Energiapihi rakentaja on yksin
40
Ilmastonmuutos, lämmityskustannusten nousu ja tiukentuvat määräykset ajavat suomalaisia energiatehokkaampaan rakentamiseen. Alan ammattilaiset uskovat, että ekorakentamisen saralta avautuu uusi markkinarako.
VTT:n asiakaspäällikön Jyri Niemisen mukaan tilausta olisi esimerkiksi matalaenergiarakentamisen konsulteille. Asiantuntijat voisivat palvella etenkin omakotirakentajia.
– Konsultti ohjaisi rakennushanketta niin, että se toteutettaisiin mahdollisimman taloudellisesti. Rakennuttaja panostaisi alkuvaiheeseen eli suunnitteluun, ja konsultti hakisi säästöjä omalla osaamisellaan rakentamisvaiheesta, kertoo matalaenergiarakentamista tutkinut Nieminen.
Autoja on jo pitkään markkinoitu ekologisuudella. Talokaupassa vihreä markkinointi ei ole yleistynyt, vaikka rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat enemmän kasvihuonepäästöjä ja kuluttavat enemmän energiaa kuin liikenne.
Niemisen mukaan talotehtaiden olisi aika herätä.
– Uskon, että markkinat ovat valmiina ensimmäisille talotehtaille, jotka uskaltavat lähteä kunnolla myymään matalaenergiataloja. Tehtaiden pitää vain aktiivisesti tarjota energiatehokkaita vaihtoehtoja, Nieminen sanoo.
Rakennusalan mukaan energiatehokkuus ei ole ollut tärkein kilpailuvaltti asiakkaiden silmissä. Niemisen kokemusten mukaan talotehtaat ovat kuitenkin olleet haluttomia tarjoamaan ekotaloja, kun tavallisetkin ovat menneet kaupaksi korkeasuhdanteen aikana. Yritysten kiinnostus on kuitenkin pikkuhiljaa herännyt, kun alan kasvu on hiipunut.
Muut Pohjoismaat ovat Suomea edellä ekorakentamisessa muun muassa tiukempien rakennusmääräysten takia.
Esimerkiksi Ruotsiin on rakennettu jo vuosien ajan passiivitaloja, jotka toimivat ilman perinteisiä lämmitysjärjestelmiä. Suomen ensimmäiset passiivitalot valmistuvat ensi vuonna.
Tutkimusten mukaan ekotalojen rakentaminen maksaa muutaman prosentin enemmän kuin tavallisten talojen. Säästö lämmityskuluissa tuo kuitenkin menetetyt eurot takaisin.
Pikkuhiljaa myös Suomi on heräämässä ympäristöystävälliseen asumiseen. Esimerkiksi Espooseen nousee matalaenergiakerrostalo, jonka lämmittämiseen menee rakennusliikkeen mukaan jopa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavan perinteisen talon.
Suomalaisia ohjaa energiatehokkuuteen paitsi huoli ilmaston lämpenemisestä myös kiristyvä politiikka. EU:n energia- ja ympäristöpaketti, uusi hallitusohjelma ja kiristyvät rakennusmääräykset pistävät miettimään ympäristöä.
– Koko kenttä on nyt isossa muutoksessa, sanoo rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä.
Uudet rakennusmääräykset tulevat voimaan vuoden 2010 alussa. Niiden myötä uusien rakennusten pitää kuluttaa energiaa 30–40 prosenttia vähemmän kuin nykyisten. Myös vanhojen talojen korjaamiseen kiinnitetään huomiota.
Laitisen mukaan määräykset tulevat kiristymään vielä lisää vuoden 2010 jälkeen. Hän uskoo, että alalta löytyisi markkinoita esimerkiksi tekniselle kehitystyölle.
Ongelmia on ollut Laitisen mukaan aiemmin etenkin kerrostalorakentamisen puolella.
– Pientalorakentamisessa omistaja on usein mukana projektissa, joten talo rakennetaan yleensä selvästi määräyksiä paremmin. Kerrostalotuotannossa toteutetaan usein vain määräysten mukainen vähimmäisvaatimustaso, Laitinen kertoo.
Rakennusala toivoo, että tukia ohjataan etenkin saneerauspuolelle.
– Huomiota pitäisi kiinnittää korjauspuoleen, sillä suurin energiahukka on olemassa olevassa rakennuskannassa. Siihen satsaaminen on avainasemassa, sanoo johtaja Ensio Hakkarainen Rakennusteollisuus RT:stä.
19
Kommentit (40)
Jutussa väitetään, että tehokkaat energiaratkaisut lisäävä kustannuksia muutaman prosentin. Tosioasiassa ne voivat lisätä kustannuksia jopa kymmenillä prosenteilla tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Ja kuitenkin käytännössä (ei teoriassa) energian säästöt voivat olla hyvinkin pieniä.
Kaiken huippu on, että kalliit aurinkokennot ym. tekniset laitteet voivat hajota muutamassa vuodessa. Joskus on käynyt niinkin, että energiataloon on jouduttu rakentamaan normaali lämmitysjärjestelmä jälkikäteen, koska muuten taloa ei ole saatu pidetyksi lämpimänä.
Järkevin tapa säästää energiaa on eristää talo hyvin. Useimmat uudet talot eristetään jo nyt riittävän hyvin. Talossa pitää olla kunnon ilmastointi, mutta siitä ei pidä rakentaa tarpeettoman tehokasta. Lämpöeristyksellä ei ole mitään merkitystä, jos lämpö pumpataan ilmastoinnin kautta ulos ja ulkoa imetään tilalle kylmää ilmaa.
Toinen asia on energialähteet, voidaan käyttää maalämpöä, aurinkolämpöä, tuulta, puuta ym.
Jos järki ei pistä rakentamaan niin nähtävästi laki pakottaa siihen.
Jutussa väitetään, että tehokkaat energiaratkaisut lisäävä kustannuksia muutaman prosentin. Tosioasiassa ne voivat lisätä kustannuksia jopa kymmenillä prosenteilla tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Ja kuitenkin käytännössä (ei teoriassa) energian säästöt voivat olla hyvinkin pieniä.
Kaiken huippu on, että kalliit aurinkokennot ym. tekniset laitteet voivat hajota muutamassa vuodessa. Joskus on käynyt niinkin, että energiataloon on jouduttu rakentamaan normaali lämmitysjärjestelmä jälkikäteen, koska muuten taloa ei ole saatu pidetyksi lämpimänä.
Järkevin tapa säästää energiaa on eristää talo hyvin. Useimmat uudet talot eristetään jo nyt riittävän hyvin. Talossa pitää olla kunnon ilmastointi, mutta siitä ei pidä rakentaa tarpeettoman tehokasta. Lämpöeristyksellä ei ole mitään merkitystä, jos lämpö pumpataan ilmastoinnin kautta ulos ja ulkoa imetään tilalle kylmää ilmaa.
HÖPÖ HÖPÖ, ihan hakoteillä.
Ainoa tosiasia ylläolevassa kirjoituksessa oli että talo pitää eristää hyvin ! JA siitähän juuri matalaenirgiatalossa on kysymys
Eikä matalaenergiataloa rakennettaessa käytetä mitään "kalliita" materiaaleja, vaan ihan tavallisia, kerrospaksuudet vain ovat suuremmat. Ja tietenkin kaikki detaljit tehdään erityisen huolellisesti; nurkat ja liitokset tiiviit, ei kylmäsiltoja jne... Jos sanotaan näin että matalaenergiatalo saadaan aikaiseksi kun normaalitalon eristeet tuplataan ja rakentamiseen laadun valvontaan käytetään tuplasti aikaa/ammattitaitoa.
Eihän se nyt niin vaikealta kuulosta. Kustannuslisäyskin on oikeasti muutaman prosentin luokkaa. Ei kymmeniä prosentteja, kuka voi vakavalla naamalla väittää että villoihin meni niin paljon rahaa että 300.000 euron budjetti meni 30% yli, 90.000 eurolla saa noin 50 täysperävaunullista eristevillaa...
Kirjoituksessa myös sekoitetaan kaikki käsitteet, puhutaan "energiatalosta" jossa lämmitys ei toimi?. Todetaan selvyyden vuoksi että tässä koko talojen energiataloudellisuuskysymyksessä on kaksi peruskäsitettä;
1. Talon energiantarve. Jos energiantarve on pieni, puhutaan matalaenergiatalosta (aiheesta löytyy paljon tarkkaa tietoa netistä)
2. Energiatarpeen tyydyttäminen. Oli se tarve sitten iso tai matala, jollakin se täytyy tyydyttää. Eli mikä on lämmitysmuoto; Maalämpö, ilmalämpö yhdessä puulämmityksen tai sähkön kanssa, suorasähkö, öljy, kaukolämpö, pelletti, jne lisäenergiaa voidaan hankkia vaikkapa auringosta tai miksei vaikka tuulesta jos asuinympäristä sen sallii.
fi . wikipedia. org / wiki / Passiivitalo
lainaus: "Suomessa Espooseen toteutettu MERA-kerrostalojärjestelmän koekohteessa päästiin 70 % pienempään kaukolämmön kulutukseen verrattuna tavanomaiseen kerrostalokohteeseen. Rakennuskustannukset nousivat alle 2 % tavanomaisista." [Jari Shemeikka, 2007]
PassiiviOMAKOTITALOJA puolestaan on paraikaa rakenteilla Vantaalle: www kotitieto fi / index.php?32%26cmsshow=95;news
Salaisuus piilee siinä, että kun todellakin heitetään selektiivilasit ja erilaiset LTO -järjestelmät rakennukseen, niin lämmitysjärjestelmä voidaan alimitoittaa tai esimerkiksi Saksan korkeudella jättää kokonaan pois! Siitä syystä ylimääräiset kulut ovat niin marginaaliset.
Sitäpaitsi ilmeisesti ILTO:lta on tulossa innovaatio, jossa rakennuksen korvausilma imettäisiin seinän eristeiden (jotka eivät vapauta mikrohiukkasia) lävitse, jolloin periaatteessa rakennuksen kaikki ulkovaipat saataisiin 100% eristetyiksi. tosin tekniikka on tarkoitus patentoida, joten voi mennä vielä 5 vuotta ennenkuin kravattimiehet saavat mitään käytännössä äntiin. www meptek fi / ?shownewsitem=1657
Pelkästään tämä menetelmä (eli että kumotaan seinä- sekä ylä- ja alapinnan läpi siirtyvä hukkalämpö, säästetään noin 70%, ikkunoiden ja ovien läpi siirtyvää hukkalämpöä on hankalempi kumota. Tosin nykyään Helsingissä rakennettaviin matalaenergiataloihin sovelletaan samaa ilmavirtaideaa, eli käsittääkseni (selektiivi)lasien pintojen kautta kierrätetään ulkoa sisäänpäin ilmaa, jolloin johtumalla siirtyvää hukkalämpöä saadaan vähennettyä.
Menetelmän myötä paitsi että eristeen ominaisuuksiksi riittää se, että kunhan kuitukoko on sen verran pieni, että se kumoaa tavanomaisen eristeen sisällä tapahtuvat konvektiovirtaukset kun käytetään läpivirtausta, niin toinen hyöty on se, että koska läpivirtauksella kumotaan konvektiot, rakennuksen eristeen läpi siirtyvän hukkalämpövirran suuruus voidaan laskea käyttäen stabiilin ilman lämmönjohtumiskerrointa
Henkilökohtaisesti epäilen, että ei mene montaakaan vuotta siihen, kun rakennukset lämpiävät ulkoisilla energianlähteillä (esim tietokone, leivänpaahdin, digiboksi, asukkaat...). Sellaisen rakennuksen rakennuskustannukset olisivat arviolta jopa nykyisiä pienemmät!
Se miten tämän vuoden Rakennusmääräyskokoelmassa kiinnitetään huomiota lämpöeristykseen, niin tiiveysvaatimukset ovat nousseet nelinkertaisiksi. Käytännössä tarkoittaa sitä, että vaaditaan rakentajilta enemmän huolellisuutta kulmien kanttaamisessa.
www . paroc . com /SPPS/Finland/BI_attachments/Paroc_seminaariesitystiivistelma.pdf
Seinämien maksimi U-arvo -määräykset ovat pysyneet jotakuinkin samoina. Itse asiassa ennen määräyskokoelman hyväksymistä seinämien U-arvojen ehdotukset olivat huomattavasti tiukemmat, mutta koska pelättiin kilpailukyvyn kärsivän, talousnerot kuoppasivat energia-asiantuntijoiden ehdotukset, U-arvoja ei sitten lopulta juuri nostettu edellisestä.
Itse toivoisin lämpivirtaustekniikan tulevan tutkituksi ja valmiiksi käytäntöön soveltamioselle - ja yleiseksi, ilmaiseksi tekniikaksi - jo tänä keväänä. Mikäli talousnerojen patenttihaaveet toteutuvat, menee 5 vuotta ennenkuin kukaan persettään liikauttaa asian eteen.
läpivirtaustekniikasta selostusta osoitteessa pamfletti. vuodatus. net
Yksi esimerkki matalaenergiatalosta:
Rakennus valmistunut 2002, 200 m2 huoneistoalaa, 219 m2 kerrosalaa+20m2 puolilämmin varasto.
Kaikki sähkön kulutus keskimäärin viideltä vuodelta keskimääräiseksi muutettuna 16.600 kWh vuodessa. Sähkölaskut on olleet 1.100 ¬-1.300 ¬ vuoteen.
Eli kyseessä on suorasähkölämmitteinen rakennus.
Puitakin menee semmoinen 4-5 mottia vuoteen. Puita ei ole vielä tarvinnut ostaa.
Matalaenergiarakenteet maksoi muistaakseni sellaisen 3.700 ¬ lisää normin minimiin verrattuna. Lisäeristäminen on halpaa, energiatehokkaammat ovet ja ikkunat ei hirveästi maksa lisää tavallisiin verrattuna. Tehokkaampi LTO, mitä maksaa lisää? Talon asemointi, niin, että on enempi ikkunoita on eteläpuolelle, eipä taida maksaa mitään.
Tosin yläkerrasta jätin lattialämmityksen, sekä sen vaatimat rakenteet pois ja korvasin sen neljällä pienellä sähköpatterilla, mistä tuli jo vastaavan suuruinen säästö.
Eikä käytännössä eroa juuri huomaa, patterit toimivat yläkerrassa vasta kun ulkona on pakkanen ja sitten toiminnasta kertova valo syttyy harvakseen.
Varsin tyytyväinen olen ollut toistaiseksi. Eipä ainakaan lämmityslaitteiden korjauskustannukset tulevaisuudessa hirvitä.
Kesällä ei ole kuuma, ei tarvita erillistä ilmastointia.
Riittää kun ilalla tuulettaa ulkoilmalla hetken ristivedolla, niin taas on pitkään mukavan viileää.
fi . wikipedia. org / wiki / Passiivitalo
"Suomessa Espooseen toteutettu MERA-kerrostalojärjestelmän koekohteessa päästiin 70 % pienempään kaukolämmön kulutukseen verrattuna tavanomaiseen kerrostalokohteeseen. Rakennuskustannukset nousivat alle 2 % tavanomaisista." [Jari Shemeikka, 2007]
PassiiviOMAKOTITALOJA puolestaan on paraikaa rakenteilla Vantaalle: www kotitieto fi / index.php?32%26cmsshow=95;news
Salaisuus piilee siinä, että kun heitetään selektiivilasit ja erilaiset LTO -järjestelmät rakennukseen, niin lämmitysjärjestelmä voidaan alimitoittaa tai esimerkiksi Saksan korkeudella jättää jopa kokonaan pois! Siitä syystä ylimääräiset rakennuskustannukset ovat niin marginaaliset.
Sitäpaitsi ilmeisesti ILTO:lta (ilmastointijärjestelmien johtava firma Suomessa) on tulossa innovaatio, jossa rakennuksen korvausilma imettäisiin seinän eristeiden (jotka eivät vapauta mikrohiukkasia) lävitse, jolloin periaatteessa rakennuksen kaikki ulkovaipat saataisiin 100% eristetyiksi. tosin tekniikka on tarkoitus patentoida, joten voi mennä vielä 5 vuotta ennenkuin kravattimiehet saavat mitään käytännössä äntiin. www meptek fi / ?shownewsitem=1657
Pelkästään tämä menetelmä (eli että kumotaan seinä- sekä ylä- ja alapinnan läpi siirtyvä hukkalämpö, säästetään noin 70%, ikkunoiden ja ovien läpi siirtyvää hukkalämpöä on hankalempi kumota. Tosin nykyään Helsingissä rakennettaviin matalaenergiataloihin sovelletaan samaa ilmavirtaideaa, eli käsittääkseni (selektiivi)lasien pintojen kautta kierrätetään ulkoa sisäänpäin ilmaa, jolloin johtumalla siirtyvää hukkalämpöä saadaan vähennettyä.
Menetelmän myötä paitsi että eristeen ominaisuuksiksi riittää se, että kunhan kuitukoko on sen verran pieni, että se kumoaa tavanomaisen eristeen sisällä tapahtuvat konvektiovirtaukset kun käytetään läpivirtausta, niin toinen hyöty on se, että koska läpivirtauksella kumotaan konvektiot, rakennuksen eristeen läpi siirtyvän hukkalämpövirran suuruus voidaan laskea käyttäen stabiilin ilman lämmönjohtumiskerrointa 0,026W/mK, joka on yli 20% pienempi kuin mineraalivillan. Rakennusten ulkovaippojen paksuus siis pysyisi kohtuullisena myös läpivirtaustekniikan myötä..
Henkilökohtaisesti epäilen, että ei mene montaakaan vuotta siihen, kun rakennukset lämpiävät pelkästään ulkoisilla energianlähteillä (esim tietokone, leivänpaahdin, digiboksi, asukkaat...). Sellaisen rakennuksen rakennuskustannukset olisivat arviolta jopa nykyisiä pienemmät!
Se miten tämän vuoden Rakennusmääräyskokoelmassa kiinnitetään huomiota lämpöeristykseen, niin tiiveysvaatimukset ovat nousseet nelinkertaisiksi. Käytännössä tarkoittaa sitä, että vaaditaan rakentajilta enemmän huolellisuutta kulmien kanttaamisessa.
www . paroc . com /SPPS/Finland/BI_attachments/Paroc_seminaariesitystiivistelma.pdf
Seinämien maksimi U-arvo -määräykset ovat pysyneet jotakuinkin samoina. Itse asiassa ennen määräyskokoelman hyväksymistä seinämien U-arvojen ehdotukset olivat huomattavasti tiukemmat, mutta koska pelättiin kilpailukyvyn kärsivän, talousnerot kuoppasivat energia-asiantuntijoiden ehdotukset, U-arvoja ei sitten lopulta juuri nostettu edellisestä.
Itse toivoisin lämpivirtaustekniikan tulevan tutkituksi ja valmiiksi käytäntöön soveltamioselle - ja yleiseksi, ilmaiseksi tekniikaksi - jo tänä keväänä. Mikäli talousnerojen patenttihaaveet toteutuvat, menee 5 vuotta ennenkuin kukaan persettään liikauttaa asian eteen!
läpivirtaustekniikasta selostusta osoitteessa pamfletti. vuodatus. net
Miten sitten energiayhtiöt kuten fortum mahtavat reagoida siihen, että rakennuksia ei enää tarvitsekkaan lämmittää? Todennäköisesti taistelevat kynsin hampain sitä vastaan. Energiavoimaloiden olemassaolo/uusien rakentaminen edellyttää sitä, että yhteiskunnan energiantarve kasvaa.
Yksi esimerkki matalaenergiatalosta:
Rakennus valmistunut 2002, 200 m2 huoneistoalaa, 219 m2 kerrosalaa+20m2 puolilämmin varasto.
Kaikki sähkön kulutus keskimäärin viideltä vuodelta keskimääräiseksi muutettuna 16.600 kWh vuodessa. Sähkölaskut on olleet 1.100 ¬-1.300 ¬ vuoteen.
Eli kyseessä on suorasähkölämmitteinen rakennus.
Puitakin menee semmoinen 4-5 mottia vuoteen. Puita ei ole vielä tarvinnut ostaa.
Tosin yläkerrasta jätin lattialämmityksen, sekä sen vaatimat rakenteet pois ja korvasin sen neljällä pienellä sähköpatterilla, mistä tuli jo vastaavan suuruinen säästö.
Eikä käytännössä eroa juuri huomaa, patterit toimivat yläkerrassa vasta kun ulkona on pakkanen ja sitten toiminnasta kertova valo syttyy harvakseen.
Varsin tyytyväinen olen ollut toistaiseksi. Eipä ainakaan lämmityslaitteiden korjauskustannukset tulevaisuudessa hirvitä.
Kesällä ei ole kuuma, ei tarvita erillistä ilmastointia.
Riittää kun ilalla tuulettaa ulkoilmalla hetken ristivedolla, niin taas on pitkään mukavan viileää.
Villasukat ja tohvelit jalkaan. Enemmän vaatetta päälle. Pidetään se tuloilman 17 astetta myös sisälämpotilana. Etunojapunnerruksilla tulee lämmin ja vapautuu passiivienergiaa. Halotkin kannattaa hakata olohuoneessa samasta syystä. Ravintoa menee enemmän mutta puuro ei paljoa maksa. Käydään nopeasti suihkussa haalealla vedellä. Kävellään perheen perässä ja sammutellaan valoja ja manataan tuhlareita sekä Liliusta.
Tingitään mukavuudesta, jotta ei vain sähköä kulu. Mahtaa ne yläkerran patterit siellä seinillä olla retroinen tuulahdus 80-luvulta. Älä vain laita mitään niiden eteen jottei hyötysuhde heikkene. Alakertakin kannattaa jättää kalustamatta samasta syystä. Lämmitetään vasta kun on pakkanen. Kunnon kitupiikki. Onko se matalaenergiaa jos energiaa ei käytä?