Rahasta levyhyllysi aarteet
1970-luvun levyt kiinnostavat eniten käytettyjen vinyylilevyjen ostoon ja myyntiin erikoistuneita liikkeitä.
Kodeissa pölyttyvien vinyylikokoelmien kätköistä voikin hyvällä tuurilla löytyä arvokkaita ensipainoksia.
Ollakseen arvokas, keräilykappaleen tulee olla kuitenkin virheettömässä kunnossa. Mielellään soittamaton.
Arvoa nostaa myös levyn julkaisumaa. Artistin kotimarkkinoilla julkaistu vinyylilevy on pääsääntöisesti arvokkaampi kuin vientiin tarkoitettu kappale.
Popparienkelin Timo Saarikivi olisi esimerkiksi valmis maksamaan Wigwamin
Hard N' Horny -albumin harvinaisesta ensipainoksesta 500 euroa.
Satanen on puolestaan taattu, jos hyllystä sattuu löytymään The Velvet Undergroundin The Velvet Underground and Nico -levyn harvinainen, kuorittava, versio. Andy Warholin suunnittelemassa kannessa komeilee banaani.
Helsingissä toimivien erikoisliikkeiden mukaan arvokkaita vinyyleitä löytyy erityisesti 1970-luvun levyistä, joiden kysyntä on säilynyt pitkään tasaisena.
– Se, mikä kiinnostaa on 60-luvun loppu ja 70-luvun alku, sanoo Hippie Shake Recordsin omistaja Peter Landgren.
Myös 50–60-lukujen vinyyleistä voidaan maksaa maltaita, mutta kiinnostus niitä kohtaan on viime vuosina laskenut.
Black & White -levykaupan Ari Huttusen arvion mukaan nuoriso kuitenkin löytää tietyt klassikkolevyt sukupolvesta toiseen. Siksi Huttunen uskoo 70-luvun kiinnostuksen jatkuvan.
Huttunen itse olisi valmis maksamaan jopa 3000 euroa viiden albumin paketista.
Se tosin edellyttää, että paketista löytyy harvinainen ensipainos Jimi Hendrixin Electric Ladylandista, Led Zeppelinin ja Apollon esikoislevyt, Linda Hoylen Pieces of Me ja Parlophone-levy-yhtiön julkaisema harvinainen "kultainen versio" Beatlesin Please Please Me -albumista
1970-luvun klassikkoälppäreiden hintaa nostaa painosten pieni koko. 1980-luvulle tultaessa painosten koko kasvoi.
– 70-luvulla vinyylien reaalihinta oli korkealla, Huttunen muistuttaa.
Suurin osa divareissa ja levyliikkeissä myytävistä käytetyistä vinyyleistä on kuitenkin bulkkitavaraa, joka vaihtaa nopeasti omistajaa: Hassisen konetta, Bruce Springsteeniä, David Bowieta ja The Smithsiä.
Hippie Shake Recordsin Lundgren arvioi ostavansa vinyylit keskimäärin 3–4 euron hintaan ja myyvän ne sitten ulos 7–9 eurolla.
Samoilla linjoilla on Popparienkelin Saarikivi, joka kertoo maksavansa vinyyleista useimmiten muutaman euron ja myyvän ne noin 4–5 euron hintaan.
– Usein vaihdan levyjä suoraan päikseen, Saarikivi sanoo.















Kommentit (10)
Nimenomaan, myydessähän ne hinnat laskevat, kun kysyntä vähenee taas yhdellä.
Kohta joku kai kirjoittaa "uutisen" siitäkin, että vanhoista postimerkeistä, etenkin "täydellisessä kunnossa olevista" harvinaisuuksista maksetaan todella kovia hintoja...
Soittelen oman ja perheeni iloksi kesäisin ulkosalla.
No, mitä vielä luet nettiä kassakaapille siitä ja torille perke1e!! Äkkkkiä nyt hophophop. Ensimmäiset saavat parhaan hinnan. Hinta romahtaa aivan tuota pikaa HOPHOPHOPHOPHOP!!! ROMAHTAA, ROMAHTAA, Ymmärrätkö mitä tarkoitan ROMAHTAA!!!!!!!!! Hinta ROMAHTAAAAAA!!! Äkkiä myykää kaikki arvoesineenne pois ennenkuin romahtaa, romahtaa. Sitten saatte litran maitoa jos sitäkään niistä mistä nyt voisitte saada uudet kuteet niskaan!
Nono??!! Vieläkö luet tätä viestiä hä? Nyt on todellakin se viimeinen mahdollisuus ottaa perintöhopeasi kaapista ja myydä pois ennenkuin niiden hinta putoaa nollille!! Tämä on totisinta totta oleva TIETO! ITSEÄSI SIITÄ SAAT SYYTTÄÄ jos et ota tästä onkeesi! Muista: SINUA ON VAROITETTU!!!
Torille siitä hushushushushushushushus!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mulla on muuten alkuperäinen Beatlesien Revolver.