Kansa jonottaa myymään romukultaa

Kullan maailmanmarkkinahinta huitelee kohta tuhatta dollaria unssilta. Se on jo niin korkealla, että tavalliset kuluttajakin lähtevät myymään romukultavarastojaan. Kohonnut hinta tuntuu romukullankin hinnassa.

– Voin sanoa, että kuluttajat ovat huomanneet kullan hinnan. Meillä on aamuisin ollut asiakkaita jonoksi asti, kertoo kultaseppä Jyrki Laisalmi K. A. Rasmussenilta.

Helsingissä sijaitseva Rasmussen on Suomen johtava jalometallinpuhdistaja. Liikkeessä kulta puhdistetaan ja sulatetaan raaka-aineeksi korusepille ja hammaslääkäreille.

Romukullaksi päätyvät useimmin korut, joita ei käytetä.

Laisalmi jatkaa, että kuluttajat ostavat myös sijoituskultaa, erikokoisia harkkoja.

– Tavalliset ihmiset ostavat harkkoja. Nyt kun kullan hinta on noussut jo parisen vuotta ja pörssikurssit pudonneet, ihmiset ovat ostaneet sijoituskultaa.

Rahaliike Holmasto Helsingin Aleksanterinkadulla on myös huomannut kadunmiehen kiinnostuksen kultaan.

– Kyllä se näkyy. Ihmiset makuuttavat rikkinäisiä koruja kotonaan. Kun asiasta aletaan rummuttaa, he tuovat niitä kauppaan, sanoo Christian von Schantz.

Von Schantzin mukaan asiakkaat tuovat rikkinäisiä koruja, perintökoruja ja vanhoja kihloja. Tai koruja, joita ei enää kannata korjata.

– Aika paljon rahaa voi saada pienistäkin määristä. Vanha miesten vihkisormus voi sisältää kymmenenkin grammaa kultaa. Yleensä asiakkaat eivät myy kultaa rahapulaansa, vaan siivoavat paikkojaan.

Holmastoltakin voi koppaista mukaansa kultaharkon. Von Schantzin mukaan se ei ole kovin tyypillistä.

– Suomi on ollut köyhä maa. Ei meillä ole kultaan sijoittamisen perinnettä. Eivätkä kuluttajat aktiivisesti seuraa kullan hintaa.

Monet kultasepänliikkeet tarjoavat mahdollisuutta käyttää romukultaa välirahana uutta korua ostettaessa. Tämä ei niinkään innosta kuluttajia, vaihto kahisevaan tuntuu kiinnostavammalta.

– Lähiaikoina on kyselty enemmän, mutta harva jättää koruja, koska ei saa rahaa mukaansa, summataan muutamassa Helsingin Itäkeskuksen kultakaupassa.

Kultajousi Hämeenlinnassa vaihtaa romukullan rahaksi. Kullan kohonnut maailmanmarkkinahinta ei juuri ole liikauttanut hämeenlinnalaisia.

– Puheetta on ollut, mutta ei monikaan ole reagoinut siihen. Olemme kyllä kertoneet, että korujen hinnat nousevat, kun kulta on niin kallista, kertoo Anita Numminen Kultajousesta.

Tampereella on ainakin selvä muutos kultaseppä Iiro Suokon mukaan. Hän johtaa kultasepänliike Suokkoa.

– Asiakkaat ovat heränneet kullan hintaan ja muistavat omistavansa vanhoja koruja laatikon pohjalla. Suurista summista ei kuitenkaan ole kyse, sellaisen ruokakassin verran, hän arvioi.

Kullan Suokko laittaa puhdistettavaksi. Suokko pitää romukullan vastaanottoa myös asiakaspalveluna.

– Sitähän se on ja hyödyllisen metallin kierrättämistä. Usein sillä saadaan rahoitusta seuraavaan kauppaan. On meillä myös oma taloudellinen porkkana mukana.