Big bang meni sittenkin hyvin

Sampo Pankin viestintäjohtaja Hannu Vuola pitää pahimpana virheenä verkkopankin reistailua.

– Emme osanneet ennakoida, että pankkiin tulee yhtenä päivänä niin paljon väkeä. Se oli 20 kertaa suurempi määrä kuin oli edellinen ennätys.

Asiakkailla oli ongelmia myös pankkikorttiensa kanssa. Vanhat pankkikortit eivät toimineet, kun Sampo Pankki oli poistanut ne etuajassa käytöstä. Päivitysongelmasta kärsi kymmeniä tuhansia asiakkaita.

Vuola ei ryhdy nimeämään syyllistä hankkeen tökkimiseen. Hän ei myöskään kerro, aikooko pankki vaatia korvausta it-kumppaneilta.

Muutostöihin osallistuivat it-jätti IBM ja pankkijärjestelmien toimittaja Primasoft. Primasoft on Sammon ja tietotekniikkatalo Tietoenatorin yhteisyritys.

Myllerryksen yhteydessä Sampo vaihtaa konesalitoimittajaa.

Sammon pankkijärjestelmät ovat pyörineet Tietoenatorin konesalissa. Uudessa mallissa pankki säilyttää suomalaisten tietoja IBM:n palvelimilla Tanskassa. Suomeen jää muutama palvelin, joita Sampo Pankki tarvitsee muun muassa varmuuskopiointiin.

Kilpailijapankkien tietotekniikkaväki joutuu kuitenkin ihastellen toteamaan, että harvoin on Suomessa tehty yhtä massiivista ja onnistunutta järjestelmämyllerrystä.

Danske Bank vaihtoi kertarysäyksellä kaikki Sammon perusjärjestelmät Danske Bankin versioihin.

– Maan rajojen yli tehtyjä big bangeja ei ole muu tehnyt kuin Danske Bank. Maan sisällä big bangejä on joskus nähty, esimerkiksi Meritan muodostettaessa, pankkiiri vertaa.

Pankkikonserni Nordea on esimerkiksi keskittänyt konesalitoimintoja Tukholman ympäristöön ja perustanut yhteisyrityksen IBM:n kanssa. Pankkijärjestelmiä Nordea ei ole kuitenkaan yhdistänyt, vaan kussakin maassa raksuttavat vanhat järjestelmät.

Danske Bank laskee saavansa säästöä siitä, että sillä on kaikkialla maailmassa yhtenäinen järjestelmä. Pankin ei tarvitse tehdä monia järjestelmäpäivityksiä. Sammon muutostöihin käytetyt 200 miljoonaa euroa maksavat itsensä takaisin.

Sampo Pankista ei myllerryksen jälkeen ole enää paljon vanhaa jäljellä.

– Joitakin Suomessa kehitettyjä tuotteita Kööpenhamina ryhtyy käyttämään, mutta en voi kertoa yksityiskohtia, Vuola kertoo.

Lähes kaikki Sampo Pankin järjestelmät ovat muuttuneet. Danske Bankin versioon ovat siirtyneet pankin kortti-, tili-, luotto-, osakevälitys-, clearing- ja julkaisujärjestelmä sekä henkilörekisteri.

Suomalaisten kehittämä nettipankki ei myöskään tehnyt vaikutusta Danske Bankiin. Finanssikonserni jättää henkiin tanskalaisten järjestelmän.

Danske Bankin perusjärjestelmiin tulevat suomenkieliset versiot tanskan, ruotsin, norjan ja englannin lisäksi.

– Suomeen meille jää vain yksi pieni rahoitusjärjestelmä, Vuola listaa.

Samassa rysäyksessä muuttui myös Sampo Pankin puhelinjärjestelmä. Sampo siirtyi nettipohjaiseen puhelinjärjestelmään ja ulkoisti vaihteen.

Puhelinpalvelut Sampo Pankki hankkii tanskalaislähtöiseltä operaattorilta TDC:ltä, joka on pankkikonsernin hovihankkija.

Tyyli muuttuu myös. Danske Bankin linjaan kuuluu tehdä kaikki itse luottokorteista lähtien.

Sampo Pankki on tehnyt vähän itse. Se turvautuu kumppaneihin. Järjestelmät se on ostanut Primasoftilta. Verkkosovelluksen on tehnyt suomalainen softatalo Meridea. Pankkikorttien varmenteet ja luotto-ominaisuudet Sampo on hankkinut Luottokunnalta.

– Meiltä lähtee neljä prosenttia liikevaihdosta, Luottokunnan toimitusjohtaja Heikki Kapanen laskee menetystä.

Sampo Pankin lähdön jälkeen yhteisyritys Primasoftin asiakkaaksi ää vahinkovakuuttaja If. Tietoenatorin toimitusjohtaja Hannu Syrjälä ei ryhdy ennakoimaan yhteisyrityksen kohtaloa.

– Danske ei valitettavasti ole meidän asiakkaamme, mutta pankki on ostanut meiltä osajärjestelmiä.

Syrjälä muistuttaa, että Tietoenatorin jää vielä pankki- ja vakuutusalaan keskittynyt liiketoimintayksikkö. Sillä on 300 miljoonan euron liikevaihto.