Kotitalouksien velkaantumisaste yli sadan prosentin
Kotitalouksien velkaantumisaste nousi syyskuun lopussa 101,8 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että yhden vuoden kotitalouksien käytettävissä olevalla tulolla ei pystyttäisi maksamaan koko velkataakkaa pois.
Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius luonnehtii tilannetta Suomen osalta poikkeukselliseksi. Tosin muihin maihin verrattuna Suomen velkaantumisaste ei ole mitenkään poikkeuksellisen korkea.
– Ehkä kulutuksen rahoittaminen myös velalla on kehityssuunta, mikä meilläkin on tulossa vallitsevaksi, Rothovius tulkitsi.
Hänen mukaansa kehityssuunta viittaa siihen. että kotitaloussektorin taloudellinen toimintatapa pohjautuu enemmän ja enemmän velkaan.
– Velkaantumisaste oli ennen viimeistä lamaa enimmillään 80–90 prosenttia, yliaktuaari Olli Savela vertasi.
Kotitalouksien säästämisaste laski viime vuonna 3,8 prosenttia miinukselle, mikä on ennätysmäisen alhainen taso suhteessa käytettävässä oleviin tuloihin. Säästämisaste on ollut pakkasella viimeksi vuosituhannen vaihteessa, mutta selvästi viime vuotista vähemmän.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti neljä prosenttia. Reaalitulot kasvoivat 2,4 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu lähes kuudella prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,4 prosenttia. Säästämisaste painui miinukselle, koska kulutusmenot olivat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo.
Velkaantumis- ja säästämisaste ovat tosin melko karkeita mittareita, eivätkä ne ota kantaa siihen, millaiset mahdollisuudet yksittäisillä kotitalouksilla ovat maksaa velka takaisin. Velkataakka kohdistuu eri kotitalouksiin eri tavalla, kuten myös säästäminen.













