensa jälkeen ole palannut Suomeen. Näistä 80 prosenttia arvioi, että asuu vielä viiden vuoden kuluttua ulkomailla.

Tutkija Miia Saarikallio Kelasta pitää ulkomaille jääneiden osuutta isona. Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa haastateltiin vuosina 2002–2006 tutkinnon suorittaneita eli moni on vielä aika varhaisessa vaiheessa työuraansa ja saattaa palata myöhemmin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannustaa nuoria kansainvälisiin opintoihin. Siellä on kuitenkin oletettu todellista useamman tulevan takaisin kotimaahan.

– Luku on jonkin verran suurempi kuin olisin itse arvaillut, sanoo innovaatiojohtaja Timo Kekkonen EK:sta.

Hän ei silti pidä lukua huolestuttavana, ja perustelee tätä sillä, että ulkomailla asuvat suomalaiset ovat tärkeitä kontaktipisteitä ja osa maailmanlaajuista verkostoa. Hän vertaa Suomen ja joidenkin toisten maiden osaajien vuotoa ulkomaille ja toteaa, että edut menevät edelleen haittojen edelle.

Kotimainen koulutus
tuo varmemmin töitä

Yksi syy nuorten jäämiseen ulkomaille on se, että osa työnantajista karsastaa ulkomaista tutkintoa. Pääosa kyselyn yli 2 300 vastaajasta on työllistynyt heti valmistumisensa jälkeen. Vastanneista kolmannes oli suorittanut tutkintonsa ulkomailla ja viidennes koki, että ulkomainen tutkinto haittasi heidän työllistymistään kotimaassa.

Kelan Miia Saarikallio huomauttaa, että moni on lähtenyt huippuyliopistoon isoin odotuksin ja pettynyt työnantajien asenteisiin.

"Olen hyvin pettynyt kansainvälisen (Oxford) huippu-urani vastaanottoon Suomessa. Osaamistani ei arvosteta julkisella eikä yksityisellä sektorilla. Akateemiset ja valtiolliset työt, joista olen kiinnostunut, menevät Suomessa opiskelleille "tutuille", jotka eivät tule jo työskentelevien uria uhkaamaan." (30-vuotias nainen)

"Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto ei välttämättä pätevöitä byrokraattisessa Suomessa eikä auta työn saannissa. Olen liian koulutettu suomalaisille markkinoille, mikä lopulta johtaa ammattitaitoni viemiseen ulkomaille." (33-vuotias mies)

Pomot pelaavat
varman päälle

EK:n Timo Kekkonen ei pidä työnantajien asenteita suurena ongelmana. Hänestä on osin aivan luonnollista, että he tekevät varman päälle -ratkaisuja.

– Suomalaiset tutkinnot, tutkintonimikkeet ja opiskelupaikat ovat ulkomaisia tutumpia työnantajille ja heillä on kokemusta siitä, millaisia henkilöitä mistäkin oppilaitoksesta valmistuu. Työntekijän palkkaaminen sisältää aina riskin, jota työnantajat pyrkivät minimoimaan, hän arvioi.

Hänen mielestään pitää selvittää, onko rekrytointivaikeuksien takana todellisia syitä ja epätietoisuutta ja katsoa, mitä asialle voitaisiin tehdä.

Kekkonen otaksuu, että pulma lievenee ajan mittaan itsestäänkin, kun tieto tutkintojen vastaavuuksista EU:ssa lisääntyy. Myös Saarikallio uskoo, että Suomen tutkinnonuudistus, joka yhdenmukaistaa täkäläisiä ja ulkomaisia nimikkeitä, auttaa työnantajia ymmärtämään muualla tehtyjä suorituksia entistä paremmin.

Kotimaiset
verkostot puuttuvat

Kaikkia ulkomailla opiskelleiden ongelmia ei voi sälyttää työnantajien niskaan. Kelan tutkimukseen vastanneiden mukaan verkostojen puute hankaloitti työnhakua Suomessa. Työt loma-aikana, tutustuminen alan työnantajiin, opinnäytetyöt ja opiskelijayhteisö sitouttavat täällä opiskelevan luontevasti toimialaan, mutta muualla opiskeleva jää yleensä ulkopuoliseksi.

– Kotimaassa opiskelleista useampi kuin ulkomailla opiskelleista ilmoitti saaneensa työpaikan kontaktien avulla, vahvistaa Saarikallio.

"Haluaisin palata Suomeen, mutta minulla ei ole aavistustakaan, miten toiveen voisi käytännössä toteuttaa. Luulen, että minua odottaisi vain pitkä työttömyysputki. Paluu on todella hankalaa; työelämän kontaktit ja yhteiskunnan tukiverkko ovat opiskelumaassa ja kynnys hakea töitä Suomesta on paljon korkeampi." (28-vuotias nainen)

Saarikallion mukaan moni ulkomailla asuva suomalainen haluaisi palata kotimaahansa, mutta pitää tätä joko työn tai muun elämän kannalta liian hankalana.

– Moni vastaajista toivoi, että työnhausta ja kaikenlaisista muistakin muuttoon liittyvistä käytännön asioista voisi saada tietoa yhdestä paikasta.

EK suosittelee vuotta
tai paria ulkomailla

Enemmän kuin koko tutkinnon suorittamista muualla, EK:ssa kannustetaan opiskelua ulkomailla vuoden, parin ajan. Timo Kekkosen mukaan esimerkiksi opintojen loppupuolisko tai tutkimuksentekovaihe voi olla hyvä aika lähteä kansainvälistymään.

– Vain näiden verkostojen kautta saadaan myös Suomeen lisää opettajia ja opiskelijoita ulkomailta. Liikkeen pitää aina olla kaksisuuntainen.

Sitaatit on otettu Kelan Korkeakoulusta työelämään? – Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto - tutkimuksesta.